Vapa Media opastaa sinua matkalla halki verkon viidakon. Mikäli haluat saada verkkopresenssisi kerralla kuntoon, tiedät olevasi oikealla sivulla.

Nuori rakastaa älypuhelinta, mutta some pelottaa välillä

Helsingin suomalaisen yhteiskoulun nuoret esittelivät kuvaajalle puhelimensa ja lempipalvelunsa.

Halusin kysyä 14-15 –vuotiailta nuorilta, mitä he tuumivat median käytöstä ja sosiaalisesta mediasta. Marssin vanhaan kouluuni. Käytävillä huomasin, että yksi aktiviteetti oli noussut välituntiviihteenä ylitse muiden: älypuhelimen näpyttely.

Huomionarvoista näpyttelyssä oli se, että kaikki tekivät sitä. Yksin tai pienessä ringissä. Puheensorinaa ja nauruakin oli havaittavissa, mutta katse pysyi koko ajan omalla pienellä ruudulla. Se oli raivokkainta näpyttelyä, mitä olen koskaan nähnyt.

Tunti alkaa. Kuusi oppilasta jää haastatteluuni. Muiden tehtävänä on etsiä verkosta vaikuttava uutiskuva.

– Osaavathan kaikki ottaa print screenin? Äidinkielenopettaja Leena Paasio-Leimola varmistaa oppilailta.

Paasio-Leimola valittiin vuoden Mediakasvattajaksi 2012. Mediakasvattajan puheessa hän ilmaisee huolensa siitä, miten nuorten sosiaaliset taidot ovat muuttuneet, kun koko ajan pitää olla online. Peukuttaa ja pelata. Viihdekäytön lisäksi hän haluaisi edistää sosiaalisen median hyötykäyttöä – esimerkiksi blogikirjoituksia ja muuta verkon sisällöntuotantoa.

Nuorten suusta

Kaikilla haastattelemillani nuorilla oli puhelin, jolla voi vähintään selata nettiä. Suosikkisivuja ovat tutut Facebook ja YouTube, paitsi yhdellä.

–      Turha mennä katsomaan koko ajan Facebookia, kun asioita voi kuulla oikeassakin elämässä, sanoo Alexander, 15, yllättäen.

Jokainen myönsi käyttävänsä sosiaalista mediaa silti paljon. Vahvoja mielipiteitä oli myös siitä, kuka on luokan ahkerin sosiaalisen median käyttäjä. Epätietoisuuttakin oli ilmassa. Onko Instagram sosiaalinen media? Miten Instagramiin pitää laittaa tageja? Mikä on Twitter? Kysyin nuorilta, mikä sosiaalinen media heidän mielestään on.

–      Sosiaalinen media on olemista yhteyttä muihin ihmisiin, tuttuihin ja tuntemattomiin, Minea, 14, kirjoittaa.

Muidenkin vastaukset mukailevat pitkälti tätä. Sosiaalinen media liittyy nuorten mielestä yhteydenpitoon, joka on Facebookissa sekä WhatsAppin ja Kikin kaltaisissa pikaviestipalveluissa tehty helpoksi. Vain yhdessä lapussa puhutaan julkaisemisesta.

Itseilmaisusta ei puhuta mitään.

Tietojen leviäminen, yksityisyyden puute ja pedofiilit pelottavat nuoria

Kaikilla haastateltavilla oli sosiaalista mediaa kohtaan joitain pelkoja tai vähintään turhautumista. Turhautumista koettiin esimerkiksi jatkuvasta päivittämisestä, addiktiosta ja siitä, että ihmiset eivät ole sosiaalisessa mediassa aitoja.

Lähes kaikki haastateltavat pelkäsivät yksityisyytensä puolesta. Tiedot ja kuvat leviävät niin, että kuka tahansa voi käyttää niitä. Pedofiileista mainittiin useasti.

–      Jotkut pedarit saattaa esittää, että on jotain nuoria ja juttelee joidenki kaa, ryhmässä todetaan.

Kiusaaminen pelottaa myös. Yksi on sellaista kokenutkin. Leena Paasio-Leimola sanoo, että nettikiusaamiseen on suhtauduttava erittäin vakavasti.

