Vapa Media opastaa sinua matkalla halki verkon viidakon. Mikäli haluat saada verkkopresenssisi kerralla kuntoon, tiedät olevasi oikealla sivulla.

canada goose rea Canada Goose Jackor Herr parajumpers chrome hearts canada goose store in nyc

Nuori rakastaa älypuhelinta, mutta some pelottaa välillä

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun nuoret esittelivät kuvaajalle puhelimensa ja lempipalvelunsa.

Halusin kysyä 14-15 –vuotiailta nuorilta, mitä he tuumivat median käytöstä ja sosiaalisesta mediasta. Marssin vanhaan kouluuni. Käytävillä huomasin, että yksi aktiviteetti oli noussut välituntiviihteenä ylitse muiden: älypuhelimen näpyttely.

Huomionarvoista näpyttelyssä oli se, että kaikki tekivät sitä. Yksin tai pienessä ringissä. Puheensorinaa ja nauruakin oli havaittavissa, mutta katse pysyi koko ajan omalla pienellä ruudulla. Se oli raivokkainta näpyttelyä, mitä olen koskaan nähnyt.

Tunti alkaa. Kuusi oppilasta jää haastatteluuni. Muiden tehtävänä on etsiä verkosta vaikuttava uutiskuva.

– Osaavathan kaikki ottaa print screenin? Äidinkielenopettaja Leena Paasio-Leimola varmistaa oppilailta.

Paasio-Leimola valittiin vuoden Mediakasvattajaksi 2012. Mediakasvattajan puheessa hän ilmaisee huolensa siitä, miten nuorten sosiaaliset taidot ovat muuttuneet, kun koko ajan pitää olla online. Peukuttaa ja pelata. Viihdekäytön lisäksi hän haluaisi edistää sosiaalisen median hyötykäyttöä – esimerkiksi blogikirjoituksia ja muuta verkon sisällöntuotantoa.

Nuorten suusta

Kaikilla haastattelemillani nuorilla oli puhelin, jolla voi vähintään selata nettiä. Suosikkisivuja ovat tutut Facebook ja YouTube, paitsi yhdellä.

–      Turha mennä katsomaan koko ajan Facebookia, kun asioita voi kuulla oikeassakin elämässä, sanoo Alexander, 15, yllättäen.

Jokainen myönsi käyttävänsä sosiaalista mediaa silti paljon. Vahvoja mielipiteitä oli myös siitä, kuka on luokan ahkerin sosiaalisen median käyttäjä. Epätietoisuuttakin oli ilmassa. Onko Instagram sosiaalinen media? Miten Instagramiin pitää laittaa tageja? Mikä on Twitter? Kysyin nuorilta, mikä sosiaalinen media heidän mielestään on.

–      Sosiaalinen media on olemista yhteyttä muihin ihmisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin, Minea, 14, kirjoittaa.

Muidenkin vastaukset mukailevat pitkälti tätä. Sosiaalinen media liittyy nuorten mielestä yhteydenpitoon, joka on Facebookissa sekä WhatsAppin ja Kikin kaltaisissa pikaviestipalveluissa tehty helpoksi. Vain yhdessä lapussa puhutaan julkaisemisesta.

Itseilmaisusta ei puhuta mitään.

Tietojen leviäminen, yksityisyyden puute ja pedofiilit pelottavat nuoria

Kaikilla haastateltavilla oli sosiaalista mediaa kohtaan joitain pelkoja tai vähintään turhautumista. Turhautumista koettiin esimerkiksi jatkuvasta päivittämisestä, addiktiosta ja siitä, että ihmiset eivät ole sosiaalisessa mediassa aitoja.

Lähes kaikki haastateltavat pelkäsivät yksityisyytensä puolesta. Tiedot ja kuvat leviävät niin, että kuka tahansa voi käyttää niitä. Pedofiileista mainittiin useasti.

–      Jotkut pedarit saattaa esittää, että on jotain nuoria ja juttelee joidenki kaa, ryhmässä todetaan.

Kiusaaminen pelottaa myös. Yksi on sellaista kokenutkin. Leena Paasio-Leimola sanoo, että nettikiusaamiseen on suhtauduttava erittäin vakavasti.

–      Pitää ymmärtää, miten paljon kirjoitettu sana satuttaa. Se on paljon raaempaa kuin vuorovaikutuksessa.

Mietin asiaa. Facebookissa laitettu negatiivinen viesti tai pilkan tekeminen on tosiaan kaikkien nähtävillä. Yksi mediakasvatuksellinen asia verkossa on ehdottomasti toisten kunnioitus ja sen tiedostaminen.

Vuoden mediakasvattaja haluaa kannustaa nuoria verkkosisällön luomiseen

Leena Paasio-Leimolan mielestä verkkoa pitää käyttää opetuksessa monipuolisesti välineenä ja sisältönä. Äidinkielen päättötyö toteutettiin hänen johdollaan blogimuodossa. Hän kertoo, että muutkin opettajat ovat rohkaistuneet käyttämään tällaista opetusmetodia, mutta eivät kaikki.

–      Osa opettajista jännittää edelleen omia taitojaan. Esimerkiksi blogin tekemiseen riittävät ihan yksinkertaiset työkalut – Wordilla pääsee jo pitkälle, Paasio-Leimola toteaa.

Yhtä asiaa Paasio-Leimola ihmettelee myös oppilaiden osalta: blogikirjoitusten tekeminen kaikkien nähtäville tuntuu osalle haastavalta, mutta Facebookiin ja Instagramiin postataan silti mitä tahansa juttuja ja kuvia.

Nuorten haastattelussa selviää, ettei jatkuva postaaminen ole tällekään sukupolvelle itsestäänselvyys. Yksi kertoo kirjoittaneensa juuri ensimmäisen päivityksensä puoleen vuoteen. Siinä luki: ”Sataa lunta.”

Yhdellä on vielä kerrottavaa. Hän sanoo asian olevan vähän nolo.

–      En kirjoita koskaan mitään. Ehkä välillä pienen hymiön, mutten ole laittanut kenenkään seinälle mitään. En osaa, en tiedä mitä kirjottais, ei ole aikaa ja ei kiinnosta.

