Vapa Media opastaa sinua matkalla halki verkon viidakon. Mikäli haluat saada verkkopresenssisi kerralla kuntoon, tiedät olevasi oikealla sivulla.

canada goose rea Canada Goose Jackor Herr parajumpers chrome hearts canada goose store in nyc

Nuori rakastaa älypuhelinta, mutta some pelottaa välillä

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun nuoret esittelivät kuvaajalle puhelimensa ja lempipalvelunsa.

Halusin kysyä 14-15 –vuotiailta nuorilta, mitä he tuumivat median käytöstä ja sosiaalisesta mediasta. Marssin vanhaan kouluuni. Käytävillä huomasin, että yksi aktiviteetti oli noussut välituntiviihteenä ylitse muiden: älypuhelimen näpyttely.

Huomionarvoista näpyttelyssä oli se, että kaikki tekivät sitä. Yksin tai pienessä ringissä. Puheensorinaa ja nauruakin oli havaittavissa, mutta katse pysyi koko ajan omalla pienellä ruudulla. Se oli raivokkainta näpyttelyä, mitä olen koskaan nähnyt.

Tunti alkaa. Kuusi oppilasta jää haastatteluuni. Muiden tehtävänä on etsiä verkosta vaikuttava uutiskuva.

– Osaavathan kaikki ottaa print screenin? Äidinkielenopettaja Leena Paasio-Leimola varmistaa oppilailta.

Paasio-Leimola valittiin vuoden Mediakasvattajaksi 2012. Mediakasvattajan puheessa hän ilmaisee huolensa siitä, miten nuorten sosiaaliset taidot ovat muuttuneet, kun koko ajan pitää olla online. Peukuttaa ja pelata. Viihdekäytön lisäksi hän haluaisi edistää sosiaalisen median hyötykäyttöä – esimerkiksi blogikirjoituksia ja muuta verkon sisällöntuotantoa.

Nuorten suusta

Kaikilla haastattelemillani nuorilla oli puhelin, jolla voi vähintään selata nettiä. Suosikkisivuja ovat tutut Facebook ja YouTube, paitsi yhdellä.

–      Turha mennä katsomaan koko ajan Facebookia, kun asioita voi kuulla oikeassakin elämässä, sanoo Alexander, 15, yllättäen.

Jokainen myönsi käyttävänsä sosiaalista mediaa silti paljon. Vahvoja mielipiteitä oli myös siitä, kuka on luokan ahkerin sosiaalisen median käyttäjä. Epätietoisuuttakin oli ilmassa. Onko Instagram sosiaalinen media? Miten Instagramiin pitää laittaa tageja? Mikä on Twitter? Kysyin nuorilta, mikä sosiaalinen media heidän mielestään on.

–      Sosiaalinen media on olemista yhteyttä muihin ihmisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin, Minea, 14, kirjoittaa.

Muidenkin vastaukset mukailevat pitkälti tätä. Sosiaalinen media liittyy nuorten mielestä yhteydenpitoon, joka on Facebookissa sekä WhatsAppin ja Kikin kaltaisissa pikaviestipalveluissa tehty helpoksi. Vain yhdessä lapussa puhutaan julkaisemisesta.

Itseilmaisusta ei puhuta mitään.

Tietojen leviäminen, yksityisyyden puute ja pedofiilit pelottavat nuoria

Kaikilla haastateltavilla oli sosiaalista mediaa kohtaan joitain pelkoja tai vähintään turhautumista. Turhautumista koettiin esimerkiksi jatkuvasta päivittämisestä, addiktiosta ja siitä, että ihmiset eivät ole sosiaalisessa mediassa aitoja.

Lähes kaikki haastateltavat pelkäsivät yksityisyytensä puolesta. Tiedot ja kuvat leviävät niin, että kuka tahansa voi käyttää niitä. Pedofiileista mainittiin useasti.

–      Jotkut pedarit saattaa esittää, että on jotain nuoria ja juttelee joidenki kaa, ryhmässä todetaan.

Kiusaaminen pelottaa myös. Yksi on sellaista kokenutkin. Leena Paasio-Leimola sanoo, että nettikiusaamiseen on suhtauduttava erittäin vakavasti.

–      Pitää ymmärtää, miten paljon kirjoitettu sana satuttaa. Se on paljon raaempaa kuin vuorovaikutuksessa.

Mietin asiaa. Facebookissa laitettu negatiivinen viesti tai pilkan tekeminen on tosiaan kaikkien nähtävillä. Yksi mediakasvatuksellinen asia verkossa on ehdottomasti toisten kunnioitus ja sen tiedostaminen.

Vuoden mediakasvattaja haluaa kannustaa nuoria verkkosisällön luomiseen

Leena Paasio-Leimolan mielestä verkkoa pitää käyttää opetuksessa monipuolisesti välineenä ja sisältönä. Äidinkielen päättötyö toteutettiin hänen johdollaan blogimuodossa. Hän kertoo, että muutkin opettajat ovat rohkaistuneet käyttämään tällaista opetusmetodia, mutta eivät kaikki.

–      Osa opettajista jännittää edelleen omia taitojaan. Esimerkiksi blogin tekemiseen riittävät ihan yksinkertaiset työkalut – Wordilla pääsee jo pitkälle, Paasio-Leimola toteaa.

Yhtä asiaa Paasio-Leimola ihmettelee myös oppilaiden osalta: blogikirjoitusten tekeminen kaikkien nähtäville tuntuu osalle haastavalta, mutta Facebookiin ja Instagramiin postataan silti mitä tahansa juttuja ja kuvia.

Nuorten haastattelussa selviää, ettei jatkuva postaaminen ole tällekään sukupolvelle itsestäänselvyys. Yksi kertoo kirjoittaneensa juuri ensimmäisen päivityksensä puoleen vuoteen. Siinä luki: ”Sataa lunta.”

Yhdellä on vielä kerrottavaa. Hän sanoo asian olevan vähän nolo.

