Verkkopalveluja ikääntyville? Mutta eihän meidän mummo edes osaa käyttää nettiä! Kohta osaa. Eläkeläisten verkkoaktiivisuuden kasvun ”hopeinen hyökyaalto” on osa suurempaa ilmiötä. Suuret ikäluokat muodostavat aivan uuden kohderyhmän keski-iän ja vanhuuden väliselle harmaalle alueelle, aivan kuin ”nuoriso” 50-luvulla. Millaisia tarpeita ”kolmanteen ikään” ehtineillä on verkossa?

Palveluja varakkaille ikinuorille

Verkkopalvelujen kohdentaminen senioriasiakkaille ei tarkoita sivun ylälaitaan lisättävää nappia, jota klikkaamalla saa suurennettua fonttikokoa. Ikääntyvät eivät ole enää ulkona verkosta, vaan hyödyntävät sitä monipuolisesti.

– Eläkeläisten verkkoaktiivisuuden nousua on kuvattu termillä hopeinen hyökyaalto, kertoo Kolmas Ikä -kohderyhmätoimiston Simo Vunneli. Hänen mukaansa jo yli 60 % 55-64 –vuotiaista käyttää verkkoa päivittäin. Jo yli neljänneksellä on älypuhelin. Myös verkkokauppa on yhä suositumpaa.

– Kolmas ikä on aktiivisen kuluttamisen aikaa, kuvailee puolestaan Helena Raulos samasta toimistosta. Hän kertoo, että seniorit ovat ”varakkaampia kuin yksikään ikäryhmä Suomessa aiemmin”.
– On oma, maksettu asunto, jopa useampia, ja paljon muuta. He liikkuvat, harrastavat ja matkustavat, Raulos sanoo.

Rauloksen mukaan markkinointia ei Suomessa vielä terveyspalveluja lukuun ottamatta juurikaan kohdenneta senioreille, vaikka heillä on sekä tarpeita että resursseja niiden täyttämiseksi.
– Aktiiviset ja energiset aikuiset haluavat omaan elämänvaiheeseensa sopivia asuntoja, autoja, matkoja ja palveluita, ja heillä on mahdollisuus satsata itseensä ja hyvinvointiinsa”, Raulos toteaa.
– Asiakkaina he ovat laatutietoisia ja heillä pitäisi olla varaa valita, täydentää puolestaan Maria Ekström.

Kohderyhmä kohderyhmän sisällä

Simo Vunnelin mukaan senioreita ei tule käsitellä pelkän iän perusteella yhtenä massana, vaan ”yksilöllisesti, elämäntyyliä, arvoja ja kiinnostuksen kohteita arvostaen”. Täytyy siis löytää kohderyhmiä kohderymien sisältä.

Jotta voitaisiin tuottaa senioreille heidän arvojensa ja elämäntapojensa mukaisia palveluja, on sisältömarkkinoija Sari Olsion mukaan tutkittava vielä lisää sitä, mikä kohderyhmää kiinnostaa ja puhuttelee.
– Kolmannen iän kohderyhmää on paljon tutkittu ja ihmetelty, mutta erityisesti heille suunnattuja, puhuttelevia palveluita ei ole kehitetty, kertoo Maria Ekström. Hänkin peräänkuuluttaa tarjonnan räätälöintiä.

– Mainonnan suunnittelussa kohderyhmälähtöiset kanavat, viestit ja visuaalisuus ovat ensiarvoisen tärkeitä. Tämä kohderyhmä on erittäin potentiaalinen myös digitaalisten ratkaisuiden käytön ja kehityksen kannalta, Simo Vunneli tiivistää.

Eläkeläisen verkkomielenmaisema

Simo Vunnelin mukaan senioreiden verkon käyttö on useimmiten tiedonhankintaa. Netissä on hyvin aikaa vertailla esimerkiksi eri tuotteita ennen ostopäätöstä. Lisäksi he pitävät yhteyttä perheeseen, sukulaisiin ja ystäviin.
– Sosiaalista mediaa ollaan vasta hiljattain alettu hyödyntämään ikäryhmässä laajemmin, Vunneli kertoo.

Pohjavireenä on ajatus verkosta elämää helpottavana asiana. Esimerkiksi verkkopankin käyttö on yleistynyt iäkkäämpienkin suomalaisten keskuudessa vahvasti.
– Usein työläämpi ja vähemmän miellyttävä fyysinen asiointi korvataan sähköisellä asioinnilla, Vunneli sanoo.

Lähiaikoina myös vaikuttamiseen ja kommunikointiin liittyvät motiivit ovat Vunnelin mukaan yleistyneet varttuneiden verkkomielenmaisemassa. Lasten tai lastenlasten avulla seniorit ovat alkaneet käyttää yhä enemmän sosiaalista mediaa, lähinnä Facebookia.
– Sähköisen median avulla eläkeläinen huomaa sitten pysyvänsä paremmin kiinni esimerkiksi lastenlastensa elämässä, Vunneli sanoo. Siitä käyttö laajenee helposti myös muihin tuttaviin ja ajankohtaisten asioiden seuraamiseen laajemminkin.

Eläkeläiset ovat siis siirtymässä verkkoon, jossa markkinoinnin kohdentaminen helpottuu huomattavasti. Millaiset seniorit ovat sinun yrityksesi asiakkaita?

Ajatuksia jakoi kohderyhmätöimisto Kolmas Ikä.

Teksti: Anssi Grekula
Kuva: sashafatcat / Flickr (CC BY 2.0)