Julkinen julkaiseminen ei ole itsestäänselvyys, vaikka kuinka diginatiiveja oltaisiinkin.

Haastateltavana olivat Helsingin suomalaisen yhteiskoulun 8. luokkalaiset: Alexander, Marja, Juha, Hilla, Elli ja Minea. Kiitoksia haastateltaville – muistakaa pitää kosketusnäytöt oppitunneilla piilossa!

31.01.2013
Riku Mattila

Kommentit:

  1. Moizza! Tosi kiva juttu. Vanha kunnon Leenaki siellä ;)


Kommentoi artikkelia

Viimeisimmät blogaukset

Medioiden ja sisältömarkkinoinnin vaikea suhde

Sisältömarkkinointi yhdistää vaivattomasti myös mediat ja yritykset – vai onko sittenkään niin?

Yritysten ja medioiden tiivis yhteistyö ei ole mutkatonta.

Tänä vuonna yhä useampi yritys siirtää panostuksiaan digitaaliseen sisältömarkkinointiin. Juuri julkaistun tutkimuksen mukaan myös kuluttajat ovat tunnistaneet sisältömarkkinoinnin ja kokevat itselleen merkityksellisen kaupallisen sisällön positiivisena asiana.

Sisältömarkkinointi yhdistää vaivattomasti myös mediat ja yritykset – vai onko sittenkään niin? Ainakin osa toimittajista on suhtautunut epäillen esimerkiksi Sanomien ja L’Orealin tiiviseen yhteistyöhön.

Brändätyn sisällön uskottavuus?

Tutkimusten huutaessa Hoosiannaa aikakauslehtien lukijamääristä ja mediatilaan käytetyistä resursseista, on ymmärrettävää, että mediat tarvitsevat uusia ansaintakeinoja. Yhä tiiviimpi yhteistyö yritysten kanssa on yksi keino rahavirtojen elvyttämiseen.

Medioiden ja yritysten yhteistyössä ei mielestäni ole mitään pahaa, mutta kun brändätyn sisällön ja piilomainonnan raja on epäselvä, ei tilanne tue median uskottavuutta eikä toisaalta yrityksen tavoitteita.

Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan harva lukija ymmärtää mitä ”sponsoroitu sisältö” mediajulkaisussa tarkoittaa ja toisaalta epäselvyys voi aiheuttaa negatiivisen reaktion. Toisin sanoen, lukijaa ”ärsyttää”, kun hän tajuaa kuluttavansa maksettua sisältöä.

Vaivihkaa toteutetun brändätyn sisällön haasteet ovatkin sen uskottavuudessa.

Voisiko olla kuitenkin niin, etteivät kuluttajat yksinkertaisesti halua sisältöä yrityksiltä?

Päinvastoin. Taloustutkimuksen tekemän tutkimuksen mukaan suomalaiset nimenomaan haluavat yrityksiltä jatkuvaa ja heille merkityksellistä sisältöä.

Haasteet eivät liity siis sisältöön vaan julkaisukanavaan. Suomessa on vahva usko median riippumattomuuteen ja brändätyt sisällöt mediakanavissa sotivat tätä ajatusta vastaan.

Samaa hylkimisreaktiota ei todennäköisesti nähdä jos kuluttaja päätyy sisältöön selkeästi yrityksen omissa kanavissa.

Mediat konsultteina

Nykyään yhä useampi mediatalo on ryhtynyt tarjoamaan sisällönsuunnittelun ja -tuotannon lisäksi kokonaisvaltaista strategista konsultointia. Näiden palveluiden myötä mediatalo siirtyy lähemmäs toimistoa, jolla on iso vastuu myös antamansa palvelun liiketoimintavaikutuksesta.

Mediatalot eivät siis tarjoa ”vain” sisällöntuotantoa, tarinankerrontaa tai maksettua mediatilaa vaan ovat aktiivisesti suunnittelemassa sitä, millaisista asioista yritys puhuu. Tämänkaltaisen palvelun suurimpana haasteena on kanavakeskeisyys ja median tärkeä rooli ”vallan vahtikoirana”.

Vaikka mediat aktiivisesti pyrkivät pois mallista, jossa asiakkaalle tarjotaan vain omia kanavia, voi tämän toteuttaminen tai siitä viestiminen olla erittäin haastavaa.

Usea yritys myös kokee mediayhteistyön suurimmaksi haasteeksi julkaisujen kapea-alaisuuden, sillä median kanssa tuotettu sisältö on jaettu vain talon omissa kanavissa. Näin tulokset – klikit, ostot, siirtymiset – saadaan rakennettua omien julkaisujen tulokseen ja sitä kautta palveluiden – mediatilan, mainosten, sisällön – myyntiin.

Kanavakeskeisyyden lisäksi konsulttivetoisessa toiminnassa voi kärsiä myös median uskottavuus.

Sanna Ukkola ei ole ainoa toimittaja, joka kyseenalaistaa median kyvyn kriittiseen uutisointiin, jos talo on itse suunnittelut yrityksen digitaalisen strategian ja tehnyt sisällöt siinä samassa.

Missä menee tällöin piilomainonnan raja? Voiko mediatalo uskottavasti toimia ”vallan vahtikoirana” sekä yritysten kaupallisen viestinnän strategian suunnittelijana?

Haasteista huolimatta mediatalot tarvitsevat uudenlaista toimintaa ja sisäisiä ravistelijoita. Kanavadiktatuurista luopuminen ja vahtikoirana räksyttäminen ovat kuitenkin todellisia kysymyksiä, joihin tarvitaan vastauksia.

Vanha sanonta, kun kuitenkin toteaa, ettei ruokkivaa kättä kannata purra. Mediat saattavat joutua päättämään kumpi käsi voidaan uhrata.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 17.9.2014.

Ilona_Marmai

Nettitesti taipuu moneksi

Internet on pullollaan erilaisia visailuja ja testejä. Toteutustapoja on yhtä monta kuin tekijöitäkin, joten teimme katsauksen suosituimpien testisivustojen testityyppeihin.