–      Pitää ymmärtää, miten paljon kirjoitettu sana satuttaa. Se on paljon raaempaa kuin vuorovaikutuksessa.

Mietin asiaa. Facebookissa laitettu negatiivinen viesti tai pilkan tekeminen on tosiaan kaikkien nähtävillä. Yksi mediakasvatuksellinen asia verkossa on ehdottomasti toisten kunnioitus ja sen tiedostaminen.

Vuoden mediakasvattaja haluaa kannustaa nuoria verkkosisällön luomiseen

Leena Paasio-Leimolan mielestä verkkoa pitää käyttää opetuksessa monipuolisesti välineenä ja sisältönä. Äidinkielen päättötyö toteutettiin hänen johdollaan blogimuodossa. Hän kertoo, että muutkin opettajat ovat rohkaistuneet käyttämään tällaista opetusmetodia, mutta eivät kaikki.

–      Osa opettajista jännittää edelleen omia taitojaan. Esimerkiksi blogin tekemiseen riittävät ihan yksinkertaiset työkalut – Wordilla pääsee jo pitkälle, Paasio-Leimola toteaa.

Yhtä asiaa Paasio-Leimola ihmettelee myös oppilaiden osalta: blogikirjoitusten tekeminen kaikkien nähtäville tuntuu osalle haastavalta, mutta Facebookiin ja Instagramiin postataan silti mitä tahansa juttuja ja kuvia.

Nuorten haastattelussa selviää, ettei jatkuva postaaminen ole tällekään sukupolvelle itsestäänselvyys. Yksi kertoo kirjoittaneensa juuri ensimmäisen päivityksensä puoleen vuoteen. Siinä luki: ”Sataa lunta.”

Yhdellä on vielä kerrottavaa. Hän sanoo asian olevan vähän nolo.

–      En kirjoita koskaan mitään. Ehkä välillä pienen hymiön, mutten ole laittanut kenenkään seinälle mitään. En osaa, en tiedä mitä kirjottais, ei ole aikaa ja ei kiinnosta.

Julkinen julkaiseminen ei ole itsestäänselvyys, vaikka kuinka diginatiiveja oltaisiinkin.

Haastateltavana olivat Helsingin suomalaisen yhteiskoulun 8. luokkalaiset: Alexander, Marja, Juha, Hilla, Elli ja Minea. Kiitoksia haastateltaville – muistakaa pitää kosketusnäytöt oppitunneilla piilossa!

31.01.2013
Riku Mattila

Kommentit:

  1. Moizza! Tosi kiva juttu. Vanha kunnon Leenaki siellä ;)


Kommentoi artikkelia

Viimeisimmät blogaukset

Kekseliäästä Insta-kampanjasta Keskimaahan – parhaita sisältöjä lokakuulta

Vapalla seurataan ahkerasti mielenkiintoisia sisältötoteutuksia. Kokosimme toimistomme väkeä tässä kuussa puhuttaneita sisältötoteutuksia yhteen listaan.

Huomasitko, kun eilen tuli uusi video brändiltä X? On muuten aika siisti!” on usein kuultu keskustelunaloitus Vapan toimistolla. Sisältökampanjoista ja yksittäisistä sisällöistä riittää juttua, ja siksi kokosimme yhteen tämän kuun aikana tavalla tai toisella vapalaisia puhuttaneita toteutuksia myös muiden nähtäville.

1. DNA:n leijalautailutempaus

DNA:n 4G-kampanjan osana nähtiin 100 minuutin haaste, jossa leijalautailija Juuso Tilaéus tavoitteli Suomenlahden ylitystä Tallinnasta Helsinkiin ennätysajassa. 100 minuutin tavoite ei lopulta aivan täyttynyt, mutta uusi maailmanennätys syntyi – ja DNA keräsi varsin mittavan medianäkyvyyden. Kampanjassa on samanlaisia piirteitä kuin Red Bullin eeppisessä Stratos-hypyssä. Ennätykset kiinnostavat aina, mistä kertoo myös Juuson ja DNA:n saama huomio eri kanavissa.

2. New Zealand Airlinesin turvaohjeistus

New Zealand Airlines julkaisi lokakuussa ”eeppisimmän turvaohjeistuksen ikinä”. Itseään Keskimaan viralliseksi lentoyhtiöksi tituleeraavan yhtiön video sijoittuu Hobitti-elokuvan maisemiin ja siinä esiintyy elokuvista tuttuja hahmoja ja henkilöitä Sir Peter Jacksonista Elijah Woodiin.

