Yksi vuosi internetissä vastaa noin neljää vuotta oikeassa elämässä. Muutoksen vauhti ja muutosten määrä on huima. Välillä tekee hyvää kirjata ylös muutama ajatus siitä, mihin digimarkkinointi on kokonaisuudessaan menossa. Tässä Vapan 7 digimarkkinoinnin trendiä alkuvuodesta 2019, mistä kannattaa olla perillä.

Mitä trendejä digimarkkinointiin liittyy vahvasti alkuvuodesta 2019? Ainakin nämä 7 kehityssuuntaa nousevat jatkuvasti esiin digimediassa, keskusteluissa ja käytännössä:

1. Sisältöjen vaikutus liiketoimintaan selkiytyy

Sisältömarkkinoinnin merkitys on brändistä riippumatta noussut vuodesta toiseen.  Se on entistä tärkeämpi keino tavoittaa asiakkaat (ja muut sidosryhmät) verkossa tehokkaasti.

Samalla kun monet organisaatiot Suomessa ovat vasta harjoitelleet sisältömarkkinoinnin logiikkaa, sisältöstrategian määrittelyä ja tehokkaan, modernin markkinointiviestinnän prosessin käyttöönottoa, sisältömarkkinoinnin mallimaassa USA:ssa ollaan jo muutama vuosi Suomea (ja Eurooppaa) edellä. Altimeterin ‘State of Digital Content’ -tutkimuksen mukaan kirkas enemmistö, eli 81% markkinoijista, pystyy suoraan osoittamaan linkin sisältöjen ja liikevaihdon kasvun välillä.

Aiempina vuosina tämän esteenä ovat olleet sisältöstrategian ja toimivan prosessin puutteet, mutta nyt molemmat ovat selkeästi arkipäivisiä työkaluja amerikkalaisten brändien markkinointiviestinnässä. Sisältömarkkinoinnin panostukset kasvavat entisestään kun johtotasokin näkee dollareina sisältösijoituksen tuoman lisäarvon.

2. Tavoittaminen vs. sitouttaminen – kumpi on tärkeämpää?

Yksi puhuttavimmista sisältömittareita koskevista aiheista on tavoittavuuden (reach) ja sitouttavuuden (engagement) välinen tärkeysjärjestys. Toisaalta tavoittavuus on merkittävä mittari, koska sitä käytetään myös muissa mediavalinnoissa oleellisena tuloksista kertovana lukuna. Toisaalta taas sitouttavuus kiinnostaa siksi, että jaetuilla sisällöillä ei ole mitään arvoa, jos yleisöt eivät tee niillä mitään (toki yleisö voi nähdä sisällöt kuten mainoksetkin).

Vaikuttaa vahvasti siltä, että tavoittaminen on pian mittarina vähemmän tärkeä kuin sitouttaminen tai asiakkaiden aktivointi. Digikanavien algoritmien muuttuessa jatkuvasti myös tavoittamisen tuomaa linkkiä tuloksiin on aina vaikeampaa verrata aiempaan. Jos esimerkiksi Facebook näyttää brändin postauksen tänään tuhannelle ja vuoden päästä vain sadalle, on oleellisempaa vertailla sitouttavuusasteita.

Toimiva sisältö sen sijaan on toimivaa sisältöä, ja sitä voi aina suhteuttaa reachiin. Aiemmista tuloksista johdettujen kertoimien avulla voi nähdä, miten hyvin ollaan pärjätty eri aikakausina.

Sitouttavuuden tärkeys voi tuntua digimarkkinoijille ilmiselvältä, mutta ei pidä unohtaa, että perinteisen median mittareista näkyvyysmittarit ovat edelleen melko kovassa käytössä. Tämä on miltei aina näkynyt myös digimarkkinoinnissa korostuneesti.

Nyt on joka tapauksessa korkea aika alkaa pitää huolta brändin engagement-mittareista, sillä niissä pärjäämällä brändit osoittavat olevansa hyviä digikanavien käyttäjien aktivoijia hyvillä sisällöillä. Ja juuri aktiivisia käyttäjiä käytännössä kaikki digikanavat pitävät arvokkaina.

3. YouTube on uusi televisio

YouTube on onnistunut kasvattamaan kokonaisen sukupolven sisällöntuottajia, jotka tienaavat miljoonia – ja kuluttavat tuotantoihinsa ison siivun tuloistaan (myös miljoonia). Parhaat tekijät tuottavat hyvin lähelle TV:stä tuttuja formaatteja, ja YouTube on musiikkivideoidenkin ykkösalusta. Jopa mainoskatkot ovat ilmestyneet lähes samoihin paikkoihin pidemmissä videoissa. Kuvaavaa on, että USA:ssa television katselumäärä on 18–49-vuotiaiden joukossa laskenut 4% kun samaan aikaan YouTuben katselumäärä on kasvanut 74% kohderyhmässä.