Nettitestit ovat tulleet verkon sisältökenttään jäädäkseen. Lähes kaikki mediat käyttävät nettitestejä jossain muodossa ja niistä on tullut osa verkkojournalismia. Helpot, nopeat, visuaaliset ja viihdyttävät testit tavoittavat yleisöjä ja toimivat verkkosivujen kävijämagneetteina.

Suomessa suosituimpiin nettitestin tekijöihin lukeutuvat Helsingin Sanomat, Ilta-Sanomat ja Yle.fi. Ulkomaisista tekijöistä Suomeen asti ulottuu viihdesivusto Buzzfeed. Suurin osa näiden sivustojen testityypeistä noudattelee kolmea peruskaavaa tai yhdistelee niitä erilaisiksi hybrideiksi.

1. Viihteellinen hömppävisa

Nettitestien joka paikan höylä, jollaisia näkee verkkomedioiden ja erilaisten kampanjoiden sivuilla jatkuvasti. Usein hyvin visuaalisen testityypin isä on yhdysvaltalainen Buzzfeed, jonka valikoimasta löytyy hömppää liittyen aiheeseen kuin aiheeseen. Suomessa tyyliä suosii esimerkiksi Ilta-Sanomat, joka liittää visailunsa yleensä ajankohtaisiin teemoihin tai tapahtumiin. Vastauksena testi antaa tyypillisesti kuvauksen testin tekijästä ja joskus kerrotaan kuinka moni oli samaa mieltä.

2. Faktapohjainen tietovisa

Hömppävisan asiallisempi kaksoisveli. Visailulla lukija voi testata oman tietonsa johonkin aiheeseen liittyen. Näitä voivat olla esimerkiksi byrokratian koukerot tai suomen kieliopin knoppitieto. Esimerkiksi Helsingin Sanomat ja Yle.fi käyttävät tämäntyylisiä testejä artikkeleidensa tukena ja pyrkivät tekemään hieman kuivemmista aiheista mielenkiintoisia. Joskus testin yhteyteen lisätään myös tietoiskuja aiheesta. Tuloksen yhteydessä voidaan myös kertoa, miten tulos sijoittuu muihin ihmisiin tai esimerkiksi julkkiksiin nähden ja lukijalle tulee fiksu olo.

3. Mielipidemittari

Vaalikonemainen kysely, jossa lukijaa autetaan muodostamaan mielipide laajemmasta kokonaisuudesta yksittäisten, arkipäiväisten asioiden kautta. Malli on erityisesti asiapitoisten verkkomedioiden suosiossa, mutta viihteellisempänä versiona testi taittuu vaikkapa oman suosikkifutisjengin tai suomalaisuuden määrittämiseen. Toteutustapoja on useita, mutta usein ne perustuvat liukuviin mittareihin, joita säädellään mielipiteen ja tärkeysasteen perusteella. Tulos annetaan lopuksi tai se voi päivittyä reaaliajassa vastausten rinnalla.

Toteutus pelaa paikan, sisältö ratkaisee ottelun

Nettitestit ovat suosionsa huipulla ja viime vuoden suosituimmat artikkelit olivat esimerkiksi Yle.fi:n ja New York Timesin kaltaisissa medioissa testejä. Myös yritykset ja muut organisaatiot ovat alkaneet hyödyntää testejä viestinnässään. Nettitesteistä on tullut varteenotettava sisältömuoto, jota voi hyödyntää kuka tahansa. Yllämainitusta testityypeistä löytyy useita variaatioita ja esimerkiksi kuvantunnistus kuuluu moneen suosittuun visailuun. Toteutustavan on oltava helppo, visuaalinen ja toimiva. Sitä tärkeämpää on kuitenkin testin sisältö.

Hyvin toteutettuna testit tavoittavat yleisön hyvin, sillä niitä tekevät kaikki. Aihealueita ja esittämisen tapaa muuttamalla testit taipuvat moneksi ja niistä voi muovata itselleen, ja erityisesti omalle yleisölle sopivia sisältöjä. Mikä tahansa ei mene läpi, eikä testiä voi pitää minkäänlaisena itseisarvona. Testi on kertomisen tapa siinä missä muutkin, ja kertomuksessa sisältö ratkaisee.

 

 

Kuva: Kuvankaappaus sivustolta buzzfeed.com

Näyttökuva 2014-9-17 kello 11.00.31

Käytätkö infograafia oikein? Nämä 5 asiaa kuntoon!

Tiedosta on tullut nykypäivän valuuttaa, jota vaihdetaan verkossa suurempia määriä kuin koskaan aiemmin. Infograafit ovat vastanneet haasteeseen, mutta käytetäänkö niitä oikein? Tarkasta infograafikon muistilistan viisi kohtaa, joilla varmistat infograafisi toimivuuden!

Infograafin ensisijainen tehtävä on tieto ja sen välittäminen lukijalle. Informaatiomuotoilija Juuso Koposen mukaan infograafeja käytetään kuitenkin harkitsemattomasti ja monesti tieto hukkuu teennäiseen interaktiivisuuteen tai kuvituksen ylikorostamiseen.

Koponen näkee, että infograafien käyttö tulee jatkossa yhä useamman työkaluksi, joten koostimme hänen vinkeistään Infograafikon muistilistan, jonka avulla vältät infografiikan sudenkuopat.

Tiedon kuvallista esittämistä ja infografiikan ajankohtaisia teemoja käsitellään lisää Helsingissä 18.9.2014, kun kolmatta kertaa järjestettävä Tieto näkyväksi –seminaari kokoaa yhteen alan parhaat asiantuntijat.

 

 

vapablogi_infograffa

Yrittäjät pelkäävät kasvua – miten sen tein?

Suomalaista yrittäjyyttä leimaa sisukkuus ja osaaminen, mutta kasvua uskaltaa haluta vain harva.