Hobitti –elokuvan kanssa tuotettu video on ajankohtainen uuden elokuvan ensi-illan lähestyessä ja tekee lentomatkojen pakollisesta pahasta viihdyttävän kokemuksen, joka jää mieleen. New Zealand Airlines on tehnyt vastaavaa aiemminkin, hyvällä menestyksellä. Toimiva konsepti kehittyy ja sisällöt niiden mukana. New Zealand Airlinesin uusi video lyö edellisen laudalta, aivan kuten kuuluukin.

3. Varusteleka ilman räjähdyksiä

Hieman NZ Airlinesiä pienemmälläkin budjetilla voi tehdä toimivaa sisältöä. Varustelekaa on käytetty esimerkkinä hyvästä sisältömarkkinoinnista jo väsymykseen asti. Sen tyyli on yleensä ylilyövän äijämäinen – tissit ja räjähdykset ovat olleet Varustelekalle arkipäivää. Uusi video osoittaa, että kohdeyleisön puhuttelu onnistuu heiltä myös ilman ylilyöntejä.

Skrama -eräveitsen esittely on yksinkertainen toteutus, jonka pääosissa on itse eräveitsi ja sen käyttö. Videon koruton tyyli puree eräilystä innostuneisiin ja video onkin kerännyt muutamassa päivässä yli 10 000 katselukertaa.

4. Mercedes-Benz USA: @gla_build_your_own

Mercedez-Benz on vienyt Instagramin käytön uudelle tasolle. Kampanja @gla_build_your_own tarjoaa käyttäjille kokemuksen, jota yleensä näkee vain brändien kotisivuilla: räätälöinnin. Kuvia selailemalla ja valitsemalla itseä miellyttäviä ominaisuuksia, käyttäjä päätyy kuvaan omiin tarpeisiin ja mielihaluihin räätälöidystä Mercedes-Benz GLA:sta.

Mersulle on pakko nostaa hattua.Instagramista ei nimittäin löydy räätälöintiominaisuutta, joten kampanja koostuu lähes 250 erikseen luodusta profiilista ja niiden kaikista mahdollisista yhdistelmistä. Kampanja on lähtenyt hyvin käyntiin ja herättänyt heti mersu-fanien mielenkiinnon.

Näyttökuva 2014-10-24 kello 10.32.25

5. Ikea – Happy Hälloween

Lokakuun lista ei olisi täydellinen ilman pakollista Halloween-sisältöä. Ikean Halloween-video on samalla kunnianosoitus Stanley Kubrickin kauhuklassikolle Hohto, joka jatkaa Ikean viihdyttävien videoiden sarjaa onnistuneen Apple-parodian jälkeen. Aiheeseen sopivasti kauhuteeman avulla tuodaan esille Ikean myöhäisillan shoppailumahdollisuutta ja eri palaset loksahtavat kohdalleen kuin Läck-hyllyä kootessa.

 

Löysitkö parempia? Ilmianna hyvät sisältötoteutukset kommenttikentässä, ehkäpä hehkutamme niitä ensi kerralla!

Näyttökuva 2014-10-24 kello 12.52.48

Kuluttajat brändiä kehittämässä

Paulig käynnisti syksyn aikana brändipersoonansa, Pauligin Paulan, uudistamisen. Uuden äänen löytämisen avuksi otettiin kohderyhmä, eli diginatiivit nuoret kuluttajat.

Jo kauan on hoettu, että asiakas on aina oikeassa. Valveutuneet brändit ovat ymmärtäneet tämän myös viestinnässään. Kuluttajat valitsevat brändit, joiden kanssa ovat vuorovaikutuksessa ja usein valinnan perusteena on samastuttavuus ja läheisyys omaan arkeen.

Kuluttajat eivät myöskään ole passiivisia, vaan haluavat vaikuttaa tuotteisiin ja palveluihin, joita käyttävät. Ottamalla kuluttajat mukaan brändin uudistukseen varmistetaan, että tuo toive täyttyy. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei osallistaminen ole vain irrallisia markkinointitoimenpiteitä vaan yhtenäisiä linjavetoja, joilla brändiä viedään eteenpäin.