–      En kirjoita koskaan mitään. Ehkä välillä pienen hymiön, mutten ole laittanut kenenkään seinälle mitään. En osaa, en tiedä mitä kirjottais, ei ole aikaa ja ei kiinnosta.

Julkinen julkaiseminen ei ole itsestäänselvyys, vaikka kuinka diginatiiveja oltaisiinkin.

Haastateltavana olivat Helsingin suomalaisen yhteiskoulun 8. luokkalaiset: Alexander, Marja, Juha, Hilla, Elli ja Minea. Kiitoksia haastateltaville – muistakaa pitää kosketusnäytöt oppitunneilla piilossa!

31.01.2013
Riku Mattila

Kommentit:

  1. Moizza! Tosi kiva juttu. Vanha kunnon Leenaki siellä ;)


Kommentoi artikkelia

Viimeisimmät blogaukset

Sinä olet Facebookin tärkein tuote

Facebookin ympärillä kuohuu jälleen. Palvelun uusi mainosalusta ottaa entistä suuremman harppauksen lähemmäs Googlea. Samassa rytäkässä taiteilijanimellä esiintyviä potkitaan palvelusta ulos.

Asiantuntijat arvioivat, ettei kellään ole yhtä syvää tietoa internetin käyttäjistä kuin Facebookilla. Sen kattava tietopankki käsittää jopa kolmanneksen maailman markkinasta 1,3 miljardilla käyttäjällään. 

Viime viikon aikana Facebook on ollut tapetilla kahteen teemaan liittyen. Sekä uuden Atlas -mainosalustan julkaisu että oikean nimen politiikka ovat nostaneet pintaan tunteita puolesta ja vastaan.

Seurantaa laitteelta toiselle

Facebook lanseeraa yrityksille suunnatun Atlas-mainosalustan tällä viikolla. Atlasin myötä Facebook alkaa myydä valtavaa tietopankkiaan muille mainostajille ja kilpailla yhä suoremmin Googlen ja Yahoon kaltaisten mainosjättien kanssa. Se tuo mainostajille mahdollisuuden Facebookin kaltaisten täsmämainosten käyttöön myös muualla verkossa.

Atlas-alusta pystyy seuraamaan käyttäjien liikkeitä eri laitteiden välillä ja tuomaan siten yhteen käyttäjän online- ja offline-tottumuksia. Facebookin mainospaikkoja sisältävät sivustot ja sen kanssa samaan aikaan auki olevat sovellukset kuuluvat Atlasin seurannan piiriin.

Näin laaja käyttäjien tarkkailu herättää pelkoa ja kysymyksiä yksityisyydensuojasta. Facebook on vakuuttanut, että tietoja käsitellään aina nimettömästi ja käyttäjätietojen vertailu esimerkiksi yrityksen omiin tietokantoihin tapahtuu aina sokkona. Facebook on kesästä lähtien sallinut käyttäjien myös muovata osaa tiedoista, joita se kerää.

Oikealla nimellä tai ei ollenkaan

Samaan aikaan Facebookin ympärillä on käyty myös toista keskustelua. Sen aiheena on Facebookin nimipolitiikka, jonka mukaan käyttäjien pitäisi käyttää oikeaa nimeään, joka löytyy viranomaistiedoista ja luottokortista. Monelle tämä tieto tuli yllätyksenä, vaikka käytäntö on ollut voimassa jo kauan.

Aiemmin sääntöä on valvottu lähinnä satunnaisesti, mutta viime viikolla aiheesta nousi kohu, kun useat drag-artistit heitettiin ulos tileiltään taiteilijanimen käytön vuoksi. Samalla heiltä vaadittiin rekisteröitymistä oikealla nimellään. Kohun seurauksena homoyhteisö on alkanut Yhdysvalloissa siirtyä epäkaupalliseen Ello-palveluun, joka on noussut viikon aikana ”anti-Facebook-ilmiöksi”.

On mielenkiintoista, että Facebook alkoi kiinnittää huomiota oikeiden nimien käyttöön juuri samaan aikaan Atlas-lanseerauksen kanssa. Oli kyseessä sitten trategia tai sattuma, se herättää kysymyksiä Facebookin yksityisyyden suojasta. Miksi oikea nimi on niin tärkeä, jos sitä ei käytetä kaupallisiin tarkoituksiin? New York Times arvioi kirjoituksessaan, että Facebookin arvo mainostajille piilee juuri oikean identiteetin ja vapaaehtoisesti jaetun henkilökohtaisen tiedon yhdistelmässä.

Tulenarkoja aiheita

Kohujen merkityksestä Facebookille on esitetty monenlaisia arvioita. Synkimmissä arvioissa oikean nimen käyttövaatimus on nähty Facebookin asemaa horjuttavan elementtinä, joka voisi tarkoittaa sille Friendsterin kaltaista kohtaloa. Toisten mukaan seurauksena on yhteisöjen pirstaloituminen, joka asettaa Facebookille haasteen.

Totuus lienee se, ettei Facebookin asema ole horjumassa aivan lähiaikoina. Se on osaltaan määritellyt kuluttajien verkon käyttöä ja internetin kehitystä jo lähes vuosikymmenen ajan. Kasvulle ei vielä näy loppua.

Facebookin voi kuitenkin nähdä liikkuvan heikoilla jäillä. Jokainen verkossa leimahtava kohu on aina suurempi uhka kuin mahdollisuus. Nähtäväksi jää, miten Facebook todellisesta leimahduksesta aikanaan selviää.

Facebook_t-shirt_with_whitehat_debit_card_for_Hackers (kopio)

Opi muiden onnistumisista – tärpit Nordic Content Forumiin!

Marraskuun 20.-21. päivä järjestettävä Nordic Content Forum tuo Helsinkiin sisältömarkkinoinnin pohjoismaiset osaajat. Monipuolinen ohjelma tarjoaa jokaiselle jotakin, ota tästä tärpit talteen!

