Ketterä tekeminen ja sprinttimalli ovat asioita, jotka ovat kaikkien fiksujen tekijöiden huulilla juuri nyt. Mistä on kyse, mistä taas ei? Miksi aiheesta todella kannattaa kiinnostua – teki työkseen sitten markkinointia, viestintää, strategiatyötä tai jotain ihan muuta?

Mainonnassa puhutaan usein isosta ideasta. Luovasta kiteytyksestä, joka jollain tavalla tiivistää yrityksen, brändin tai tuotteen kilpailuedun kohderyhmälle kiinnostavalla tavalla. Tämä idea syntyy usein tiimin kesken pallotellen ja parasta ideaa hakien. Tiedolla – kohderyhmätutkimuksella ja bisnesdatalla –  rakennetaan pohjaa, jolle iso idea perustuu.

Tapa, jolla isoa ideaa tehdään, on kuitenkin murroksessa. On totta, että idean pohjalle tarvitaan edelleen dataa. On selvää, että luovan kiteytyksen paljastamiseen tarvitaan rohkeita ihmisiä, joilla on kykyä rakentaa vetovoimainen tarina. Kuitenkin se, miten vetovoimainen tarina löydetään ja miten se jalkautetaan, tulee muuttumaan yhä ketterämmäksi.

Mitä tarkoitan, kun puhun ketteryydestä ison idean kohdalla? Yksinkertaisesti sitä, että emme yritä löytää yhtä loistavaa ideaa tyhjästä vaan kokeilemme tukun ideoita tositilanteessa. Käytännössä tämä tarkoittaa konseptien jalkauttamista rajatulle kohderyhmälle yrityksen omissa kanavissa – esimerkiksi verkkosivuilla tai uutiskirjeessä. Kohderyhmän reaktioista ketteriin jalkautuksiin saadaan tietoa siitä, mikä konsepti toimii ja mikä ei. Testaamalla ideoita päästään lopulta tulokseen, jossa tiimin tekemä luova idea vastaa asiakkaan tarpeeseen ja tavoitteisiin. Kyse on siis growth hacking -mallin hyödyntämisestä mainonnan tarpeisiin.

Ketterä malli ei välttämättä ole sitä miksi sitä luulet

Uusien toimintamallien oppiminen ei kuitenkaan ole helppoa eikä onnistuminen tapahdu noin vain. Vanhat toimintamallit istuvat syvällä ja osittain tavoitteet tai vaikkapa oman työpäivän rakenne saattavat olla este ketterän markkinoinnin käynnistämiseksi. Joskus myös ketterä markkinointi aiheuttaa terminä väärinkäsityksiä. Jaan tässä yleisimmät ajatusvirheet ja kerron, miksi ketterä malli markkinointiin ei ole sitä, miksi sitä luulet.  

1.“Tässä ei ole mitään uutta, aina tehty on kuluttajatestausta”

Näppituntumalla moni asiakas kokee jo tekevänsä tietojohteista mainontaa. Syvemmät keskustelut kuitenkin paljastavat, että usein kyse ei ole ketterästä datan käytöstä vaan tulosten kerääminen alkaa vasta kampanjan käynnistyessä. Ketterässä mallissa ei ole kyse kuitenkaan siitä, että testataan kampanjan vaikuttavuutta sen aikana. Ketterässä mallissa testaus on integroitu itse suunnitteluvaiheeseen eli reaaliaikainen data toimii tiimin tukena luovassa suunnittelussa kun isoa ideaa vasta haetaan. Testaamalla löydetään useammasta konseptiaihiosta se paras.

2.“Eikö luovuudella ole enää mitään väliä? Pitääkö kaikki alistaa datalle?”

Jos suustasi on päässyt sammakko, jonka mukaan “data alistaa”, on ammatillinen osaamisesi valitettavasti nähnyt jo parasta ennen -päivämääränsä. Ketterä markkinointi ei nimittäin tarkoita laadusta, luovuudesta tai rohkeudesta luopumista. Päinvastoin, ketterä kokeilu mahdollistaa rohkeampien isojen tekojen toteuttamisen, kun pienillä testeillä saamme dataa ajatustemme tueksi. Joskus asiakkaan on vaikeaa perustella aidosti rohkeaa ja ravistelevaa ideaa organisaation sisällä – ketterä testaaminen voi paljastaa, että itse asiassa se rohkein, villein ja haastavin tarina onkin se, joka tuo yritykselle eniten bisneshyötyä. Datan avulla organisaatio saadaan sisäisesti rohkean idean taakse.  

3.“Meidän yritys on vain liian kankea ollakseen ketterä”

Kun digikanavat mahdollistavat testauksen, on selvää, että testauksen hyödyntäminen otetaan suunnitteluprosessin tueksi – ei vain kampanjatulosten keräämiseksi ja seuraavan toteutuksen kehittämiseksi. Tämä kuitenkin vaatii aivan uudenlaisia toimintamalleja ja prosesseja luovaan työhön. Muutos ei onnistu jos tekijöiden toimintamallit eivät kohtaa tai jos asiakkaan päässä ketteryys on kaukainen haave. Tästä syystä me Vapalla suosimme yhä enemmän ketterää yhteistiimiä markkinoinnin tekoon asiakkaiden kanssa. Parhaimmillaan se tarkoittaa sitä, että osaajamme istuvat asiakkaan tiloissa ja muodostavat yhteisen tiimin asiakkaan kanssa. Tällöin kankeakin organisaatio pääsee uudistumaan eikä muutos ole pelottava, kun se kommunikoidaan ja markkinoidaan myös organisaation omalle väelle oikealla tavalla.

Ketterä sprinttimalli ei siis ole vain it-kehityksen tai sisältömarkkinoinnin omaisuutta. Oikeilla prosesseilla ja etenkin oikein asennoituneilla ammattilaisilla, siitä saadaan työkalu myös mainonnan tai brändistrategian suunnitteluun.

 

Kirjoittaja Ilona Hiila on Vapan perustaja, joka toimii Vapan strategian luotsaajana ja toiminnan kehittäjänä.