Pauligin Paulan tyyli löytyy kuluttajien avulla

Pauligin Paula on perinteikäs ja pitkän historian omaava brändi, suomalaisen kahvikulttuurin lähettiläs, joka on toiminut Pauligin yrityskuvan hengettärenä vuodesta 1950 asti. Paula oli alkuaikoinaan koko kansan suosikki ja hyvin seurattu hahmo. Pauligin kuluttajapalvelupäällikkö Kaisa Junikan mukaan nyt on toisin.

–Paula tunnetaan hyvin vanhempien suomalaisten keskuudessa, mutta nuorille aikuisille Paula on tuntematon. Uuden sukupolven myötä kahvihetket ovat siirtyneet verkkoon, kun kahvikupin äärellä selaillaan tablettia ja ladataan kuvia sosiaaliseen mediaan, Junikka kertoo.

Kuluttajat mukana monella tasolla

Paulan uudistuminen dokumentoidaan verkossa. Mukana on joukko bloggaajia ja vaatesuunnittelijoita, joiden ideoista Paulan uusi tyyli syntyy. Uuden tyylin valmistumista seurataan nuorison suosimissa blogeissa ja kohdeyleisö on mukana alusta asti.

–Toivomme, että ihmiset käyvät kertomassa mielipiteitään ja kannustamassa suunnittelijoita ja bloggaajia oikeaan suuntaan. Heidän avullaan Paulasta tulee verkossa toimiva some-barista, joka puhuttelee erityisesti nuorempia kahvinkuluttajia, Junikka selittää.

 

Bloggaajat toimivat tietyllä tapaa myös Paulan esikuvana. Uudistuksen myötä Paulan ympärille rakentuu aktiivinen verkkoyhteisö, jossa nuoretkin kahvinystävät jakavat kahvihetkiään. Paula kehittyy kahvikulttuurin mukana ja nuoret luovat itselleen brändin, johon samastua.

–Paula on ikään kuin tulkki ilmiöiden välissä. Hänen kauttaan kuluttajien mielipiteet kantautuvat meille ja hän nostaa esiin ajankohtaisia kahviin liittyviä juttuja edistäen kahvikulttuuria 2010-luvulle sopivalla tavalla, Junikka tiivistää.

SI-MODA-PAULIG-PAULA-LUONNOS-1

Uutta kahvikulttuuria luomassa

Kahvi on suomalaisille kulttuurisesti tärkeä asia, jonka lähettiläs Paula on. Junikan mukaan Paulan brändin uudistaminen liittyykin keskeisesti suomalaiseen kahvikulttuuriin, eikä yhden yrityksen voi ajatella sanelevan sen kulkusuuntaa.

– Emmehän me välttämättä itse tiedä, mitä kuluttajat ajattelevat ja toivovat. Juuri tämän vuoksi halusimme heidät mukaan uudistukseen. Haluamme, että tämä on kuluttajille relevantti asia, jonka myötä suomalainen kahvikulttuuri kehittyy edelleen, Junikka avaa kuluttajien merkitystä uudistuksessa.

Osallistamista ei tehdä huvin vuoksi tai harkitsematta. Sen taustalla on  ajatus kuluttajien palvelemisesta parhaalla tavalla: nykyajan brändejä ei voi ohjata ylhäältä päin, vaan digiajan kuluttajat tietävät mitä haluavat.

 

Vapa Media on mukana toteuttamassa Paulan uutta tyyliä yhteistyössä Pauligin kanssa.

lauradelille-paula_ennen

Big data, datajohtaminen ja se eka kerta

Big datan on kuvailtu olevan tällä hetkellä kuin teiniseksi. Kaikki siitä puhuvat, harvat ovat oikeasti kokeilleet ja ne jotka ovat, liioittelevat suuresti.

Big data tekee tuloaan liiketoimintaan. Useasti ison datan ongelmana on kuitenkin epävarmuus siitä, miten datamassoja voitaisiin omassa liiketoiminnassa hyödyntää. Selvääkin selvempää näyttää olevan kuitenkin se, että big data tulee muuttamaan kaiken.