Yrittäjyydestä on hallitustasolta lähtien kaavailtu suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan ja talouden pelastaa. Juhlapuheissa viitataan peliteollisuuden menestystarinoihin, mutta todellisuudessa harva suomalainen yritys kasvaa yhtä tai kahta henkeä useampaa työllistäväksi tahoksi. Suurin osa yrittäjistä jää pienyrittäjiksi ja mikroyrittäjät ovatkin nopeimmin kasvava yrittäjyyden muoto Suomessa.

Mistä tämä johtuu: verotuksesta, työvoiman puutteesta vai talouden tilasta? Varmasti osittain näistä, mutta itse uskon, että kyse on myös rohkeuden puutteesta. On turvallisempaa vastata vain omasta palkkapussista ja helpompaa työskennellä tuttujen asiakkaiden kanssa kuin lähteä kasvattamaan toimintaa aktiivisesti.

Kasvu vaatii uusiutumista

Näkemykseni mukaan pelko ei aina liity taloudellisiin kysymyksiin vaan pelottavaa kasvussa on myös uusiutuminen.  Yhden hengen toimisto on aivan eri asia kuin monen ihmisen yritys ja se vaatii paitsi isompaa tilipussia myös täysin uudenlaisia toimintamalleja, kulttuuria ja asennetta.

Itselläni on palo kasvuun ja yrityksemme kehittämiseen ollut aina suuri. Jo yritystä perustaessa tiesimme yhtiökumppanini kanssa, että haluamme tehdä Vapa Mediasta kahden naisen putiikkia isomman organisaation.  Kyse ei niinkään ollut vallanhimosta tai kasvusta kasvun takia vaan sen ymmärtämisestä, että menestynyt liiketoiminta ja osaamisen kehittäminen vaativat asiakkaiden kokonaisvaltaista palvelua ja itseä lahjakkaampia työntekijöitä.

Kasvu ei kuitenkaan ole tullut helposti vaan on vaatinut kovaa työtä ja kykyä sisäiseen muutokseen.  Aloitimme kahden henkilön yrityksenä ja kasvoimme ensimmäisten vuosien aikana kahdeksaan työntekijään. Tässä henkilöstömäärässä asioiden hallinta ja esimerkiksi sisäinen viestintä perustuivat päivittäiseen kanssakäymiseen.

Nyt kun työntekijöitä on 20, olemme joutuneet yrityksenä uudistamaan toimintaamme ja etenkin sitä, miten kommunikoimme toistemme kanssa. Myös me johtajat olemme päässeet kehittämään omaa rooliamme ja hyväksymään, ettei jokaiseen pikkuasiaan kannata käyttää aikaa. On ollut iso muutos oppia, että johtajan tehtävä on johtaa eikä tehdä työtä osaavan henkilökunnan puolesta.

Miten sen tein?

Kun kerron yrityksemme kasvaneen kymmenkertaiseksi vuosien 2010-2014 aikana, ihmettelee moni ääneen miten olemme pystyneet sen tekemään. Kyse ei ole poppaskonsteista tai perintörikkauksista. Yrityksemme menestys on perustunut alusta asti vahvalle näkemykselle, rautaiselle osaamiselle sekä rohkeudelle haastaa perinteisiä tapoja toimia.

Halumme uudistaa markkinointia ei sovi kaikille yrityksille, mutta olemme uskaltaneet keskittyä siihen mihin uskomme ja pystyneet tätä kautta tuottamaan edelläkävijäasiakkaillemme lisäarvoa ja kilpailuetua. Jos olisimme juosseet perinteisten mallien perässä, ei aikaa olisi jäänyt toiminnan ja uusien palvelumallien kehittämiseen.

Keskittymällä digitaaliseen sisältömarkkinointiin silloinkin kun se ei ollut vielä ”muodissa”, keräsimme etumatkaa kilpailijoihin, joka näkyy nyt parempana palveluna ja onnistuneempina lopputuloksina.

Kuten Steve Jobs on aikoinaan sanonut: ”Et voi voittaa kilpailua tekemällä asiat paremmin vaan tekemällä ne täysin uudella tavalla.” Tämä ohjenuora palvelun, toiminnan sekä yrityksen kehittämiseen ohjaa Vapa Mediaa tänäkin päivänä ja varmistaa, että olemme aina aallonharjalla kun yritykset haluavat kohdata asiakkaitaan verkossa.

Kirjoitus on julkaistu myös Soneran Kasvualusta-blogissa 5.9.2014. 

ilona+hiila

Jounin Kauppa eli Sampo Kaulanen

Sanotaan, että sota ei yhtä miestä kaipaa. Bisneksessä asia voi olla toisin, kun henkilöstä tulee yritysbrändin synonyymi.

Äkäslompolossa Suomen suurinta K-Marketia pyörittävä Sampo Kaulanen on omalla persoonallaan tehnyt isoisänsä vuonna 1950 perustamasta Jounin Kaupasta maanlaajuisen some-ilmiön, jota seuraa Facebookissa yli 70 000 ihmistä.

Yrityksestä tulikin henkilö

Jounin Kaupan some-taival alkoi aivan kuten tuhansien muidenkin yritysten kohdalla: sivu keräsi tykkäyksiä hitaasti, ja neljässä vuodessa niitä kertyi yhteensä noin 3000. Facebookissa viestittiin lähinnä viikon tarjouksista ja aukioloajoista. Vuoden 2014 alussa tapahtui muutos.

– Tammikuussa olin ehdolla Vuoden Esiintyjäksi Kultainen Venla-gaalassa ja sitä äänestystä lähdin markkinoimaan. Silloin tuli laitettua Facebookiin kaikenlaista ja huomasin, että ihmisethän tykkäävät ihan tavallisesta arjesta ja inhimillisyydestä, Sampo Kaulanen kertoo.

Facebookista tuli Sampon henkilökohtainen projekti ja hän antoi kasvonsa Jounin Kaupalle. Sisällöt vaihtelivat aluksi maisemakuvista perhetapahtumiin, hyvän huomenen toivotteluihin ja erikoistarjouksiin. Pian mukaan tulivat myös hullut tempaukset ja tammikuun aikana tykkäykset tuplaantuivat. Erona aiempaan oli Sampo.

