Rohkeasti uudistuva yritys tunnistaa sekä tunnustaa virheensä, puhuu niistä avoimesti ja pyrkii oppimaan niistä. On aika uudistaa suomalaista yrityskulttuuria yksi mokatarina kerrallaan.

Elettiin syyskuun ensimmäisiä päiviä vuonna 2010. Istuimme vastaremontoidussa, IKEA-kalustein sisustetussa, toimistossamme Helsingin Kalliossa ja ihailimme kättemme jälkeä. Paikka oli Suomen ensimmäisen sisältötoimiston päämaja. Tilaa oli 50 neliötä, työpisteitä kaksi ja tärkein pääoma perustajaosakkaiden päässä virinnyt ajatus kohderyhmälähtöisestä ja jatkuvuuteen perustuvasta tavasta tehdä markkinointia, joka jo nykyään tunnistetaan sisältömarkkinoinniksi.

Markkinoille breikkaaminen ei kuitenkaan ollut helppo tehtävä. Kukaan ei tuntenut, saati käyttänyt, mystisiä käsitteitä ”sisältömarkkinointi” tai ”sisältöstrategia”. Edessä oli paljon pohjatyötä uuden toimintamallin – ja kokonaisen uuden ajattelutavan rakentamiseksi.  Tarvitsimme pikaisesti asiakkaita, selkeästi konseptoituja palveluita ja suoria kilpailijoita, jotka tekisivät uuden markkinan ymmärrettäväksi ja ostettavaksi. Ymmärsimme pian, että tehdäksemme tämän meidän täytyi elää oppiemme mukaan: viestiä sisältömarkkinoinnista kohderyhmälähtöisesti, jatkuvasti ja kiinnostavasti.

Teimmekin taipaleemme alussa paljon pioneerityötä ja lähetyssaarnausta blogikirjoittamisen, tapahtumien, asiakaskäyntien, kustannetun kirjan ja lukuisten puheenvuorojen muodossa. Niin kuin kaiken uuden kohdalla usein on, oli alku hankalaa ja usko meinasi välillä loppua. Hiljalleen sitkeä työ kuitenkin tuotti tulosta ja löysimme ensimmäisiä rohkeita asiakkaita, jotka uskalsivat kokeilla mitä tällä kiinnostavalla, mutta ajoittain hieman vaikeasti ymmärrettävällä start-upilla oli tarjottavanaan. Nyt, vuonna 2018, edustamastamme lähestymistavasta on tullut valtavirtaa ja olemme siirtyneet kasvun johdattelemana jo neljänteen toimistoomme – tällä kertaa osoitteeseen Bulevardi 21.

Kun Jan Zapaśnik pyysi minua mukaan kasvattavista mokista kertovaan videosarjaansa, pohdin, minkä tarinan haluan tämän matkamme varrelta kertoa. Kahdeksan vuotta kasvuyrittäjyyttä on pitänyt sisällään paitsi huikeita onnistumisia myös merkittävän määrän eritasoisia mokia, joiden taustat ovat liittyneet aina puhtaasta kokemattomuudesta aitoihin virhearviointeihin.

Valinnan vaikeus kalvoi mieltäni, mutta päätin lopulta käsitellä niitä virheitä, joita tuli tehtyä, kun Vapan ensimmäinen kasvuvaihe oli käsillä ja yritys alkoi kaivata systemaattista johtamista sekä selkeitä toimintamalleja. Nämä risteyskohdat ovat nimittäin tuttuja monelle yritykselle ja sisältävät uudistumisen mahdollisuuden mikäli virheitä uskalletaan tehdä ja niistä osataan myös oppia. Uudistuvat yritykset ja niissä operoivat ihmiset tarvitsevat nimittäin virheitä. Ne opettavat ja vievät meitä eteenpäin. Uudistuminen pitää lähtökohtaisesti sisällään ajatuksen siitä, että yritys kehittää jotain uutta – liikkuu pois vanhasta kohti tuntemattomia, kiihdyttäviä vesiä. Kokeilut tuovat väistämättä mukanaan myös huonosti toimivia lopputuloksia.

Nykyään jaammekin vapalaisten kesken ajatuksen siitä, että tulevaisuudessa pärjäävät ne yritykset jotka onnistuvat rakentamaan omasta kulttuuristaan ketterän, nopealiikkeisen, joustavan ja niin avoimen, että myös virheitä käsitellään kollektiivisesti. Tämä edellyttää luottamusta organisaation jäsenten kesken ja aitoa halua saada yritys menestymään kaikilla mittareilla. Se edellyttää, että koko organisaatio – johto mukaan lukien – tunnistaa virheensä, puhuu niistä avoimesti ja pyrkii ymmärtämään, miten tilanne vältetään jatkossa. Tulevaisuudessa yritysten ja yksilöiden menestyksen avain onkin taidoissa, jotka liittyvät toiminnan vahvuuksien sekä heikkouksien tunnistamiseen ja niistä syntyvien oivallusten hyödyntämiseen nopeasti liikkuvassa maailmassa.

Oma mokatarinani on esimerkki tästä avoimuudesta ja olen siinä pyrkinyt avaamaan omia vajaavaisuuksiani johtajana yrityksemme alkuvaiheessa. Haastan myös sinut lukija uudistamaan yhdessä suomalaista työelämää ja jakamaan rohkeasti tekemäsi virheen, jonka olet myöhemmin tajunnut vieneen omaa osaamistasi tai ajatteluasi eteenpäin. Kaikillehan kuitenkin virheitä oikeasti sattuu.

Ida Hakola on toinen Vapan perustajista ja kehittää nykyisellään yhtiöryhmän uusia liiketoimintoja. Ida inspiroituu ilmiöiden luomisesta ja organisaatioista jotka haluavat vilpittömästi uudistaa toimintaansa.