MIT Sloanin kesällä 2013 teettämässä tutkimuksessa, johon osallistui 2037 yritysjohtajaa, 87% vastaajista piti analytiikan hyödyntämistä tärkeänä organisaation kehityksen kannalta. Jo aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että 67% yritysjohtajista näkee analytiikan käytön luovan ainakin kohtuullista kilpailuetua yritykselle. Datalla johtamisen nähdään olevan tehokas vaihtoehto työntekijän kokemukseen ja intuitioon perustuvalle johtamiselle.

Paljon dataa, paljon mahdollisuuksia

Nykyään dataan kiinnipääseminen tai datan hankinta ei olekaan ongelma, vaan päinvastoin. Tiedon määrää saattaa olla valtava ja ongelmaksi muodostua datamassan järkevä hyödyntäminen. Vaikka tiedon seasta saatetaan löytää kaavamaisuuksia, tulee liian äkkipikaisesti muodostettujen johtopäätösten kanssa olla tarkkana, varsinkin ennustuksia tehdessä.

Millaisia mahdollisuuksia valtavat datamassat, olkoot ne Facebook-tykkäyksiä tai verkkokaupan myyntidataa, sitten tarjoavat liiketoiminnan kehittämiseen tai asiakkaiden kohtaamiseen verkossa?

Usein datan arvo nousee esiin vasta muussa yhteydessä tai käyttötarkoituksessa kuin mihin sitä on aiemmin tarkoitettu sovellettavan. Esimerkiksi liikuntasuorituksista lokaatiodataa keräävien sovellusten, kuten Sports Tracker ja Moves, data, jonka alkuperäinen tarkoitus on helpottaa urheilijaa parantamaan liikuntasuorituksiaan, on otettu hyötykäyttöön kaupunkisuunnittelussa. Datan avulla voidaan tarkasti selvittää, mitä reittejä ihmiset käyttävät kulkiessaan kaupungissa. Ratkaisevaksi tekijäksi datan käytössä nouseekin analyytikon terävä ajattelu sekä datasta löytyvien kaavamaisuuksien luova hyödyntäminen mitä erilaisimmissa konteksteissa.

Useimmat kanavat ja alustat, kuten Facebook, tarjoavat jo käyttökelpoisia mittareita esimerkiksi käyttäjädatan seurantaan. Pelkkä alustakohtainen mittarointi ei välttämättä kuitenkaan riitä, mikäli yritys toimii monikanavaisesti verkossa. Useasta kanavasta dataa yhdistettäessä analytiikkadatan luonne muuttuu big datan kaltaiseksi ja tämän analysoimiseksi tarvitaan jo järeämpiä työkaluja. Samalla analytiikka kuitenkin mahdollistaa liiketoiminnalle merkityksellisempien ilmiöiden, kuten vaikkapa sisältöjen vaikutuksen seuraamisen, pelkän kanavakohtaisen mittaroinnin sijaan.

Esimerkiksi kampanjoiden vaikuttavuutta mitattaessa verkkoliikenteeseen, sosiaalisen median käyttäjiin tai ostokäyttäytymiseen liittyvästä datasta voidaankin löytää esimerkiksi brändille tärkeitä sanansaattajia, ehdotuksia uusille tuotteille tai jopa täysin uudenlaisia kohderyhmiä.

Analytiikan avulla parempiin sisältöihin ja asiakaskohtaamisiin

Kampanjoiden ja tempausten vaikuttavuuden analysoinnin lisäksi jatkuva mittaus auttaa yritystä seuraamaan oman viestintä- tai sisältöstrategiansa toteutusta ja tämän kautta parantamaan asiakaskohtaamistaan verkossa. Vapa Medialla tiimimme yhtenä tehtävänä onkin analytiikan avulla auttaa yritystä kehittämään jatkuvaa sisällöntuotantoaan ja tätä kautta parantamaan esimerkiksi asiakkaiden yritykseen liittämää brändimielikuvaa. Jatkuvan sisältöjen vaikuttavuuden analysoinnin tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä vastaamaan, kuinka yrityksen asettamiin strategisiin tavoitteisiin on ylletty ja kuinka käytännön työtä tulisi kehittää, jotta tavoitteisiin yllettäisiin entistä paremmin.