– En tiedä käytänkö tätä Facebookia edes oikein, mutta minulle tämä on ollut tehokas markkinointikanava. Sisältö se on mikä ratkaisee, minun juttuihin on helppo samastua. Omalla naamalla siellä on oltava, ei yritykset jaksa kiinnostaa, Sampo kertoo.

Somessa yksi mies voittaa yrityksen

Julkisuudessa seurataan ennen kaikkea henkilöitä. Emme rakasta elokuvayhtiöitä, vaan filmitähtiä. Moni yritys piiloutuu oman brändinsä taakse ja säilyttää etäisyytensä kuluttajaan. Usein seurauksena on, että myös kuluttajat pitävät etäisyytensä yritykseen. Sampo uskoo oman persoonansa voimaan.

–Aitous on kaiken lähtökohta. Ja jos on jokin hyvä ja koskettava tarina, se pitää jakaa. Itse olen myös sen verran sekaisin, että kehittelen jatkuvasti yhä suuruudenhullumpia haasteita, Sampo kertoo somestrategiastaan, vaikka ei sitä sellaiseksi mielläkään.

–Omasta itsestä tämä kumpuaa, eikä mistään strategiasta, hän toteaa.

Jounin Kaupan yritysbrändi on yleisölle yhtä kuin Sampo Kaulanen. Sampo on avoin ja kertoo sumeilematta yksityiselämästään. Hän välittää aidosti kanssaihmisistään ja osallistuu hyväntekeväisyyteen. Lisäksi hän on ”hölmö” lappalainen, jonka hulluttelut naurattavat ja ilahduttavat. Kaikkea tätä on myös Jounin Kauppa.

Henkilöön on helpompi olla yhteydessä

Some Awardseissa Vuoden Some-yllättäjäksi ehdolla oleva Jounin Kauppa on onnistunut luomaan sivulleen myös aitoa vuorovaikutusta, joka yrityksiltä usein puuttuu. Salaisuus on tässäkin Sampo. Hän pyrkii lukemaan jokaisen kommentin ja viestin, ja vastaamaan niihin. Normaalina työpäivänä homma hoituu kahvitunnilla, mutta isompien tempausten aikaan somesta tulee lähes päivätyö.

–Vuorovaikutus on toinen asia, mihin tämä perustuu.  Sen ansiosta olen muita lähestyttävämpi ja se erottaa minut monista yrityksistä, Sampo arvioi.

Henkilöityminen on voimaa

Jounin Kaupan esimerkki on vahva puolustuspuhe henkilöbrändien hyödyntämiselle erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten viestinnässä. Sampo on laittanut somen sekaisin heittämällä säännöt romukoppaan ja luottamalla brändiin. Itseensä.

Henkilöitä hyödyntäviä brändejä löytyy Suomesta muitakin. Ensimmäisenä mieleen tulevat pelialan Supercell ja Ilkka Paananen, F-Secure ja Mikko Hyppönen sekä Nettipoliisit ja Marko ”Fobba” Forss. Ainakin näiden esimerkkien valossa brändin henkilöityminen vaikuttaa voimavaralta.

Kaikilla yrityksillä ei kuitenkaan ole sampokaulasia, eikä väkisin vääntämällä saavuteta kuin pahaa mieltä ja myötähäpeää. Onneksi Sampon tyyli ei ole ainoa oikea, vaan kaikki riippuu omasta persoonasta. Jos oma liiketoiminta on niin hyvää, että sille kehtaa antaa kasvonsa, voi somessa tehdä lähes mitä vain.

Näyttökuva 2014-9-5 kello 15.41.19

Pohjoismaisen yhteistyön asialla

Viime vuonna järjestetyssä CS Forumissa syntyi ajatus tiiviimmästä pohjoismaisesta yhteistyöstä sisältömarkkinoinnin saralla. Nyt ajatus on tuottanut tulosta: marraskuussa kansainvälisten seminaarien sarja saa jatkoa, kun Nordic Content Forum valtaa Finlandia-talon.

Sisältömarkkinointi ja -strategia on Suomessa vielä sen verran nuori ala, että benchmarkkeja joudutaan yhä kaivamaan ulkomailta. Mielettömiä ison rahan toteutuksia on hienoa näyttää ja katsoa, mutta palaute on usein samaa. Tämä ei toimisi meillä. Miten sisältömarkkinointia tehdään onnistuneesti pienillä resursseilla?

Viime vuoden CS Forum oli menestys joka jätti jälkeensä palon järjestää lisää kansainvälisiä tapahtumia, joissa voimme luoda verkostoja ja oppia muiden onnistumista – ja myös epäonnistumisista. Norjalaisten, ruotsalaisten ja tanskalaisten kanssa keskustellessa esiin nousi myös aina sama kysymys: miksi me emme tee enemmän yhteistyötä pohjoismaisella tasolla?

Ajatus jäi elämään ja sen eteen on tehty töitä. Marraskuun 21. päivä sisältömarkkinoinnin ammattilaiset kokoontuvat Finlandia-talolle pohjoismaiseen sisältömarkkinointiseminaariin, Nordic Content Forumiin.

Nordic Content Forum on case-painotteinen seminaari, jossa suomalaiset, ruotsalaiset, tanskalaiset ja norjalaiset organisaatiot kertovat omista toimivista käytännöistään sisältömarkkinoinnin saralla. Puhujina kuullaan esimerkiksi tanskalaista rahtilaivayhtiö Maersk Linea, jonka some on ensiluokkainen esimerkki siitä kuinka myös B2B-yritys voi tehdä kiinnostavaa ja toimivaa somea – joka on myös muutettavissa rahaksi. Lavalla nähdään myös sivunsa sisältövetoiseksi uudistanut Fazer, pieni ja innovatiivinen kitarakauppa ja sisällöntuottaja Custom Sounds, Ruotsin matkailuvirasto, brändijournalismin tutkija Ebele Wybenga sekä suomalainen matkapuhelin ja -ohjelmistovalmistaja Jolla. Torstaina 20.11 seminaaria edeltää workshop-päivä, jossa organisaatiot saavat yksilöllistä apua sisältöhaasteisiinsa.

