Samaan aikaan samassa paikassa: nälkäiset startup-yritykset, kokeneet kansainväliset sijoittajat, sarjayrittäjät, suomalaiset päättäjät ja kansainvälinen media. Startup-konferenssi Slushin pääjärjestäjä Miki Kuusen mielestä näiden tahojen yhdistäminen oli tapahtuman tärkein tehtävä.

Slush on kasvanut vuodesta 2010 kahdeksankertaisesti. Viime vuodesta se kasvoi vielä kolminkertaisesti. Slush on pääjärjestäjä Miki Kuusen mukaan helposti Pohjoismaiden suurin startup-tapahtuma. Se ei vielä ole Euroopan suurin, mutta jos Kuusen sanoihin on uskominen – se on jo paras.

Slush tosiaan sai ihmiset liikkeelle. 3000 lippua myytiin loppuun. Paikalle saapui 500 yritystä ja 150 sijoittajaa. Kaikki merkittävät teknologiamediat lensivät paikalle kuulemaan Jollasta, Roviosta ja Nokian jälkeisestä Suomesta.

Järjestelyissä oli loppuvaiheessa mukana yli sata vapaaehtoista. Hommia painettiin konferenssia edeltävänä iltana neljään asti yöllä. Herätys oli kuudelta.

– Kaikki haluavat nähdä yhteisen lopputuloksen. Slushissa lopputulos on se, että halutaan tehdä maailmanluokan tapahtuma. Meille ei riitä se, että me ollaan Suomen paras tai Euroopan paras, vaan me halutaan olla maailman paras, Miki Kuusi kuvaa järjestäjien motivaatiota.

Päättäjien huomio on saatu

Slushia oli ehtinyt kulua vasta tunti. Olin hetkeä aiemmin haastatellut Jyrki Kataista – heti kun BBC sai oman haastattelunsa tehtyä. Pian elinkeinoministeri Jan Vapaavuori käveli jo iloisesti ohitseni. Miki Kuusen mukaan kasvuyrittäjyyden merkitys on ehdottomasti havaittu poliittisten päättäjien puolelta.

– Päättäjät ovat havainneet, että tarvitaan uusia talouden kantajia, Kuusi sanoo.

Pääministeri Katainen totesi Vapa Median haastattelussa, että Slushista kumpuava kansainvälisyys ja (kasvuyrittäjyys)henki on sellaista, mitä näihin aikoihin tarvitaan.

– Porukka, joka on tekemässä tätä, on todella elinvoimainen. Olen todella iloinen tästä ja me tarvitaan tätä lisää, Katainen ylisti.

Suomalaisten kasvuyritysten edustusjoukkueeseen riittää pyrkijöitä

Lukuisat startupit ympäri Eurooppaa pääsivät Slushissa esittelemään ideoitaan sijoittajille.  Kaikista ei kasva Rovion tai Supercellin kaltaisia menestyksiä, vaikka sijoittajat sattuisivat innostumaankin. Näiden menestyksestä voidaan kuitenkin oppia. Miki Kuusen mielestä Rovion ja Supercellin menestystä yhdistää se, miten he tuovat osaamista ulkomailta.

– Rakennepuolelle tarvitaan maailman parasta osaamista. Tarvitaan venäläistä, eurooppalaista ja kiinalaista osaamista. Firmat, jotka lähtevät rakentamaan kansainvälistä kasvuyritystä, kilpailevat tietenkin muiden kansainvälisten kasvuyritysten kanssa, Kuusi sanoo.

Esimerkiksi Supercellin pelit Clash of clans ja Hay Day tuottavat tällä hetkellä 700 000 dollaria päivässä. Slushiin on jälleen vuosi aikaa. Sen tunnelmaa ja kokonaisuutta miettiessä ei voi muuta kuin toivoa – ja aika paljon myös luulla – että suomalaisten kasvuyritysten edustusjoukkue täydentyy pian taas uusilla nimillä.

 Teksti ja kuva: Riku Mattila