Haluatko oppia sisältömarkkinoinnin parhaita käytäntöjä Pohjoismaiden parhailta toimijoilta? Silloin Nordic Content Forum on sinun seminaarisi! Vapan järjestämässä sisältömarkkinoinnin seminaarissa kuullaan sekä pieniä että suuria B2B ja B2C toimijoita. Käytännönläheiset case-esimerkit antavat eväitä omaan sisältömarkkinointiin, oli toimiala tai sektori sitten mikä tahansa.

Laiva on lastattu loistavilla tuloksilla

Tanskalainen rahtilaivayhtiö Maersk Line on kunnostautunut bisneksensä lisäksi myös digitaalisesti. B2B-toimijan kekseliästä ja toimivaa somea on kiitelty ja ihasteltu ympäri maailman. Nordic Content Forumissa Maersk Line tulee kertomaan siitä, kuinka toimiva some muutetaan luvuiksi. Maersk Line onkin loistava esimerkki siitä, kuinka some ei ole vain kuluttajaorganisaatioiden puuhastelua, vaan tukee myös B2B-liiketoimintaa.

Brändätyn sisällön ammattilaiset

Ebele Wybenga kertoo puheenvuorossaan brändijournalismista ja natiivimainonnasta case-esimerkkien kautta. Wybenga on kirjoittanut aiheesta myös kirjan, The Editorial Age. Onnistumisien lisäksi hän näyttää esimerkkejä myös epäonnistumisista ja katastrofeista. Käytännönläheisestä puheesta voi poimia vinkkejä omaan tekemiseen – siihen mitä pitää ja ei pidä tehdä.

Janne Lohvansuu käsittelee puheessaan growth hackingiä, näkyvyyden ja kasvun hakemista pienillä resursseilla, ja asiantuntijabrändäystä. Lohvansuu käyttää itseään esimerkkinä – hän rakensi omaa asiantuntijabrändiään kirjoittamalla kirjan Bitcoinista. Jos ajatusjohtajan paikka tai näkyvyyden kasvattaminen pienillä resursseilla kiinnostaa, pistä puheenvuoro mieleen.

Käytännön esimerkkejä onnistumisista

Sisältömarkkinointi on ainoa markkinoinnin keino silloin kun budjetti on hyvin pieni – tai sitä ei ole ollenkaan. Silti harva uskaltaa lähteä mukaan sisällöntuotantoon. Usein syytetään ajan ja osaamisen puutetta. Helsinkiläisen Custom Sounds -kitarakaupan omistajalle, Kimmo Aroluomalle (teko)syyt ovat tuttuja. Aroluoma puhuukin Nordic Content Forumin puheenvuorossaan pienyritysten sisältömarkkinointiin liityvistä ongelmista, haasteista sekä siitä, kuinka itse ne selätti. Aroluoma tuottaa itse aktiivisesti kohderyhmäänsä puhuttelevaa sisältöä Custom Soundsin omassa digitaalisessa lehdessä, Backstagessa. Ehdottoman hyödyllinen puheenvuoro kaikille pienyrityksissä tai pienillä budjeteilla työskenteleville markkinoijille ja viestijöille.

Fazer tulee puhumaan Nordic Content Forumiin omasta uudistuneesta fazer.fi-sivustaan. Vuosi sitten uudistuksen kokenut sivu on nykyään täysin kuluttajalähtöinen ja sisältövetoinen. Fazerin Eeva Rahikka tulee kertomaan uudistuksesta ja sen myötä saaduista erinomaisista tuloksista. Jos saittiuudistus on tulossa tai mielessä, tämä puhe kannattaa kuunnella!

Yhtenäinen, monikanavainen brändi

Monikanavisuuden haaste on usein se, kuinka brändi saadaan pysymään yhtenäisenä eri kanavista huolimatta. Haasteet ovat tuttuja myös Swedish Institutelle, joka vastaa Ruotsin brändistä digitaalisissa kanavissa. Ruotsi on kerännyt paljon huomiota rohkeilla ratkaisuillaan – esimerkiksi antamalla Twitter-tilinsä tavallisten kansalaisten käyttöön. Puheenvuorossaan Swedish Institute valaisee sitä, kuinka monikanavaisuuden haasteet taklataan, brändiääni pidetään yhtenäisenä ja mitkä käytännöt he ovat kokeneet kaikista hyödyllisimpinä.

Kaikkea viestintä- ja markkinointityötä ei kuitenkaan tarvitse tehdä itse – ainakaan jos on onnistunut sitouttamaan sidosryhmiä. Suomalaisen Jollan takana on aktiivinen ja innostunut yhteisö, joka tuo Jollalle sekä aineetonta että aineellista arvoa. Jollan viestintäjohtaja, Juhani Lassila, puhuu sitouttamisen voimasta ja yhteisön arvosta Jollalle. Jos sinulla on intohimoja herättävä tuote tai palvelu, sitoutunut faniyhteisö tai toivot että sinulla olisi edes jompaa kumpaa, pistä tämä puhe ylös kalenteriisi!

Ohjelma on kokonaisuudessaan nähtävillä seminaarin verkkosivuilla. Early bird -liput ovat myynnissä syyskuun loppuun saakka.

Nähdään Nordic Content Forumissa!

NCF We want you web

Vertailussa yritysten chat-asiakaspalvelut: ”yllättävän hyviä ja yllättävän ankeita”

Chatit ovat ottaneet paikkansa verkon asiakaspalvelukanavana. Ne lupaavat henkilökohtaista palvelua nopeasti ja vaivattomasti, mutta toteutuuko lupaus käytännössä?

Tilasin pari viikkoa sitten Amazonista uusia kahvimukeja, joista yksi saapui rikkinäisenä. Asia hoitui Amazonin asiakaspalveluchatissa 30 sekunnissa ja uusi muki lähti matkaan ilman lisämaksuja.

Kokemus oli niin positiivinen, että päätin kokeilla miten suomalaiset chatit pärjäävät vertailussa. Viime vuosina yhä useampi yritys on lanseerannut sivuilleen asiakaspalveluchatin, joka lupaa henkilökohtaista palvelua sivuilla surffatessa. Toteutuuko lupaus käytännössä?