Tärkeintä seminaarissa on kuitenkin sen tausta-ajatus: pohjoismainen yhteistyö. Tarkoituksena on tehdä seminaarista vuosittainen tapahtuma ja tiivistää verkostoja läpi skandinavian.

Me elämme erityisellä markkinalla, jota yhdistää pienet kielialueet, yhteinen historia ja kulttuuriperimä. Tosiasia on, että pohjoismaisilla yrityksillä on harvemmin samanlaista budjettia kuin monikansallisilla korporaatioilla. Se ei tarkoita sitä että meidän täytyy tehdä asioita vain pienesti, vaan että meillä on samankaltaisia haasteita voitettavina. Naapureiden kanssa verkostoituminen on toki järkevää myös bisneksen kannalta.

Nordic Content Forum on ensimmäinen askel matkalla kohti parempaa pohjoismaista yhteistyötä sisältömarkkinoinnin saralla. Toivottavasti seminaarin innoittamana keksimme myös muita tapoja pitää paremmin yhtä.

Nordic Content Forumin liput tulivat myyntiin eilen. Lisätietoa ja rekisteröityminen: http://www.nordiccontent.eu/

NCF_mobile+web_Cover_Photo

Tutkimus paljastaa: Tätä suomalaiset haluavat brändien verkkosisällöiltä

Taloustutkimuksen ja Vapa Median Sisältömarkkinointi 2014 -tutkimus kaivautuu suomalaisen kuluttajan ihon alle. Lue, mitä odotuksia yritysten sisältöihin kohdistuu ja mitä brändeiltä halutaan verkossa.

Taloustutkimuksen ja Vapa Median yhteinen sisältötutkimus toteutettiin tänä syksynä jo kolmannen kerran. Sisältömarkkinointi 2014 -tutkimuksessa käsitellään tällä kertaa erityisesti kaupallisia sisältöjä ja sisältömarkkinoinnin mahdollisuuksia suomalaisten yritysten näkökulmasta. Tutkimus tarjoaa tietoa siitä, millaisia yleisimpiä sisällönkuluttajaryhmiä voidaan tunnistaa ja miten suomalaiset kuluttajat haluavat kohdata yrityksiä verkossa. Samalla kartoitettiin, mitkä brändit ovat kuluttajien mielestä onnistuneet sisällöntuotannossaan.

Tutkimus toteutettiin Taloustutkimuksen Internet-paneelina, johon osallistui lähes 1600 suomalaista 15–65-vuotiasta vastaajaa.

Yleisimmät sisällönkuluttajasegmentit: innokkaista osallistujista valikoiviin verkostoitujiin

Eräs tutkimuksen tärkeimmistä löydöksistä ovat sisältötarpeiden perusteella erotellut sisällönkuluttajasegmentit. Kuluttajat jaettiin ryhmiin sisältöihin kohdistuvien tarpeiden, vuorovaikutuksellisuuden ja osallistumisaktiivisuuden perusteella. Sissällönkuluttajaryhmien kesken muodostui selkeitä eroja myös iän ja sukupuolen suhteen.

Tutkimuksessa erotettiin viisi sisällönkuluttajasegmenttiä:

  • Some-natiivit: pääosin nuoria online-eläjiä, jotka arvostavat laadukkaita sisältöjä ja ovat mielellään vuorovaikutuksessa brändeihin.
  • Tapauskolliset seuraajat: viihtyvät verkossa kuluttaen hauskoja sisältöjä, mutta suhtautuvat yrityksiin varauksella.
  • Valikoivat verkostoitujat: etsivät ja jakavat aktiivisesti itselleen kiinnostavaa ja hyödyllistä tietoa ja tulevat hyvin toimeen myös brändien kanssa.
  • Innokkaat osallistujat: naisvoittoinen ryhmä, joka pitää verkon sosiaalisuudesta ja kertoo mielipiteitään some-päivityksissä ja yritysten palautekanavissa.
  • Asiakeskeiset: usein varttuneempia kuluttajia, jotka pitävät verkkoa erillisenä muusta elämästä. Sisältöjen kulutus perustuu hyötyyn ja tiedontarpeeseen.

Taloustutkimuksen Hanna Vestola korostaa havainnon merkitystä kohderyhmäkeskeisessä sisällönsuunnittelussa.

– Tutkimus avaa silmiä kohderyhmien erilaisille sisältötarpeille. Kaikki eivät välttämättä ole kovinkaan aktiivisia, mutta viettävät silti aikaa verkossa. Passiivisemmatkin sisällönkuluttajat ovat yritysten tavoitettavissa oikein kohdistetuilla sisällöillä, Vestola kertoo.

Millaista on hyvä kaupallinen sisältö kuluttajan näkökulmasta?

Mitä kuluttajat sitten sisällöiltä haluavat? Tutkimuksen toisessa osiossa kuluttajia pyydettiin kuvailemaan vapaasti hyviä kaupallisia verkkosisältöjä. Vastaukset vaihtelivat kohderyhmittäin riippuen kuluttajien osallistumisaktiivisuudesta ja vuorovaikutuksellisuudesta.

Kaupallisten sisältöjen tärkeimmäksi ominaisuudeksi nousi ylivoimaisesti yritykseltä saatava tarpeellinen ja hyödyllinen tieto, joka koettiin tärkeäksi kaikissa yleisösegmenteissä. Toisena kuluttajat mainitsivat sisällön käyttäjälähtöisyyden ja toteutustavan. Muita mainittuja ominaisuuksia olivat hauskuus ja viihdyttävyys sekä edut ja kilpailut.

Brändiosiossa parhaiten muistettiin yritykset, joilla on toimiva verkkokauppa, innovatiivista mainontaa sekä kuluttajan arkea helpottavia sisältöjä. Kaupallisista sisällöistä puhuttaessa asiapitoisuus ja käyttäjälähtöisyys ovat siis ylitse muiden. Nämä kohderyhmäkohtaisesti huomioimalla syntyy tuottavia kuluttajakohtaamisia sekä asiakasuskollisuutta.

