Hyvin harvoin, jos koskaan, olen viestintäkonsulttina ollut vuoropuhelussa lastensuojelun toimijoiden kanssa. Siis niiden, jotka tekevät työtään apua tarvitsevien lasten kanssa, ei viestintä- tai markkinointiosastojen jamppojen ja pirkkojen kanssa. Pitäisi olla.

Ja eilen olin. Puhuin Turun Logomossa Valtakunnallisilla Lastensuojelupäivillä yhdessä Työdynamon työnohjaajien Tiina-Maria Sandeliuksen ja Katja Gustafssonin kanssa satapäiselle yleisölle siitä, miksi “olet itse tärkein työvälineesi”. Puhuin siitä, miksi sosiaalityöntekijöiden ja muiden sosiaalialan toimijoiden tulisi miettiä viestintää toimiessaan lastensuojelussa. Itse asiassa, viestintää ja vuorovaikutustaitoja tarvittaisiin tällä hetkellä eniten juuri lastensuojelussa – paikassa missä niiden ei kuitenkaan osata, haluta tai ymmärretä antaa karttua.

Miksi lastensuojelun ja sosiaalipuolen työntekijöitä pidetään ”turhina” kohteina viestinnän osalta? Miksi esimerkiksi yliopistojen sosiaalityön koulutukseen tai sosionomien AMK-tutkintoon ei kuulu viestinnällisen osaamisen opinnot? Miksi sosiaalityöntekijöille ei tarjota työelämässä viestintävalmennusta? Sosiaalityöntekijöille teroitetaan mistä tulee lain mukaan puhua asiakkaiden kanssa, mutta yksinomaan lain mukaan viestiminen on äärimmäisen harvoin hyvää viestintää. Eikä se ole sitä etenkään lastensuojelussa, huostaanotettujen ja haavoittuvaisten lasten kanssa. Ei esimerkiksi kaltoinkohdellulle 5-vuotiaalle voi puhua vain lain sallimin kehyksen mukaisesti.

 

Onko kyse väärinymmärryksestä? Nähdäänkö konsulttien viestintä- ja vuorovaikutuspalvelut sote-toimijoiden johdossa lähinnä bisnesmaailman todellisuutena? Jos näin on, missioni on oikaista tämä harha. Ei viestintää, joka pitää sisällään niin viestintä- kuin vuorovaikutuspalveluita, tulisi ostaa vain viestintä- ja markkinointikoordinaattoreiden sometueksi. Näitä palveluita ja valmennuksia tulisi tarjota kaikille sosiaalialan toimijoille, etenkin heille jotka työskentelevät lastensuojelussa, niiden lasten kanssa, jotka tarvitsevat apua kipeimmin. He nimittäin tuottavat viestintää ihmisiltä ihmisille ja ovat sellaisessa vuorovaikutuksessa, jossa paitsi puututaan ihmisten perusoikeuksiin myös ratkaistaan aivan oikeasti elämän ja kuoleman kysymyksiä. Sillä, mitä sanot on yhtä paljon väliä kuin sillä miten sanot. Viestintä on vaikeaa ja me kaikki tiedämme sen. On hälyttävää, ettei heille anneta tähän riittäviä, tai minkäänlaisia, viestintävälineitä joiden avulla toimia meidän kaikkien jokapäiväistä arkea vaikeimmissa tilanteissa.

Viesti itsesi vahvaksi

Lastensuojelupäivillä puhuttiin paljon työssä jaksamisesta, eikä tällä porukalla turhaan, ei todellakaan. Viestintä ja vuorovaikutus loistivat kuitenkin poissaolollaan näissä keskusteluissa. Sosiaalipuolella ei ilmeisesti hahmoteta, että onnistunut viestintä on itse asiassa yksi työssäjaksamisen työkalu. Se edistää niin organisaation toimivuutta, tiimien toimintaa ja hyvinvointia kuin myös yksilön omaa suoriutumista ja jaksamista.

Jos vuorovaikutus ja viestintä ovat kunnossa, asiat sujuvat merkittävästi helpommin. Kokeile vaikka kotona: kiukuttelu, mykkäkoulu, syyllistäminen, töksäyttely tai passiivis-aggressiivinen kommunikointi harvemmin nopeuttaa siivouspäivää, roskien vientiä tai yhteistä mitään muutakaan mukavaa tekemistä. Miksi se tekisi niin myöskään lastensuojelussa, haavoittuneiden lasten kanssa tai ihan vaan sillä kuuluisalla ”omalla tontilla” sosiaalivirastossa?