Muutama esimerkki mielenkiintoisista ja ‘televisiomaisista’ YouTube-sisällöistä:

First We Feast -kanavan Hot Ones -jakso, jossa talk shown’ vieraana on Gordon Ramsay.

Brittiläisen Channel4-televisiokanavan YouTubeen suunniteltu informatiivinen ja tarvittaessa pitkään relevanttina pysyvä animaatio, jonka avulla mediatalon sisällöt saadaan jaeltua omien kanavien ulkopuolellekin.

Marques Brownlee’n mahtava uutta (kuluttaja)teknologiaa laajasti käsittelevä kanava on täynnä viimeisimpiä uutuuksia, mielipiteitä ja kokemuksia viihde-elektroniikkafaneille.

YouTuben omien tietojen mukaan vuonna 2025 puolet alle 32-vuotiaista katsojista ei tilaa enää mitään TV-palvelua, ja jo nyt 60% kaikista katsojista katsoo sisältöjä mielummin online-alustoilla kuin perinteisen TV:n kautta. Erityisesti lineaarisen ohjelmoinnin aika on suuntaamassa kohti loppuaan, kun perinteiset TV-talotkin siirtyvät tarjoamaan sisältöjään vahvemmin omien digivideoalustojensa kautta on-demand-periaatteella.

4. Live-videot nousevat vauhdilla

Juuri nyt ja tässä streamattujen videoiden suosio on lähtenyt edullistuneen teknologian ja tarpeeksi nopeiden yhteyksien ansiosta yleistymään isosti. Erityisesti pelisisällöistä tuttu live-videoalusta Twitch on jatkanut tasaista kasvua ja saanut samalla lyötyä läpi ansaintamallin, jossa katsojat maksavat suoraan sisällöntuottajille tai -streamaajille ‘tippien’ muodossa. Tähän malliin on menty viime aikoina myös podcast- ja vloggauspuolella, jossa sisällöntuottajat nojaavat entistä enemmän Patreonin kaltaisten palvelujen kautta saatuihin tuloihin, jotka saadaan lahjoituksina suoraan omalta yleisöltä.

Samalla kun Twitch on saanut yleisöt katsomaan live-videolähetyksiä palvelussaan vuonna 2018 560 miljardia minuuttia, myös Facebook Live -katselumäärät ovat nelinkertaistuneet. Facebookin mukaan livevideot tuottavat tällä hetkellä 10 kertaa yhtä paljon sitoutumista kuin tavalliset videojulkaisut. Tässä on tosin hyvä huomioida se, että Facebook voi itse määritellä sen, millä logiikalla livevideoita ja tavallisia videoita jaellaan yleisöjen nähtäväksi.

Live-videosta on arvoitu kasvavan Yhdysvalloissa yli 70 miljardin dollarin markkina vuoteen 2021 mennessä, joten tämä trendi tulee varmasti kasvamaan Suomessakin paljon nykyistä suuremmaksi ja samalla painottumaan pelkkien tapahtuma- ja pelistreamien lisäksi muihinkin aihealueisiin. Haasteina brändeille tulevat uuden teknologian ja live-videon lainalaisuuksien omaksuminen ja sopivien live-videon käyttökohteiden löytäminen.

5. Äänihaku ja tekoälyassistentit arkipäiväistyvät

Applen Siri, Amazonin Alexa, Microsoftin Cortana ja Googlen Voice Search – kaikki teknologiajätit ovat kehittäneet kuluttajakäyttöön oman tekoälyassistenttinsa, jolta voi kysyä tietoa ja jota voi pyytää hoitamaan esimerkiksi tilauksia ja buukkauksia omasta puolesta.

USA:ssa jo  40% käyttäjistä on ainakin kokeillut jossain muodossa äänihakua, ja tänä vuonna sille odotetaan aiempaa isompaa kasvua. Vuoteen 2020 mennessä 50% käyttäjistä tulee käyttämään äänihakua. Tämän trendin näkee jo uusien laitteiden muotoilusta: bluetooth-kuulokkeista, älykelloista ja kotikaiuttimista, joissa on aina vahvempi linkki tekoälyassistentiin.

Suomeen tämä trendi tosin tuskin tulee rantautumaan ihan heti, koska kielemme on hieman hankala ja markkina-alue pieni. Kannattaa silti laittaa testiin ja pitää ‘ääni-SEO:sta’ huoli jo nyt!

Koska tulevaisuudessa kuitenkin tullaan tekemään hakuja useammin ääneen lausumalla tai tekoälyassistentin välityksellä, kannattaa huomioida nämä pari asiaa omissa sisällöissä:

  1. Se, mitä haemme ja se mitä kysymme ääneen voivat olla melko erilaiset fraasit. Huomioi tämä sisällöissä, joita julkaiset. Esimerkiksi “Milano lennot ja hotelli” voi olla tyypillinen haku tekstitse, kun taas ääneen lausuttuna sama voi olla “Haluan varata matkan Milanoon.”
  2. Äänihauissa näyttävät korostuvan lyhyet ja ytimekkäät vastaukset, sillä haku tehdään käytännössä kokonaan ilman näyttöä – myös haun tulokset välitetään äänen avulla. Ajattele, jos kysyt “Mitä on palvelumuotoilu?” ja Siri aloittaa 5-minuuttia pitkän Wikipedia-artikkelin läpiluvun. Hyvä vastaus on pari, kolme lausetta ja piste.