Vapa Median kehitysjohtaja Ilona Hiilan mukaan digitaalisaatio on muuttanut kuluttajakäyttäytymistä ja tämä asettaa uusia vaatimuksia liiketoiminnalle. Hän muistuttaa, että juuri sisällöt ovat työkalu, jolla vastataan liiketoiminnan muuttuneeseen luonteeseen.

– Enää ei voida puhua suoraviivaisesta ostoprosessista, vaan kuluttajan kiinnostusta on pidettävä yllä koko ajan. Laadukkaiden sisältöjen avulla vuorovaikutuksesta kuluttajan kanssa tulee jatkuvaa ja brändi on läsnä kuluttajan arjessa, Hiila selittää.

Suomalaisten sisältömarkkinoijien tähtijoukko

Tutkimus pyysi kuluttajilta myös konkreettisia esimerkkejä loistavista brändisisällöistä. Hyviksi miellettyihin sisältöihin törmättiin niin somekanavissa, uutissivuilla kuin yritysten omilla verkkosivuillakin. Tässä muutamia esimerkkejä vastauksista:

“Fazer: se on aina positiivista.”
Nainen 43v. – Innokas osallistuja

”(Saunalahden) chatti otti lennosta kiinni.”
Mies 27v. – Some-natiivi

“Marimekko: Siellä on minua kiinnostavaa asiaa, juttua tekijöistä yms. mielenkiintoista. Ja se on visuaalisesti kaunista.”
Nainen 63v. – Asiakeskeinen

Oheisessa SlideShare-esityksestä voit tutustua muutamiin löydöksiin. Koko tutkimusraportti on tilattavissa joko Vapa Median kautta tai suoraan Taloustutkimuksen sivuilta. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä kehitysjohtajaamme Ilona Hiilaan (ilona.hiila@vapamedia.fi) ja pääset tutustumaan tarkemmin suomalaisen kuluttajan verkkosisältöjen käyttöön.

 

Sisältömarkkinointi 2014 from Vapa Media
Näyttökuva 2014-9-4 kello 11.35.48

Muistitko budjetoida verkkosisältöön?

Miksi jatkuva sisällöntuotanto jää usein lyhyiden kampanjoiden jalkoihin, vaikka brändin kiinnostavuus ja sen aktiivisuus verkossa ovat lähes suoraan verrannollisia toisiinsa?

Sisältö on vuoden sana.

Sisältöjä konseptoidaan ja suunnittelutyön taustalle laaditaan strategioita. Sitä tekevät kaikki ja se on verkkoyleisön etu, ainoa oikea kehityssuunta.

Yllätyksiä koetaan usein siinä vaiheessa, kun strategiat pitäisi viedä käytäntöön ja ryhtyä tuottamaan koko homman pihviä, itse sisältöä: jatkuva sisällöntuotanto vaatii sitoutumista ja resursseja.

Jatkuvuutta kampanjoinnin rinnalle

Strategisten linjausten uusiksi vetämisellä päästään harvoin haluttuihin tavoitteisiin, jos niiden ohessa ei satsata käytännön toimenpiteisiin.

Kaiken keskiössä kun on juuri se sisältö – konkreettiset tuotokset läppärin tai tabletin ruudulla, tekstiä, kuvia, videoita, infograafeja, tunnetta, tietoa, liikettä ja leikittelyä. Sitä yleisö verkossa haluaa.

Jos jatkuva sisällöntuotanto on eduksi verkkoyleisöille sekä sitä kautta brändeille itselleen, miksi brändit silti resursoivat edelleen jatkuvaan sisällöntuotantoon (lue: päivittäiseen brändinäkyvyyteen ja vuoropuheluun oman yleisön kanssa) nihkeästi ja verkon markkinointibudjetit valuvat pääosin muuhun, kuten kampanjoihin.

Kampanjat ovat toki tärkeitä, ja hyvin toteutettuina tekevät brändistä kiinnostavamman. Lyhytkestoisten spurttien oheen brändit tarvitsevat kuitenkin tavan olla aktiivisesti läsnä asiakkaidensa arjessa.

Kuluttaja odottaa merkityksellistä sisältöä

Totuus on, ettei sitouttavaa brändimarkkinointia tehdä enää pelkkien kampanjoiden voimin.

Kuluttajat haluavat sitoutua brändeihin, mutta lyhytkestoisilla teoilla ei päästä niin sanotusti iholle. Tarvitaan jatkuvia kohtaamisia. Tarvitaan sitkeyttä.

Ollakseen kiinnostava ja sitoutumishaluja herättävä, brändin täytyy olla läsnä, sisällön relevanttia ja käden ulottuvilla.

Vapa Media ja Taloustutkimus julkistivat tiistaina tutkimuksen koskien suomalaisten verkkosisällön kulutusta. Sen tulokset todistavat, että suomalaiset haluavat brändeiltä laadukasta, itsensä kannalta merkityksellistä sisältöä ja jatkuvaa inspiraatiota.

Tähän on helppo yhtyä.

Kokemuksemme yritysten kanssa ovat osoittaneet, että kohderyhmälleen relevantti, jatkuva sisällöntuotanto parantaa konkreettisesti yrityksen verkkosivujen menestymistä.

Jatkuvan sisällöntuotannon avulla yritykset ovat onnistuneet tuplaamaan katsottujen sivujen määrän, nelinkertaistamaan sivulla vietetyn ajan ja vähentämään radikaalisti sivulta poistumista.

Laadukas ja inspiroiva sisältö saa siis kuluttajan viettämään aikaa brändin kanssa.

Sitoutuminen lisää sitoutumista

Asiakkaiden sitouttaminen vaatii myös yrityksen itsensä sitoutumista verkkosisältöön.

Enää ei riitä, että online-tiimeissä ymmärretään sisällöntuotannon merkitys, mutta muissa yksiköissä budjetin lihavin siivu halutaan resursoida aivan toisenlaisiin markkinointitoimenpiteisiin.

