Yleisen käsityksen mukaan tekoäly on jotain, joka pyrkii viime kädessä ihmisen kaltaisen älykkyyden keinotekoiseen rakentamiseen. Vaikka tekoäly pystyy moneen, esimieheksi tai lääkäriksi siitä tuskin on.

Tivin eilisessä jutussa innovaatiojohtamisen professori Liisa Välikangas kuvasi, kuinka tulevaisuudessa myös töiden suorittamista arvioivat esimiehemme voivat olla koneita. ”Kyllä tekoäly esimiehenä voittaa aina huonon pomon”, Välikangas kertoo.

Välikankaan sitaatti on tässä asiayhteydestään irrotettu enkä ota kantaa hänen näkemyksiinsä asiaan liittyen. Lause kuvaa kuitenkin hyvin yleistä käsitystä tekoälystä: se on jotain, joka pyrkii viime kädessä ihmisen kaltaisen älykkyyden keinotekoiseen rakentamiseen.

Keskustelu lähti heti Touringin testistä saakka väärille urille, sanoo muun muassa Evernote-sovelluksesta tuttu ja All Turtle -tekoälystudion (“Tekoälyn Netflix”) perustanut Phil Libin. On huono idea yrittää rakentaa jotain, joka on “yleisälykäs” ja joka pyrkii älykkyydessä ihmisen tasolle.

Parhaiten toimivat hyvin spesifeihin tehtäviin suunnitellut sovellukset.

”Kaikki sovellukset joiden parissa työskentelen, ovat jo lähtökohtaisesti ihmistä parempia niissä tehtävissä, joihin ne on suunniteltu.”

Hyvän esimerkin tästä kapeasta lähestymistavasta antaa toinen aiheeseen liittyvä artikkeli eiliseltä. Helsingin Sanomat kirjoitti IBM:n Watsonin ennustavan Helsingin Naistenklinikalla hengenvaarallisen bakteeritulehduksen nopeammin kuin lääkäri tekee diagnoosin.

Jutussa ei avata kuinka tekniikka toimii, mutta kyseessä on todennäköisesti koneoppiva algoritmi, joka osaa tunnistaa suuresta datamassasta kuvioita, joihin ihminen ei kykene kiinnittämään huomiota.

Libin haluaa siirtää keskustelun teknologiasta käyttökokemukseen. Kokemuksen on oltava parempi, kuin mitä ihminen kykenisi tarjoamaan. “Meidän on päästävä insinöörimäisestä ongelmien ratkaisemisesta käyttökelpoisten tuotteiden suunnitteluun.”

Näkökulma kuulostaa suomalaisittain kovin tutulta.

Libin vertaa tekoälyhypeä muutaman vuoden takaiseen hypeen mobiilista. Silloin moni yritys koki olevansa aallonharjalla kehitettyään mobiilisovelluksen – ilman sen kummempaa strategiaa sovelluksen tarpeellisuudesta. Nyt mobiili on erottamaton osa kuluttajan käyttäjäkokemusta, pääasiallinen tapa olla verkossa ja luonnollinen väylä viestiä ja markkinoida.

Sama pätee tekoälyyn. Tekoäly tarkoittaa joukkoa erilaisia algoritmeja, teknisiä tapoja ratkaista erilaisia ongelmia. Muutaman vuoden kuluttua meillä ei silti ole enää erillisiä tekoälyfirmoja. Tekoäly on läsnä kaikissa tuotteissa ja palveluissa ja osa nykyistä parempaa käyttäjäkokemusta.

Tuleeko työtämme tulevaisuudessa johtamaan esimiehenä toimiva kone tai onko lapseni tuleva lääkäri algoritmi verkossa? Tuskin.

Tekoäly tekee saman kuin sähkö tai internet: se mahdollistaa asioita joita ei aikaisemmin olisi voitu edes kuvitella. Internetkään ei silti tee työtämme puolestamme, joskin ammattitaidoton markkinointi-ihminen saattaa joskus niin kuvitella.

Kirjoittaja Timo Nurmi on viestintätoimisto Vapa Impactin toimitusjohtaja ja perustajaosakas, joka on keskittynyt erityisesti verkon tuomiin mahdollisuuksiin. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Markkinointi & Mainonnan Sosiaalinen sukellusvene -blogissa.