Mukaan otokseen valikoituivat Sokos, Musta Pörssi, Saunalahti, Sonera, Veikkaus, Huoneistokeskus sekä Ikea.

Sokos: Tervehdykseen vastataan ”kiitos viestistäsi” ja henkilökohtaisen palvelun illuusio karisee heti kättelyssä asiakaspalvelijan nimen ja kuvan näemisestä huolimatta. Vastaus kysymykseen lompakkovalikoimasta löytyy kuitenkin nopeasti ja mukana tulee linkki lisätietoihin.

Musta Pörssi: Sivun alalaita kutsuu chattiin tuttavallisesti ”Moi, tarvitsetko myyjän apua?” ja keskustelu alkaa tervehdyksellä! Kysyn puhelimista. Saan vastaukseksi joukon vastakysymyksiä ja tarpeitani vastaava puhelin löytyy. Viestit ovat outo sekoitus konemaisia viestejä ja räätälöidympiä vastauksia. Kirjoitusvirhe paljastaa, että kyllä siellä oikean ihmisen täytyy olla. Palvelu sujuu hyvin, kunnes ruuhka-aika yllättää ja palvelu loppuu kuin seinään.

Saunalahti: Chattia tarjotaan sivun alalaidassa ja toteutus muistuttaa Mustan Pörssin chattia. Itse asiassa puhelintarpeen kartoituksessa käytetyt viestit ovat sanasta sanaan samoja. Täällä myyjä kuitenkin käyttää itse kirjoittamissaan viesteissä hymiöitä :) Palvelu toimii nopeasti, kun ruuhkaa ei ole.

Sonera: Chatti täytyy etsiä yhteystiedoista. Ikkunan auetessa sivulla näkyy jonotusaika ja sija jonossa. Fiksua! Olen 1. jonossa ja jonotusaika on 0 minuuttia, mutta keskustelua ei voi aloittaa. Odottelen ja ajaudun muille sivuille. Palaan hetken kuluttua huomaamaan, että keskustelu on alkanut ja loppunut ilman minua. Miksi ei välilehteen ei tullut ilmoitusta?

Veikkaus: Chatti kutsuu sivun ylälaidassa, mutta se ei ole auki. En löydä chatin aukioloaikoja, mutta minulle tarjotaan muita yhteydenottomuotoja. Palaan myöhemmin ja palvelu toimii nopeasti ja asialliseen sävyyn.

Huoneistokeskus: Chat löytyy yhteystiedoista, mutta päivystävä asiakaspalvelija on nukkumassa. Geneerisen aloitusviestin jälkeen ei vastausta.

Ikea: Yläkulma lupaa Annan apua verkko-ostoksiin. Klikatessa käsketään kertomaan lyhyesti, mitä etsin. Ohjelmoitu chat muistuttaa verkkokaupan ja hakukentän sekoitusta. Voiko tätä edes chatiksi kutsua? 

Toimiva kanava, mutta hiottavaa riittää

Pikaisen katsauksen perusteella asiakaspalvelu chatin välityksellä toimii useimmissa tapauksissa hyvin. Koneelta ei tarvitse lähteä mihinkään ja parhaissa toteutuksissa chat-ikkuna seuraa surffatessa tuotesivuilta toiselle. Asiakaspalvelu on osa ostokokemusta. Osa chateista on yllättävän hyviä, osa puolestaan yllättävän ankeita. Kehitettävää löytyy kaikista.

Chattien kieli on hyvin virallista, joskin osassa myös asiakaspalvelijan persoona pääsee näkyviin ja muutamia hymiöitäkin tuli vastaan. Chat-maailmassa toimisi hyvin myös epävirallisempi ilmaisu, tosin koskaan ei voi tietää kuka langan toisessa päässä on, ja väärässä kohdassa laitettu hymiö voi tuntua suoranaiselta pottuilulta.

Mikään chat ei ilmoita saapuneista viesteistä millään tavalla. Se on selkeä puute. Chattien hyvä puoli on se, että odottaessa voi tehdä koneella muita asioita. Chat kuitenkin helposti unohtuu muutamaksi minuutiksi ja tällä välin asiakaspalvelija saattaa hylätä keskustelun. Pelataan siis yrityksen ehdoilla, ei asiakkaan.

Nopeudessa on vielä toivomisen varaa ja joidenkin yritysten kohdalla vaikuttaa, että chat on luotu kuten some-tilit aikanaan: kun muutkin niin mekin. Jos palvelua tarjotaan, on siihen panostettava.

Hyvä chat jättää todella hyvän fiiliksen ja tunteen asioiden hoitumisesta. Nopeus ja vaivattomuus ovat chatin ykkösvaltit, mutta niiden takaamiseksi riittää kotimaisilla yrityksillä vielä pohdittavaa.

Chatit

Omena vastaan robotti

Applen iPhone 6-julkistus on täyttänyt sosiaalisen median räiskyvillä mielipiteillä puolesta ja vastaan. Somessa tuntuu pätevän fysiikan laki, jonka mukaan jokaisella reaktiolla on yhtä suuri vastareaktio.

Apple vs. Muu maailma on malliesimerkki sodasta, jota erilaisten ilmiöiden ympärillä käydään. Syksyn iPhone 6 –julkistus on leimahtanut ilmiliekkeihin fanien ja vastustajien välisenä some-sodankäyntinä, jossa aseina toimivat meemit, kuvat, videot ja kommentit.

Vaikka Applen tapaus onkin verkon näkyvimpiä ja pitkäkestoisimpia vihanpitoja, tapahtuu samaa jokaisen some-ilmiön ympärillä. Mielensäpahoittajia löytyy aina. Esimerkkejä vastareaktioista on yhtä helppo löytää kuin some-ilmiöitäkin. ALS Ice Bucket Challengea kritisoitiin vedentuhlauksesta ja jopa yksiselitteisen positiiviselta vaikuttanut #kutsumua kirvoitti vastareaktioita.

Kommenttikenttien arkkityypit

Brändeistä käytävää kiistelyä leimaavat yhteiset piirteet. Keskusteluista voi löytää neljä arkkityyppiä, joista kolmen ääni kuuluu verkkokeskusteluissa ylitse muiden.