Lastensuojelun resurssit ovat täydellisen alimitoitettuja. Sen tiedämme jokainen, ihan vain uutisia seuraamalla. Olen törmännyt lukuisiin tilanteisiin, joissa sosiaalityöntekijät kertovat ”etteivät enää tiedä mitä sanoa”. Aivan. Juuri näiden tilanteiden varalle, ja ennen kaikkea niiden ehkäisyyn, yksi erittäin tehokas väline on oikeanlainen kommunikaatio.

Hyvä viestintä auttaa lukemaan toisia ihmisiä paremmin ja kirkastamaan omaa viestiä. Sen avulla me tulemme ymmärretyiksi oikein. Näin se sujuvoittaa ja nopeuttaa asioiden edistymistä sekä edistää myös omassa työssä jaksamista ja suoriutumista. Hyvin suurella todennäköisyydellä se muuttaa samalla myös koko organisaation toimintaa paremmaksi. Viestintä- ja vuorovaikutusvalmennus on äärimmäisen harvoin vain viestintäosaston kapea-alainen työkalu. Ehkä sitä ei vain ole tullut kukaan ajatelleeksi, että näinkin yllättävällä ja yksinkertaisella asialla voitaisiin parantaa montaa asiaa yhtä aikaa? Viestintävalmennukset, joita me viestintäkonsultit pidämme, ei ainoastaan opeta meitä puhumaan tiettyyn sävyyn tai esiintymään rauhallisesti. Ei näissä valmennuksissa heitellä kuperkeikkoja ja opetella olemaan oman elämänsä Jari Sarasvuo. Kyse on kirkkaasta viestistä, jonka avulla vältämme esimerkiksi valtavan määrän väärinkäsityksiä. Puutteelliset viestintätaidot ovat ongelma organisaatioiden kaikilla tasoilla, ja kaikki tarvitsevat niitä yhtä paljon.

Vuorovaikutus hyvinvoinnin rakentumisen välineenä

En ajattele, että viestintä muuttaa lastensuojelun aliresursointiongelmat mystisesti kuin hyvä haltija. Tiedän, että on myös turhaa sanoa sosiaalialan työtä tekevälle, että ymmärrätkö, kuka tästä huonosta vuorovaikutuksesta tai viestinnästä kantaa seuraukset, sinun itsesi lisäksi? Kyllä he sen tietävät. Ja niin tiedämme mekin. He ovat lastensuojelun asiakkaita, lapsia. Kaikista haavoittuvaisimmassa asemassa olevia lapsia.

Mutta minkäs teet, kun työntekijä on uupunut. Uupuneena kommunikaatio loppuu eikä silloin olla työkykyisiä enää. Silloin työntekijä tarvitsee lääkäriä eikä paikalle kannatakaan kutsuta viestintäkonsulttia. Mutta siihen asti? Omaa työtään voi helpottaa ja ennaltaehkäistä ongelmien syntymistä keskittymällä hyvään viestintään. Ei se aina putkeen mene, tiedän kyllä mainiosti, mutta onnistunut viestintä omalta puolelta muuttaa usein myös vastapuolen tapaa kommunikoida. Eikä se koskaan ole ainakaan pahentanut asioita. Päinvastoin se helpottaa nimenomaan omaa työtä.

Entä jos oikein kommunikoiva sosiaalityöntekijä onnistuukin pelastamaan ymmärrettävällä viestinnällään yhden lastensuojelun tarpeessa olevan lapsen hengen? Muuttamaan toisen elämän suuntaa kauemmas ongelmista, koska oma organisaatio kommunikoi paremmin keskenään? Auttamaan perhettä välttymään sellaiselta ylikuormitukselta, jossa lapsi joudutaan huostaanottamaan, koska jaksaa itse paremmin sujuvamman työnsä ansiosta? Pistää miettimään, kannattaisiko heillekin tarjota viestintätaitoja ja -työkaluja.

Satu Irisvik, Advisor, valmentaja

 

Satu työskentelee Vapalla advisorina tiimiälyn, vuorovaikutuksen ja viestinnän parissa sekä vastaa Vapan valmennuksista. Hän uskoo rakentavaan vuorovaikutukseen ja ihmisiin, silloinkin kun muut ovat lakanneet jo uskomasta.