Älypuhelimet toivat netin taskuumme ja tekivät sen käytöstä mahdollista missä vain. Niiden tuomalla vapaudella on myös toinen puoli. Liikkeitämme tarkkaillaan erilaisten tahojen toimesta yhä enemmän.

Yksityisten paikkatietojen hyödyntämiseen ottaa kantaa myös installaatio HelsinkiNOW. Sen myötä Suomen valokuvataiteen museon seinälle heijastuu pahaa-aavistamattomien helsinkiläisten Instagramiin lataamia kuvia. Kuvat ovat hetken esillä ja katoavat sitten uusien tieltä tallentumatta mihinkään. Teoksen valokuvat valikoituvat käyttäjien sijaintitietojen perusteella.

Miten on mahdollista, että kenen tahansa kuva voi päätyä reaaliaikaisesti osaksi taideteosta? Eikö kyseessä ole yksityisyydenloukkaus? Saako puhelimia seurata kuka vain? Kenen on vastuu? HelsinkiNOW:n tekijäkolmikkoon lukeutuvan Ville Henrikssonin mielestä ihmisten paikkatietojen käyttöön sisältyy suuria mahdollisuuksia, mutta yhtä lailla uhkia.

– Paikkatietojen seuraaminen mahdollistaa todella hienojen palvelujen kehittämisen ja sen avulla voidaan kehittää valtavasti esimerkiksi kaupunkisuunnittelua. Varsinkin avoimeen lähdekoodiin perustuva seuranta luo näitä mahdollisuuksia. Toisaalta yksityisten tietojen jakamiseen liittyy aina väärinkäytön riski.

Suuri eettinen kysymys

Henrikssonin, Niklas Kullströmin ja Ian Tuomen teoksen idea perustuu maantieteilijä Nigel Thriftin ajatuksiin digitaalisesta maantieteestä ja yhteiskunnan kehityksestä. Installaatio herättää eettisen kysymyksen kuvien ja paikkatietojen hyödyntämisestä. Esimerkkinä teoksessa on Instagram.

– Laittaessaan kuvan Instagramiin käyttäjä luovuttaa sille tietyn käyttöoikeuden kuviin. Instagram puolestaan tarjoaa rajapinnan, jonka kautta kuka tahansa ohjelmointia taitava pääsee käsiksi käyttäjien julkisiin kuviin sekä niiden metatietoihin sijainnista kuvanottohetkeen ja hashtageihin. Lainsäädäntö kuvien käytöstä on epämääräistä ja säännökset ovat täynnä porsaanreikiä, Henriksson valottaa teoksen taustoja.

Ikäviä yllätyksiä

Taideteokseen päätyminen ei liene rangaistus pahimmasta päästä, mutta omien tietojen jakamiseen on syytä kiinnittää huomiota.  Toissa viikolla moni koki ikävän yllätyksen saadessaan tietää, että Google Maps on kerännyt käyttäjistään sijaintihistoriatietoja ja että omat liikkeet pystyy jäljittämään palvelusta jopa kuukausia taaksepäin. Tämä on estettävissä asetuksella, josta harva oli tietoinen.

Paikkatietoihin perustuvia palveluita kehitetään jatkuvasti lisää ja seurannalta on käytännössä mahdotonta kokonaan välttyä. Paikkatiedot yhdistettynä sosiaalisen median valtavaan tietopankkiin on yrityksille potentiaalinen aarreaitta.

Vastuullisuutta tarvitaan puolin ja toisin

Ongelman ydin on tahaton tietojen jakaminen ja tietämättömyys omien liikkeiden seurannasta. Vastuullisuus niin käyttäjien kuin yritystenkin puolelta on tarpeen, ettei parempien palveluiden hintana ole kuluttajien yksityisyys. Käyttäjien huolimattomuus ja kuvien väärinkäytön mahdollisuus ovat asioita, joihin myös Henriksson haluaisi ihmisten kiinnittävän enemmän huomiota.

– Ihmiset jakavat kuviaan todella huolettomasti varsinkin Instagramissa, jossa oletuksena on, etteivät ne leviä kovinkaan laajalle. Kuitenkin kuka tahansa voi päästä niihin käsiksi ja pahimmillaan kuvia voidaan käyttää todella moraalittomasti ihmisiä vastaan. Tämä on todellinen uhka varsinkin yhteiskunnissa, joissa tietyistä asioista ei voi keskustella. Myös yksittäisen ihmisen kannalta voi olla noloa, että kuvat päätyvät jonnekin, minne niitä ei ollut tarkoitettu, Henriksson kiteyttää.

 

 

Kuva: Kuvan kaappaus http://helsinkinow.futurice.com/#/