  • Marttyyrit ovat brändin puolestapuhujia, jotka puolustavat sitä viimeiseen asti ja ovat valmiita laittamaan itsensä ja maineensa likoon brändin puolesta.
  • Vastustajat lyttäävät brändin ja ovat usein kilpailevan merkin marttyyreita.
  • Turhautuneet lyttäävät koko keskustelun turhana ja haukkuvat fanaattisesti aiheeseen suhtautuvia lapsellisiksi.
  • Välinpitämättömät ovat mukana keskustelussa lähinnä tarkkailijoina, eivätkä jaksa kiinnostua aiheesta sen enempää.

Applen tapauksessa nämä neljä tyyppiä on helppo erottaa. Mielipiteiden lisäksi myös osapuolten käyttämät viestinnälliset aseet eroavat toisistaan.

Applen kannattajat ylistävät merkkiään ja ykkösaseena on snobbailu. Sen vastustajat puolestaan turvautuvat mustamaalaukseen ja keskittyvät kritisointiin oman merkkinsä ylistämisen sijaan. Keskustelua värittää myös propagandakeinona käytetty leimaaminen, jolla kaikki Applen käyttäjät tuomitaan Apple-fanaatikoiksi.

Sotaan turhautuneet puolestaan huutavat viestiään kahden osapuolen välissä: kukin käyttäköön mitä puhelinta haluaa, kunhan ei puhu siitä ja ärsytä ihmisiä. Keskustelun yläpuolelle nouseminen on näennäistä ja turhautuneet käyvät omaa taisteluaan samalla kentällä muiden kanssa. Välinpitämättömät saattavat olla mukana keskustelun alussa, mutta väsyvät huuteluun ja jatkavat elämäänsä tarkkailijan asemassa.

Nopea reagointi vaatii herkkyyttä

Jokaisella reaktiolla on vastareaktio. Tämä on yritystenkin hyvä muistaa kampanjoita suunnitellessaan. Erinomaiselta tuntuva idea voi kääntyä verkossa itseään vastaan hyvinkin nopeasti. Ilmiön hyödyntäminen omissa sisällöissä on hyvä idea, mutta joskus vastailmiön kelkkaan hyppääminen on sitäkin parempi.

Verkon ilmiöiden tutkailu ja niihin reagointi on yrityksille elintärkeää. Aikainen havainto antaa brändille etulyöntiaseman sisältömarkkinoilla ja ensi käden tietoa oman kohderyhmän ajankohtaisista puheenaiheista. Taitavasti käytettynä ilmiöt palvelevat brändin sisältöstrategiaa ja auttavat saamaan sen äänen kuuluviin verkon kilpailluilla areenoilla.

Ilmiöiden hyödyntämisessä on kuitenkin oltava tarkkana. Jos valmiin ilmiön hedelmiä halutaan lähteä keräämään, on tiedettävä miten oma kohderyhmä asiaan suhtautuu. Harkitsematon toiminta voi ampua itseään nilkkaan ja yleisön reaktio on kaikkea muuta kuin toivotunlainen. Ilmiöiden ympärillä tapahtuva nopea reagointi vaatii herkkää otetta ja hyvää näppituntumaa oman kohderyhmän mielenliikkeistä.

resized_winter-is-coming-meme-generator-brace-yourselves-android-users-are-coming-5c1b66

Medioiden ja sisältömarkkinoinnin vaikea suhde

Sisältömarkkinointi yhdistää vaivattomasti myös mediat ja yritykset – vai onko sittenkään niin?

Yritysten ja medioiden tiivis yhteistyö ei ole mutkatonta.

Tänä vuonna yhä useampi yritys siirtää panostuksiaan digitaaliseen sisältömarkkinointiin. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan myös kuluttajat ovat tunnistaneet sisältömarkkinoinnin ja kokevat itselleen merkityksellisen kaupallisen sisällön positiivisena asiana.

Sisältömarkkinointi yhdistää vaivattomasti myös mediat ja yritykset – vai onko sittenkään niin? Ainakin osa toimittajista on suhtautunut epäillen esimerkiksi Sanomien ja L’Orealin tiiviseen yhteistyöhön.

Brändätyn sisällön uskottavuus?

Tutkimusten huutaessa Hoosiannaa aikakauslehtien lukijamääristä ja mediatilaan käytetyistä resursseista, on ymmärrettävää, että mediat tarvitsevat uusia ansaintakeinoja. Yhä tiiviimpi yhteistyö yritysten kanssa on yksi keino rahavirtojen elvyttämiseen.

Medioiden ja yritysten yhteistyössä ei mielestäni ole mitään pahaa, mutta kun brändätyn sisällön ja piilomainonnan raja on epäselvä, ei tilanne tue median uskottavuutta eikä toisaalta yrityksen tavoitteita.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan harva lukija ymmärtää mitä ”sponsoroitu sisältö” mediajulkaisussa tarkoittaa ja toisaalta epäselvyys voi aiheuttaa negatiivisen reaktion. Toisin sanoen, lukijaa ”ärsyttää”, kun hän tajuaa kuluttavansa maksettua sisältöä.

Vaivihkaa toteutetun brändätyn sisällön haasteet ovatkin sen uskottavuudessa.

Voisiko olla kuitenkin niin, etteivät kuluttajat yksinkertaisesti halua sisältöä yrityksiltä?

Päinvastoin. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset nimenomaan haluavat yrityksiltä jatkuvaa ja heille merkityksellistä sisältöä.

Haasteet eivät liity siis sisältöön vaan julkaisukanavaan. Suomessa on vahva usko median riippumattomuuteen ja brändätyt sisällöt mediakanavissa sotivat tätä ajatusta vastaan.

Samaa hylkimisreaktiota ei todennäköisesti nähdä jos kuluttaja päätyy sisältöön selkeästi yrityksen omissa kanavissa.

