Sanotaan, että sivistyksen mitta on se, kuinka kohtelet toisia ihmisiä. Liiketoimintaa puolestaan mitataan hyvin toisen tyyppisillä määreillä: viivan alla näkyvillä numeroilla. En silti väitä, etteikö sivistyksellekin olisi yrityksissä tilaa. Lähtökohtana työelämälle ainakin tulisi olla arvostava ja toisia kunnioittava, sivistynyt yrityskulttuuri.

On selvää, että kaupallisten yritysten ja organisaatioiden tavoite on tuottaa voittoa, ja monen yrityksen olemassaolon perustarkoituskin voisi olla vaakalaudalla ilman tätä voitontavoittelua. Näin ollen liiketoimintaa ja sen menestystä mitataan kahisevalla ja käppyröillä. Pidetään ne. Mutta voisivatko yritykset ottaa käyttöönsä myös muita mittareita menestyksen tueksi?

Olemassa olevaa ja muuttuvaa työelämää on tutkittu paljon, ja siitä tiedetään jo suhteellisen runsaasti. Tiedämme esimerkiksi, mitä milleniaalit työelämältä vaativat. On meillä jo jonkinasteinen käsitys siitäkin, mitä digitalisaatio tuo tullessaan seuraavina vuosikymmeninä. Tästä esimerkkinä World Economic Forumin määrittelemät tulevan työelämän tärkeimmät kyvyt, jotka pitävät sisällään perinteisten STEM-taitojen lisäksi vuorovaikutus-, tunne- ja itsensä johtamiseen liittyviä taitoja. Kun palataan liiketoiminnan mittareihin, voidaan kysyä, onko näitä siis varaa sivuuttaa osana yritysten strategiaa?

Filosofi ja tutkija Frank Martela on puhunut strategisesta auttamisesta. Se on näkemys, jonka mukaan auttaminen ei ole ainoastaan hyväntekeväisyyttä täysin pyyteettömästi. Strateginen auttaminen tunnustaa sen, että auttamisesta seuraa kiistatta ja todistetusti myös erilaisia etuja auttajalleen, esimerkiksi tieteellisesti huomattuja suoria terveysvaikutuksia. Ei auttaminen muutu siitä huonommaksi, että auttaja tekee oman osansa strategisesti suunniteltuna.

Strateginen vuorovaikutus on enemmän kuin haave paremmasta maailmasta

Haluaisin nähdä samanlaista ajattelua myös yritysten johtoryhmissä, kun puhutaan vuorovaikutuksesta. Strateginen vuorovaikutus on enemmän kuin humanistien haave paremmasta maailmasta ja ryhmähaleista. Se on ihmisyyden ytimessä, jotta voisimme kommunikoida tehokkaammin ja paremmin, mutta sen tulisi olla myös yritysten strategiassa ja liiketoiminnan keskiössä, koska se luo kilpailukykyä. Se on tietoista vuorovaikutuksen kehittämistä siihen suuntaan, että erilaiset ja jatkuvasti muuttuvat tiimit voisivat toimia parhaalla mahdollisella tavalla edistäen niin liiketoiminnan tavoitteita, kilpailukykyä kuin niitä kuuluisia ihmissuhdetaitojakin osana yrityskulttuuria. Strateginen vuorovaikutus läpileikkaa koko organisaation kaikkien toimintojen ja tasojen ja näkyy lopulta myös viivan alla. Strateginen vuorovaikutus on osa bisnestä, ja sitä voidaan myös mitata ja seurata. Strateginen vuorovaikutus ei ole tyky-päivän köydenvetoharjoituksia tai kevyt välipala-koulutus halukkaille. Strateginen vuorovaikutus on tiimiälyä.

Vapan Ilona Hiila ja Ida Hakola sekä yhteistyökumppanimme Maaretta Tukiainen ovat puhuneet viime viikkoina paljon tiimiälystä, joka on Vapan uusi aluevaltaus ja hieno oivallus. Tiimiäly on osa bisnestä ja sen tulisi olla strategisesti merkittävä osa jokaisen työtä organisaation eri tasoilla. Taivaan kiitos sivistystäkään ei ole määritelty ainoastaan yhden tiimin jäsenen tai johtajan työtehtäviin! Niin ikään tiimiälyn käyttö käytännössä, eli strategisen vuorovaikutuksen arkipäiväistäminen osaksi kaikkea, tulisi olla itsestäänselvyys aivan jokaiselle. Toivoisin, ettei siihen tarvitse kenenkään pyytää erikseen lupaa tai korvamerkittyä aikaa.

Lue lisää tiimiälystä ja liity yhteisöömme keskustelemaan aiheesta lisää Facebookissa ja LinkedInissä

 

Kirjoittaja Satu Irisvik työskentelee Vapalla advisorina kriisiviestinnän ja mediaviestinnän parissa sekä vastaa Vapan valmennuksista. Hän uskoo rakentavaan vuorovaikutukseen ja ihmisiin, silloinkin kun muut ovat lakanneet jo uskomasta.