Ensin oli Enkeli-Elisa. Tämän jälkeen huomio kääntyi 6-vuotiaan Neean kirjeeseen Komiat-lehdessä. Nyt puhutaan Rickysta, joka nöyryytti rasistia Pasilassa. Kaksi ensimmäistä olivat fiktiota ja nyt kolmattakin epäillään. Mitä tapauksista voidaan oppia?

Enkeli-Elisa nosti koulukiusaamisen ja Neea-gate vanhempien joulujuomisen rajusti suomalaisten agendalle. Keskustelua, riitelyä ja tunnepurkauksia todistettiin niin aamupalapöydissä kuin julkisuudessakin. Laaja huomio sai kuitenkin osan epäilemään tapausten aitoutta. Lopulta molemmat todettiin fiktioksi.

Nyt esillä on Ricky, joka nöyryytti rasistia Pasilassa. Hälinä lähti liikkeelle Rickyn (oik. Richmond Ghansah) Facebook-päivityksestä, jota on jaettu nyt jo yli 2000 kertaa. Kuhina herätti myös perinteisen median ja pian asiasta uutisoivat muun muassa MTV3, Nelonen, Nythetspressen, Helsingin Sanomat ja Ilta-Sanomat.

Enkeli-Elisan ja Neea-gaten tavoin myös Rickyn tarinan faktuaalisuus on kyseenalaistettu suosion jälkipyykissä. Epäilysten lippu on liehunut Twitter-keskustelujen lisäksi ainakin Ilta-Sanomien ja Helsingin Uutisten uutisoinnissa.

Tällä hetkellä Rickyn tarinaa spekuloidaan ja selvitellään. MTV3:n uutisen mukaan nimettömänä pysyvä kuski vahvisti tarinan paikkansapitävyyden. Henkilöä ei kuitenkaan  pystytä yhdistämään Pohjolan työntekijäksi, joten mysteerin viitta säilyy.

Kolmea tapausta yhdistää suuren suosion ja tarinallisuuden lisäksi ennen kaikkea jalo pyrkimys. Kysymys kuitenkin kuuluu: vaikka tarinalla olisi kuinka hyvä tavoite, voiko sitä väittää fiktion sijasta faktaksi?

Huijaamisessa on puolensa

Epäilen, että kahdesta fiktiosta nolla olisi noussut koko kansan huulille yhtä suuressa mittakaavassa ilman aitouskysymyksen synnyttämää kohua. Tarinat ja kohut ovat ainakin olleet tehokas keino ongelmien alleviivaamiseen. Kohut ovat osiltaan tehneet tarinoista totta.

Kuohunta on tuonut mukanaan keskustelua ja arvojen kyseenalaistamista. Molemmat ovat välttämättömiä epäkohtien korjaamiseksi.

Toinen puoli asiaan on ihmisten hyväuskoisuus ja sen hyväksikäyttäminen. Tapausten kantavana voimana ovat olleet ainakin aluksi hyväuskoiset ihmiset, jotka ovat tunteneet empatiaa heille esitettyjä tarinoita kohtaan. Näiden ihmisten ja heidän tunteidensa huijaaminen, joskin hyvän tarkoituksen vuoksi, tuntuu epäeettiseltä ja väärältä. Herää kysymys siitä, miksi fiktiota väitettiin faktaksi. Eivätkö tarinoiden kertojat luota tarpeeksi siihen, että tärkeät asiat nousevat rehellisin keinoin pintaan?

Lopulta kukaan ei uskonut poikaa, kertoo tarina

Tämä tarina ei ole totta.

Poika juoksee kotikyläänsä ja huutaa: ”Tulkaa kaikki katsomaan! Täällä on jotain aivan älyttömän jännää!” Kyläläiset ampaisevat pojan perään ja suorastaan palavat halusta nähdä pojan löydön. Metsässä ei kuitenkaan ole mitään. Kyläläiset vaappuvat takaisin arkensa pariin.

Sama toistuu toisen ja vielä kolmannenkin kerran. Lopulta kyläläiset kyllästyvät siihen, että poika lupaa näyttää jotain jännittävää, jota ei ole oikeasti olemassa. Nyt kukaan ei enää säntää pojan perään, koska siellä ei ole kuitenkaan mitään nähtävää. Liian monta turhaa juoksua yhden oikean toivossa.

Kertomani tarina on mielikuvituksen tuotetta,  mutta havainnollistaa, kuinka toistuva pettymys opettaa kriittiseksi. Kysymys kuuluukin, missä luurasi median kriittisyys Rickyn tarinan kohdalla? Valtamediat tarttuivat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta tarinaan niin suurella innolla, ettei kukaan tohtinut kysyä ennen julkaisua, voiko tämä edes olla mahdollista. Fakta on, että Ricky on toistaiseksi tarinan ainoa varmistettu lähde. Silti siitä on uutisoitu kuin tapahtunut olisi väistämättä totta.  

Tapaus osoittaa, kuinka vahvasti yleisö haluaa nojata tarinoihin faktojen sijaan. Tarinat kertovat meille, että tavallinenkin kaduntallaaja voi olla sankari. Ne vetoavat tunteisiin koskettavilla ihmiskohtaloilla ja silottelevat harmaan arjen kovia kulmia.

Nähtäväksi jää, kuinka monta valheellista tarinaa media voi julkaista ennen kuin ihmisten usko hiipuu. Vai onko ihmisillä niin voimakas halu uskoa tarinoihin, ettei epäilykselle jää missään vaiheessa sijaa?

 

Linkki Aisopoksen tarinaan lisätty 27.5.2013 klo 15:25.

Comments are closed.