Mediat konsultteina

Nykyään yhä useampi mediatalo on ryhtynyt tarjoamaan sisällönsuunnittelun ja -tuotannon lisäksi kokonaisvaltaista strategista konsultointia. Näiden palveluiden myötä mediatalo siirtyy lähemmäs toimistoa, jolla on iso vastuu myös antamansa palvelun liiketoimintavaikutuksesta.

Mediatalot eivät siis tarjoa ”vain” sisällöntuotantoa, tarinankerrontaa tai maksettua mediatilaa vaan ovat aktiivisesti suunnittelemassa sitä, millaisista asioista yritys puhuu. Tämänkaltaisen palvelun suurimpana haasteena on kanavakeskeisyys ja median tärkeä rooli ”vallan vahtikoirana”.

Vaikka mediat aktiivisesti pyrkivät pois mallista, jossa asiakkaalle tarjotaan vain omia kanavia, voi tämän toteuttaminen tai siitä viestiminen olla erittäin haastavaa.

Usea yritys myös kokee mediayhteistyön suurimmaksi haasteeksi julkaisujen kapea-alaisuuden, sillä median kanssa tuotettu sisältö on jaettu vain talon omissa kanavissa. Näin tulokset – klikit, ostot, siirtymiset – saadaan rakennettua omien julkaisujen tulokseen ja sitä kautta palveluiden – mediatilan, mainosten, sisällön – myyntiin.

Kanavakeskeisyyden lisäksi konsulttivetoisessa toiminnassa voi kärsiä myös median uskottavuus.

Sanna Ukkola ei ole ainoa toimittaja, joka kyseenalaistaa median kyvyn kriittiseen uutisointiin, jos talo on itse suunnittelut yrityksen digitaalisen strategian ja tehnyt sisällöt siinä samassa.

Missä menee tällöin piilomainonnan raja? Voiko mediatalo uskottavasti toimia ”vallan vahtikoirana” sekä yritysten kaupallisen viestinnän strategian suunnittelijana?

Haasteista huolimatta mediatalot tarvitsevat uudenlaista toimintaa ja sisäisiä ravistelijoita. Kanavadiktatuurista luopuminen ja vahtikoirana räksyttäminen ovat kuitenkin todellisia kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia.

Vanha sanonta, kun kuitenkin toteaa, ettei ruokkivaa kättä kannata purra. Mediat saattavat joutua päättämään kumpi käsi voidaan uhrata.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 17.9.2014.

Ilona_Marmai

Nettitesti taipuu moneksi

Internet on pullollaan erilaisia visailuja ja testejä. Toteutustapoja on yhtä monta kuin tekijöitäkin, joten teimme katsauksen suosituimpien testisivustojen testityyppeihin.

Nettitestit ovat tulleet verkon sisältökenttään jäädäkseen. Lähes kaikki mediat käyttävät nettitestejä jossain muodossa ja niistä on tullut osa verkkojournalismia. Helpot, nopeat, visuaaliset ja viihdyttävät testit tavoittavat yleisöjä ja toimivat verkkosivujen kävijämagneetteina.

Suomessa suosituimpiin nettitestin tekijöihin lukeutuvat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Yle.fi. Ulkomaisista tekijöistä Suomeen asti ulottuu viihdesivusto Buzzfeed. Suurin osa näiden sivustojen testityypeistä noudattelee kolmea peruskaavaa tai yhdistelee niitä erilaisiksi hybrideiksi.

1. Viihteellinen hömppävisa

Nettitestien joka paikan höylä, jollaisia näkee verkkomedioiden ja erilaisten kampanjoiden sivuilla jatkuvasti. Usein hyvin visuaalisen testityypin isä on yhdysvaltalainen Buzzfeed, jonka valikoimasta löytyy hömppää liittyen aiheeseen kuin aiheeseen. Suomessa tyyliä suosii esimerkiksi Ilta-Sanomat, joka liittää visailunsa yleensä ajankohtaisiin teemoihin tai tapahtumiin. Vastauksena testi antaa tyypillisesti kuvauksen testin tekijästä ja joskus kerrotaan kuinka moni oli samaa mieltä.

2. Faktapohjainen tietovisa

Hömppävisan asiallisempi kaksoisveli. Visailulla lukija voi testata oman tietonsa johonkin aiheeseen liittyen. Näitä voivat olla esimerkiksi byrokratian koukerot tai suomen kieliopin knoppitieto. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Yle.fi käyttävät tämäntyylisiä testejä artikkeleidensa tukena ja pyrkivät tekemään hieman kuivemmista aiheista mielenkiintoisia. Joskus testin yhteyteen lisätään myös tietoiskuja aiheesta. Tuloksen yhteydessä voidaan myös kertoa, miten tulos sijoittuu muihin ihmisiin tai esimerkiksi julkkiksiin nähden ja lukijalle tulee fiksu olo.

3. Mielipidemittari

Vaalikonemainen kysely, jossa lukijaa autetaan muodostamaan mielipide laajemmasta kokonaisuudesta yksittäisten, arkipäiväisten asioiden kautta. Malli on erityisesti asiapitoisten verkkomedioiden suosiossa, mutta viihteellisempänä versiona testi taittuu vaikkapa oman suosikkifutisjengin tai suomalaisuuden määrittämiseen. Toteutustapoja on useita, mutta usein ne perustuvat liukuviin mittareihin, joita säädellään mielipiteen ja tärkeysasteen perusteella. Tulos annetaan lopuksi tai se voi päivittyä reaaliajassa vastausten rinnalla.

Toteutus pelaa paikan, sisältö ratkaisee ottelun

Nettitestit ovat suosionsa huipulla ja viime vuoden suosituimmat artikkelit olivat esimerkiksi Yle.fi:n ja New York Timesin kaltaisissa medioissa testejä. Myös yritykset ja muut organisaatiot ovat alkaneet hyödyntää testejä viestinnässään. Nettitesteistä on tullut varteenotettava sisältömuoto, jota voi hyödyntää kuka tahansa. Yllämainitusta testityypeistä löytyy useita variaatioita ja esimerkiksi kuvantunnistus kuuluu moneen suosittuun visailuun. Toteutustavan on oltava helppo, visuaalinen ja toimiva. Sitä tärkeämpää on kuitenkin testin sisältö.