6. 2019 on verkkokaupan vuosi

Vuonna 2019 verkkokaupan avainsana on ‘helppous’ – ostokokemuksesta halutaan saada kaikki mahdollinen kitka pois. Verkkokaupan täytyy toimia sulavan nopeasti: kaikki turhat animaatiot ja somekilkkeet pidetään poissa valikoiman selaamisen tieltä, ja asiointi kassalla halutaan viedä ostokseen asti vaikka ilman tarvetta kurotella luottokorttinumeroa.

Erityisesti mobiiliostamisen kasvaessa (+55% vuonna 2018), verkkokaupan täytyy toimia teknisesti moitteetta todella monilla erilaisilla laitteilla, ja kaikilla niistä käyttökokemuksen täytyy olla alusta loppuun paras mahdollinen.

Asiakaspalveluun tulee myös keskittyä, jotta kitkaton ostokokemus varmistuu – erityisesti keskusteluväylät kasvattavat suosiota kuluttajien keskuudessa kun he ottavat yhteyttä verkkokauppojen asiakaspalveluun. Siispä chatit, Messenger- ja WhatsApp-väylät omalle kaupalle saattavat yleistyä tulevaisuudessa.

Verkkokaupassa tullaan näkemään vaativampia sisältöratkaisuja ja pidemmälle vietyä palvelukokemusta, kuten:

 

  • Personoidut valikoimat ja valinnat
    Entistä tarkemmin yksittäisen asiakkaan preferensseihin, käyttäytymiseen ja vaatekaupassa vaikkapa kokoon liittyvää valikoiman esittelyjärjestyksen priorisointia.
  • Augmented Reality -toteutukset
    Erityisesti sisustustuotteiden virtuaalitestaaminen on kiinnostava lähestymistapa saada AR-toteutuksista kaupallista hyötyä verkkokaupan kautta.
  • Myynti somekanavien kautta
    Verkkokaupan tuotteet voidaan entistä isommin tuoda myyntiin sinne, missä asiakkaatkin ovat – tähän liittyviä kokeiluja tullaan varmasti näkemään vuoden 2019 aikana runsaasti somekanavissa ja esimerkiksi YouTubessa.
  • Tuotekuvien lisäksi enemmän videoita
    Tuote-esittelyissä pelkkä kuva-albumi ei enää erottele kauppoja toisistaan. Käytännössä ainoa kuvia parempi tapa esitellä tuotteita verkossa asiakkaille ovat tuotevideot, jotka ovat parhaassa tapauksessa hyvä tapa saada verkkokaupalle näkyvyyttä myös muissa kanavissa (esimerkiksi YouTubessa).
  • Tekoälyassistentit kauppiaina
    Aina ei tarvita edes kauppiasta paikalle! Tekoälyassistentit tulevat näkymään jatkossa myös toistuvien peruskysymysten selvittelijöinä asiakkaiden suuntaan.
  • Ympäristövaikutus
    Verkkokaupan ympäristövaikutuksesta tulee jatkossa suurempi huolenaihe tiedostaville ja vastuullisille kuluttajille. Verkkokaupan vastuullisuuden tulee näkyä toimitustavoissa, pakkausmateriaaleissa ja jopa mahdollisuutena tehdä nettitilauksen toimituksesta hiilineutraali lisämaksusta.

 

7. Mitä hakukoneoptimoinnille kuuluu?

Maailmassa on pian 2 miljardia sivustoa. Eli melko monta paikkaa, joista löytää hakemansa. Siispä huomioi viimeistään vuonna 2019 nämä:

  1. Oma media tuo tuloksia, mutta uniikki ote on tärkeä! Älä toistele samoja juttuja, kuin mistä kilpailijat jo puhuvat!
  2. Brändi on tärkeämpi kuin koskaan. Google kamppailee valeuutisten ja trollien kanssa ja suosii tunnettuja, luotettavia julkaisijoita – brändejä. Brändin yhdistäminen eri teemoihin on siis erittäin tärkeää.
  3. Sisällön päivittäminen on oleellista – sisältöä ja kilpailua on aiheessa kuin aiheessa loputtomiin, joten nyt vanhat Googlen suosikkisivut kannattaa päivittää ja pitää freesinä.

 

Kirjoittaja Mikko Rummukainen on Vapan osakas ja digimarkkinoinnin johtava asiantuntija joka on myös katsonut YouTubea viimeisen puolen vuoden aikana enemmän, ja televisiota vähemmän, kuin koskaan.