Markkinoinnin, viestinnän ja onlinen tulee yhdessä sitoutua brändin verkkopresenssin ja asiakaskohtaamisten kehittämiseen. Lisäksi ymmärrystä asiakkaan kanssa käytävän jatkuvan vuoropuhelun tärkeydelle täytyy löytyä myös johtoportaasta.

Vain yhdessä suunnitellulla ja tavoitteellisella sisällöntuotannolla päästään lopputuloksiin, jotka parhaimmillaan näkyvät kasvavana kassavirtana.

Sisällöntuotanto ei ole puuhastelua. Se on hyvin suunniteltua, sitoutuneen tiimin laadukkaasti tuottamaa, ketterää, reagoivaa ja ajankohtaista.

Markkinoinnin ammattilainen, muistathan siis tänäkin syksynä budjetoida sen tekemiseen hyvin?

 

Kirjoitus on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 3.9.2014.

Noora+K-Tavares_Marmai_edattu

Kerro, kerro selfie

Kuinka paljon ihmisestä voi kertoa valokuvien perusteella? Potentiaalisesti hyvinkin paljon, kertovat some-yritysten investoinnit kuvantunnistusteknologiaan.

Tuntuisiko kuumottavalta, jos lenkkipolulta nappaamasi selfien jälkeen tietokoneesi ruudulla odottaisi läjä juoksuvarusteiden mainoksia?

Tämän vuoden aikana sosiaalisen median suurimmat tekijät ovat investoineet miljoonia kuvantunnistusteknologiaan. Pinterest osti kuvahakuteknologiaan erikoistuneen VisualGraphin, Facebookin Mark Zuckerberg kumppaneineen investoi 40 miljoonaa kuvantunnistusyhtiöön nimeltä Vicarious ja Google laittoi 500 miljoonaa uudenlaista tekoälyä kehittävään DeepMind-yhtiöön. Sosiaalisen median suurista Tumblr on tähän mennessä ainoa, joka on jo ottanut teknologiaa käyttöön.

Tekstitunnisteista kuvien kuunteluun

Sosiaalisen median seuranta ja mittaaminen on jo vuosia ollut elintärkeää yritysten markkinoinnille. Se on tapa, jolla yritys tutustuu kohderyhmäänsä ja selvittää sen motiiveja ja arvoja. Nämä ovat avainasemassa menestyksekkään sisällön tuottamisessa.

Yhä suurempi osa verkkosisällöistä on kuvia ja videoita. Erään arvion mukaan ihmiset jakavat päivittäin noin 1,8 miljardia kuvaa ympäri maailman. Kuitenkin kuvista vain pienessä osassa on tekstimuotoista infoa, kuten hashtageja. Tämä muuttaa myös sosiaalisen kuuntelun vaatimuksia.

Aalto-yliopiston tietojenkäsittelytieteen laitoksen tutkija Jorma Laaksonen näkee kuvantunnistuksen tulevan osaksi sosiaalisen kuuntelun prosessia.

- Jo tämänhetkisellä teknologialla pystytään tunnistamaan kuvista teemoja sisällön perusteella. Tekniikka perustuu sisältöelementteihin, joita verrataan ennalta ladattuihin aineistoihin, Laaksonen kertoo.

Kuvantunnistusteknologian kehittyessä selfiet nousevat arvoon arvaamattomaan. Kuluttajien kuviin tallentuu päivittäin käsittämätön määrä tietoa, jota yritykset halajavat. Niihin tallentuvat kunkin lempituotteet, tilanteet, joissa niitä käytetään sekä paljon henkilökohtaista tietoa harrastuksista ja mielenkiinnon kohteista.

- On kuitenkin hyvä muistaa, että tällä hetkellä kuva-analyysi on laskennallisesti raskasta. Ohjelmat pystyvät käsittelemään noin kuvan per sekunti, joten suurten aineistomäärien käsittely vaatii vielä ponnisteluja, Laaksonen arvioi kuvantunnistuksen rajoitteita.

Monenlaista dataa moneen tarkoitukseen

Kuvien perusteella tehtävä kohderyhmien etnografinen tutkimus on vain yksi lähestymistapa kuvien hyödyntämiseen. Kuvien perusteella saadaan myös tietoa kilpailutilanteesta, kun verrataan kuvien määrää omista ja kilpailijan tuotteista. Tiedon hyödyntämisessä rajana on vain innovatiivisuus. Laaksonen veikkaa mainonnan kohdentamisen olevan yrityksiä kiinnostava osa-alue.

- Tutkimuksen puitteissa olemme käyttäneet kuva-analyysiä suosittelutapauksissa samankaltaisten sisältöjen tarjoamiseksi käyttäjille. Sama pätee mainostajien tapauksessa mainonnan kohdentamisessa. Käyttäjän kuvien perusteella hänelle voidaan tarjota samaan aihealueeseen liittyviä tuotteita, Laaksonen selittää.

Kuvista saadun datan pohjalta tehtävät oivallukset nousevat merkittävään rooliin tulevaisuudessa. Kuvista tulee teknologian myötä ikään kuin passiivisia hashtagejä, ja kuvapalvelujen merkitys yrityksille muuttuu radikaalisti.

Ristiriita, josta kuullaan vielä

Kuvat tulevat muuttamaan mainonnan kohdistamista lähitulevaisuudessa. Olemme jo tottuneet siihen, että viimeaikaiset hakumme vaikuttavat silmiemme eteen avautuviin mainoksiin. Pian lenkkipolulta napattu kuva voi palata ruudulle Niken tai Asicsin mainoksen muodossa ja patikkaretken tunnelmat tiivistyvät Haltin ja Haglöfsin tarjouksiin.

Kuluttajan kannalta tuntuu kuumottavalta, että omat kuvat kääntyisivät suoraan mainosten muotoon, jotka vieläpä seuraisivat eri ruuduilla kaupungilla kulkiessa paikkatietojen hyödyntämisen myötä. Mainosmiesten kannalta mahdollisuudet ovat rajattomat ja herättävät ymmärrettävää innostusta. Kuluttajan ja yritysten intressien välillä on jännite, joka poikii vielä monta keskustelua.

8653528125_3f1663c977_z

LUE AIHEESTA