Hyvin toteutettuna testit tavoittavat yleisön hyvin, sillä niitä tekevät kaikki. Aihealueita ja esittämisen tapaa muuttamalla testit taipuvat moneksi ja niistä voi muovata itselleen, ja erityisesti omalle yleisölle sopivia sisältöjä. Mikä tahansa ei mene läpi, eikä testiä voi pitää minkäänlaisena itseisarvona. Testi on kertomisen tapa siinä missä muutkin, ja kertomuksessa sisältö ratkaisee.

 

 

Kuva: Kuvankaappaus sivustolta buzzfeed.com

Näyttökuva 2014-9-17 kello 11.00.31

Käytätkö infograafia oikein? Nämä 5 asiaa kuntoon!

Tiedosta on tullut nykypäivän valuuttaa, jota vaihdetaan verkossa suurempia määriä kuin koskaan aiemmin. Infograafit ovat vastanneet haasteeseen, mutta käytetäänkö niitä oikein? Tarkasta infograafikon muistilistan viisi kohtaa, joilla varmistat infograafisi toimivuuden!

Infograafin ensisijainen tehtävä on tieto ja sen välittäminen lukijalle. Informaatiomuotoilija Juuso Koposen mukaan infograafeja käytetään kuitenkin harkitsemattomasti ja monesti tieto hukkuu teennäiseen interaktiivisuuteen tai kuvituksen ylikorostamiseen.

Koponen näkee, että infograafien käyttö tulee jatkossa yhä useamman työkaluksi, joten koostimme hänen vinkeistään Infograafikon muistilistan, jonka avulla vältät infografiikan sudenkuopat.

Tiedon kuvallista esittämistä ja infografiikan ajankohtaisia teemoja käsitellään lisää Helsingissä 18.9.2014, kun kolmatta kertaa järjestettävä Tieto näkyväksi –seminaari kokoaa yhteen alan parhaat asiantuntijat.

 

 

vapablogi_infograffa

Yrittäjät pelkäävät kasvua – miten sen tein?

Suomalaista yrittäjyyttä leimaa sisukkuus ja osaaminen, mutta kasvua uskaltaa haluta vain harva.

Yrittäjyydestä on hallitustasolta lähtien kaavailtu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden pelastaa. Juhlapuheissa viitataan peliteollisuuden menestystarinoihin, mutta todellisuudessa harva suomalainen yritys kasvaa yhtä tai kahta henkeä useampaa työllistäväksi tahoksi. Suurin osa yrittäjistä jää pienyrittäjiksi ja mikroyrittäjät ovatkin nopeimmin kasvava yrittäjyyden muoto Suomessa.

Mistä tämä johtuu: verotuksesta, työvoiman puutteesta vai talouden tilasta? Varmasti osittain näistä, mutta itse uskon, että kyse on myös rohkeuden puutteesta. On turvallisempaa vastata vain omasta palkkapussista ja helpompaa työskennellä tuttujen asiakkaiden kanssa kuin lähteä kasvattamaan toimintaa aktiivisesti.

Kasvu vaatii uusiutumista

Näkemykseni mukaan pelko ei aina liity taloudellisiin kysymyksiin vaan pelottavaa kasvussa on myös uusiutuminen.  Yhden hengen toimisto on aivan eri asia kuin monen ihmisen yritys ja se vaatii paitsi isompaa tilipussia myös täysin uudenlaisia toimintamalleja, kulttuuria ja asennetta.

Itselläni on palo kasvuun ja yrityksemme kehittämiseen ollut aina suuri. Jo yritystä perustaessa tiesimme yhtiökumppanini kanssa, että haluamme tehdä Vapa Mediasta kahden naisen putiikkia isomman organisaation.  Kyse ei niinkään ollut vallanhimosta tai kasvusta kasvun takia vaan sen ymmärtämisestä, että menestynyt liiketoiminta ja osaamisen kehittäminen vaativat asiakkaiden kokonaisvaltaista palvelua ja itseä lahjakkaampia työntekijöitä.

Kasvu ei kuitenkaan ole tullut helposti vaan on vaatinut kovaa työtä ja kykyä sisäiseen muutokseen.  Aloitimme kahden henkilön yrityksenä ja kasvoimme ensimmäisten vuosien aikana kahdeksaan työntekijään. Tässä henkilöstömäärässä asioiden hallinta ja esimerkiksi sisäinen viestintä perustuivat päivittäiseen kanssakäymiseen.

Nyt kun työntekijöitä on 20, olemme joutuneet yrityksenä uudistamaan toimintaamme ja etenkin sitä, miten kommunikoimme toistemme kanssa. Myös me johtajat olemme päässeet kehittämään omaa rooliamme ja hyväksymään, ettei jokaiseen pikkuasiaan kannata käyttää aikaa. On ollut iso muutos oppia, että johtajan tehtävä on johtaa eikä tehdä työtä osaavan henkilökunnan puolesta.

Miten sen tein?

Kun kerron yrityksemme kasvaneen kymmenkertaiseksi vuosien 2010-2014 aikana, ihmettelee moni ääneen miten olemme pystyneet sen tekemään. Kyse ei ole poppaskonsteista tai perintörikkauksista. Yrityksemme menestys on perustunut alusta asti vahvalle näkemykselle, rautaiselle osaamiselle sekä rohkeudelle haastaa perinteisiä tapoja toimia.

Halumme uudistaa markkinointia ei sovi kaikille yrityksille, mutta olemme uskaltaneet keskittyä siihen mihin uskomme ja pystyneet tätä kautta tuottamaan edelläkävijäasiakkaillemme lisäarvoa ja kilpailuetua. Jos olisimme juosseet perinteisten mallien perässä, ei aikaa olisi jäänyt toiminnan ja uusien palvelumallien kehittämiseen.

