Jos haluat, että ihmiset lukevat tekstisi, valitse verbisi viisaasti.

Satanen vetoa, että tälläkin viikolla joku vaikuttaja uhoaa LinkedInissä: ”Vähemmän sanoja, enemmän tekoja.” Se on ristiriitainen vaatimus henkilöltä, joka itse julistaa sanomaansa some-tekstein. Outo on myös vaatimuksen sisältö, sillä sanankäyttö kiinnostaa päättäjiäkin. Ei pelkästään siksi, että viestintä – ja etenkin strategian viestintä – on olennainen osa johtajan työtä, vaan myös sen vuoksi, että huono kirjoittaminen syö tuottavuutta.

Somevaikuttajamme saattaa kuitenkin olla oikeilla jäljillä. Ehkä häntäkin jurppivat nimenomaan pitkät, kapulakieliset tekstit, jotka kuluttavat lukijoiden aikaa ja hermoja – tai jäävät kokonaan lukematta. Kenties hän ajattelee myös asian taloudellista puolta. Lukematta jääneet sanat ovat niiden kustantajalle rahan- ja tekijöille ajanhukkaa, kun taas ytimekkäät, vetovoimaiset sanat kasvattaisivat yleisön kiinnostusta ja veisivät organisaatiota lähemmäs tavoitteita.

Sekä kuivakan että koukuttavan sanankäytön ytimessä majailee verbi, lauseen tärkein sana. Ilman verbiä ei ole lausettakaan, mutta jos verbi löytyy, se voi muodostaa lauseen vaikka yksinään. Ymmärsitkö? En usko.

Hyödynnä Voimaa, Luke

Moni työssään kirjoittava jättää verbien voiman käyttämättä. Heille verbit ovat vain sidesanoja, jotka kursivat yhteen kasan substantiiveja ja niiden määreitä. Silloin lukija saa ihailtavakseen tämänkaltaisia tuotoksia: ”Tilaus koskee hankkeiden toteuttamiseen liittyvien riskien pienentämiseen tähtäävän prosessin ja organisaation perustamista ja hoitamista.”

Korporaatiotekstit pursuavat puisevia verbejä, jotka eivät jää mieleen – sellaisia kuin toimia, tuottaa, tapahtua, tarjota ja suorittaa. Päälle tulevat vielä bisnesjargonista siinneet hirvitykset, kuten konsolidoida, innovoida ja disruptoida. Viime vuosina suureen suosioon on noussut myös hyödyntää, joka tarkoittaa yleensä täsmälleen samaa kuin käyttää mutta jonka uskotaan ilmeisesti kuvastavan paremmin tuotteesta tai palvelusta saatavaa hyötyä. Onneksi kukaan ei kertonut tätä George Lucasille, kun hän rustasi Tähtien Sodan käsikirjoitusta. Utilize the Force, Luke.

Hyvä kirjoittaja yrittää löytää tylsille verbeille vaihtoehtoja. Lainaan Lauri Kotilaisen legendaarista esimerkkiä: miksi kirjoittaa ”Laivan ohjaustoimenpiteet suoritettiin kapteenin toimesta”, jos voi kirjoittaa ”Laivaa ohjasi kapteeni”.

Kun muutat verbin paremmaksi, muutat samalla yleensä myös koko lauserakenteen selkeämmäksi. Otetaan vaikka oma suosikki-inhokkini mahdollistaa, jonka ympärille rakennetut lauseet ovat usein kovin kankeaa luettavaa. Esimerkiksi eräs painotalo kertoo: ”Tuotan­to­ta­pamme mahdollistaa suurtenkin painosten tehokkaan toteut­ta­misen.” Saman voinee sanoa myös: ”Toteutamme suuretkin painokset tehokkaasti.”

Tullako vai eikö olla

Olla-verbi on ansainnut oman alaotsikkonsa, sillä se on sekä suomen kielen yleisin verbi että yksi ongelmallisimmista. Sitä tarvitaan kaikissa teksteissä, mutta omin nokkineen se saattaa tehdä lauseista steriilejä ja voimattomia. Eikä ihme, sehän kuvaa olemista eikä tekemistä.

Voimattomuus korostuu ympäristössä, jossa olla-paran varaan pinotaan läjäpäin muita sanoja. Laki- ja hallintotekstien lisäksi tällaisia paikkoja ovat esimerkiksi talouskatsaukset. Erään vakuutusyhtiön vuosikertomuksessa kirjoitetaan seuraavasti: ”Vakuutusliiketoiminnan painopistealueena on jo yli vuosikymmenen ollut kilpailijoita parempi riskien arviointi ja hinnoittelu, ja tämän myötä parhaan tuote- ja palveluvalikoiman tarjoaminen asiakkaille.”

Mitä vikaa tuosta muka löytyy, sehän näyttää ihan normaalilta vuosikertomuskieleltä? No esimerkiksi substantiivitauti – yksi heikko olla-verbi kannattelee kymmentä substantiivia.

Etkö vakuuttunut? Otetaan vielä toinen esimerkki, tällä kertaa journalismin puolelta. Arvovaltaisen talouslehden pääkirjoitusnosto linjaa: ”Digitalisaation tekninen puoli on suomalaisyrityksille helpompaa kuin sen tuoman asiakaskäyttäytymisen muutoksen ymmärtäminen.” Jos laitetaan verbit uusiksi, saman asian voi muotoilla näin: ”Suomalaisyritykset osaavat digitalisaation teknisen puolen mutta eivät ymmärrä, miten se muuttaa asiakkaiden käyttäytymistä.”

En todellakaan halua vähätellä talous- tai muidenkaan journalistien taitoja. Monet toimittajat kirjoittavat loistavaa tekstiä – etenkin silloin, kun he saavat syventyä aiheeseen rauhassa. Yleensä he joutuvat kuitenkin tekemään juttunsa hirmuisella kiireellä. Tekstien hiomiseen ja teonsanojen pohtimiseen saattaa jäädä tasan nolla minuuttia aikaa.

Korporaatiokirjoittajilla on harvoin yhtä suuri hoppu. He voivat pohtia sanavalintojaan hieman huolellisemmin. Miten tekstistä saisi sellaisen, että lukijakin innostuu?

Työ kannattaa aloittaa verbeistä – siellä asuu lauseen sydän. Hyvä kirjoittaja pitää huolta, että sydän myös sykkii.

Kirjoittaja Jukka Holopainen on Vapan Senior Advisor, johon voit ottaa yhteyttä pienissä ja suurissa kirjoittamiseen liittyvissä tarpeissa – sparrauspalveluista kirjoittamistyöpajaan.