Keskittymällä digitaaliseen sisältömarkkinointiin silloinkin kun se ei ollut vielä ”muodissa”, keräsimme etumatkaa kilpailijoihin, joka näkyy nyt parempana palveluna ja onnistuneempina lopputuloksina.

Kuten Steve Jobs on aikoinaan sanonut: ”Et voi voittaa kilpailua tekemällä asiat paremmin vaan tekemällä ne täysin uudella tavalla.” Tämä ohjenuora palvelun, toiminnan sekä yrityksen kehittämiseen ohjaa Vapa Mediaa tänäkin päivänä ja varmistaa, että olemme aina aallonharjalla kun yritykset haluavat kohdata asiakkaitaan verkossa.

Kirjoitus on julkaistu myös Soneran Kasvualusta-blogissa 5.9.2014. 

ilona+hiila

Jounin Kauppa eli Sampo Kaulanen

Sanotaan, että sota ei yhtä miestä kaipaa. Bisneksessä asia voi olla toisin, kun henkilöstä tulee yritysbrändin synonyymi.

Äkäslompolossa Suomen suurinta K-Marketia pyörittävä Sampo Kaulanen on omalla persoonallaan tehnyt isoisänsä vuonna 1950 perustamasta Jounin Kaupasta maanlaajuisen some-ilmiön, jota seuraa Facebookissa yli 70 000 ihmistä.

Yrityksestä tulikin henkilö

Jounin Kaupan some-taival alkoi aivan kuten tuhansien muidenkin yritysten kohdalla: sivu keräsi tykkäyksiä hitaasti, ja neljässä vuodessa niitä kertyi yhteensä noin 3000. Facebookissa viestittiin lähinnä viikon tarjouksista ja aukioloajoista. Vuoden 2014 alussa tapahtui muutos.

– Tammikuussa olin ehdolla Vuoden Esiintyjäksi Kultainen Venla-gaalassa ja sitä äänestystä lähdin markkinoimaan. Silloin tuli laitettua Facebookiin kaikenlaista ja huomasin, että ihmisethän tykkäävät ihan tavallisesta arjesta ja inhimillisyydestä, Sampo Kaulanen kertoo.

Facebookista tuli Sampon henkilökohtainen projekti ja hän antoi kasvonsa Jounin Kaupalle. Sisällöt vaihtelivat aluksi maisemakuvista perhetapahtumiin, hyvän huomenen toivotteluihin ja erikoistarjouksiin. Pian mukaan tulivat myös hullut tempaukset ja tammikuun aikana tykkäykset tuplaantuivat. Erona aiempaan oli Sampo.

– En tiedä käytänkö tätä Facebookia edes oikein, mutta minulle tämä on ollut tehokas markkinointikanava. Sisältö se on mikä ratkaisee, minun juttuihin on helppo samastua. Omalla naamalla siellä on oltava, ei yritykset jaksa kiinnostaa, Sampo kertoo.

Somessa yksi mies voittaa yrityksen

Julkisuudessa seurataan ennen kaikkea henkilöitä. Emme rakasta elokuvayhtiöitä, vaan filmitähtiä. Moni yritys piiloutuu oman brändinsä taakse ja säilyttää etäisyytensä kuluttajaan. Usein seurauksena on, että myös kuluttajat pitävät etäisyytensä yritykseen. Sampo uskoo oman persoonansa voimaan.

–Aitous on kaiken lähtökohta. Ja jos on jokin hyvä ja koskettava tarina, se pitää jakaa. Itse olen myös sen verran sekaisin, että kehittelen jatkuvasti yhä suuruudenhullumpia haasteita, Sampo kertoo somestrategiastaan, vaikka ei sitä sellaiseksi mielläkään.

–Omasta itsestä tämä kumpuaa, eikä mistään strategiasta, hän toteaa.

Jounin Kaupan yritysbrändi on yleisölle yhtä kuin Sampo Kaulanen. Sampo on avoin ja kertoo sumeilematta yksityiselämästään. Hän välittää aidosti kanssaihmisistään ja osallistuu hyväntekeväisyyteen. Lisäksi hän on ”hölmö” lappalainen, jonka hulluttelut naurattavat ja ilahduttavat. Kaikkea tätä on myös Jounin Kauppa.

Henkilöön on helpompi olla yhteydessä

Some Awardseissa Vuoden Some-yllättäjäksi ehdolla oleva Jounin Kauppa on onnistunut luomaan sivulleen myös aitoa vuorovaikutusta, joka yrityksiltä usein puuttuu. Salaisuus on tässäkin Sampo. Hän pyrkii lukemaan jokaisen kommentin ja viestin, ja vastaamaan niihin. Normaalina työpäivänä homma hoituu kahvitunnilla, mutta isompien tempausten aikaan somesta tulee lähes päivätyö.

–Vuorovaikutus on toinen asia, mihin tämä perustuu.  Sen ansiosta olen muita lähestyttävämpi ja se erottaa minut monista yrityksistä, Sampo arvioi.

Henkilöityminen on voimaa

Jounin Kaupan esimerkki on vahva puolustuspuhe henkilöbrändien hyödyntämiselle erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten viestinnässä. Sampo on laittanut somen sekaisin heittämällä säännöt romukoppaan ja luottamalla brändiin. Itseensä.

Henkilöitä hyödyntäviä brändejä löytyy Suomesta muitakin. Ensimmäisenä mieleen tulevat pelialan Supercell ja Ilkka Paananen, F-Secure ja Mikko Hyppönen sekä Nettipoliisit ja Marko ”Fobba” Forss. Ainakin näiden esimerkkien valossa brändin henkilöityminen vaikuttaa voimavaralta.

Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan ole sampokaulasia, eikä väkisin vääntämällä saavuteta kuin pahaa mieltä ja myötähäpeää. Onneksi Sampon tyyli ei ole ainoa oikea, vaan kaikki riippuu omasta persoonasta. Jos oma liiketoiminta on niin hyvää, että sille kehtaa antaa kasvonsa, voi somessa tehdä lähes mitä vain.

Näyttökuva 2014-9-5 kello 15.41.19

LUE AIHEESTA