Yrityksen ymmärtäessä analytiikan vahvuudet ja opettelemalla hyödyntämään niitä, pystyy se kartoittamaan asiakkaidensa todellisia tarpeita. Jopa sellaisia, joiden olemassa olosta yrityskään ei vielä tiennyt. Uusien tarpeiden tiedostaminen taas mahdollistaa täysin uusien ratkaisujen tarjoamisen asiakkaalle.

 

Kirjoittaja on Vapa Median sisältöanalyytikko, jolle pelkät Facebook-tykkäykset eivät riitä.

Social_Network_Analysis_Visualization

Aika palvella digitaalisesti? Kysy itseltäsi nämä kysymykset

Jos etsit yrityksesi asemaa digitaalisten ja fyysisten palveluiden väliltä, pidä huolta, ettet päädy tekemään lyhytkatseisia ratkaisuita tunnepohjalta.

Moni keskustelu digitalisaatiosta on keskustelua käyttötottumuksista. Tämä vuorostaan on tunnepohjaista ja kulttuurisidonnaista – lyhytkatseistakin.

Paperiin ja tavarataloihin tottuneet kuluttajat pitävät säilyttämisen arvoisena jotain sellaista, mistä näiden digitaalisiin vastineisiin mieltyneet eivät ole kiinnostuneita.

Aidosti toimivia ratkaisuita etsittäessä haksahdetaankin helposti laastariratkaisuihin, jotka tukevat tuttuja, totuttuja tarpeita. Lähtökohta on tietenkin väärä. Siksi kannattaa ottaa etäisyyttä omiin lähtökohtiinsa ja kysyä itseltään pari kysymystä.

1. Ketä tavoittelet, ja miksi?

Painetun lehden eduiksi mainitaan usein se, että lehden voi taittaa kainaloon tai sivuja voi repiä talteen. Nämä ominaisuudet voivat menettää arvonsa, jos mietitään sitä, mitä tuotteella halutaan saavuttaa.

Painettu lehti ajaa asiansa, jos sillä tavoitellaan syventymistä tai viihtymistä. Uutisen välittämisen nopeudessa ja tavoittavuudessa internet on ylivoimainen.

Mieti siis toimintasi perimmäistä syytä. Mitä tavoittelet, keiden parissa? Miten eri jakelukanavat edistävät tavoitteitasi?

2. Mitkä ovat toimintasi vahvuuksia?

Fyysiset ja digitaaliset toiminnot kilpailevat eri vahvuuksilla. Nettikauppa on auki vuorokauden ympäri, vaihtoehtojen määrä on loputon. Silti ostopäätöksen tehtyään tuotetta joutuu odottamaan muutamasta arkipäivästä viikkoon. Kivijalasta voi kävellä ulos tuotteen kanssa.

Siksi murrosvaiheessa kannattaa pitää mielessä eri jakelukanavien luontaiset vahvuudet. Niillä ominaisuuksilla ei kannata lähteä kilpailemaan, joilla jo lähtöviivalla jää jälkeen.

Viime vuosina myymälätilojen uudistajiksi on ehdotettu digitaalisten sovituskoppien kaltaisia ratkaisuja, jotka päästävät myymälään tulleen asiakkaan vaatteen sovittamisen vaivasta.

Tämänkaltaiset toiminnot eivät ole vastauksia vaan leluja. Niihin päädytään, kun kysytään, miten myymälässä voitaisiin jäljitellä digitaalisen shoppailun tuntua. Sen sijaan pitäisi etsiä ratkaisuita, jotka tukevat molempien kauppapaikkojen parhaita puolia pintaa syvemmältä.

3. Voisitko kokeilla?

Digitaalisuuden vahvuus on keskeneräisyydessä. Mikään ei ole kerralla valmista.

Mieti siis, voisitko itsekin pilotoida. Lopullisia ratkaisuita ei tarvitse löytää heti, sillä jo kevyellä testauksella voidaan saada tarkempi kuva siitä, mitä oikeastaan tulisi tehdä.

Testiversioon tehty investointi maksaa itseään takaisin jokaisen sellaisen asiakkaan muodossa, joka kokee päässeensä osalliseksi ja tulleensa kuulluksi kehitysmatkalla – sillä hänellehän palveluita tuotetaan.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 15.10.2014.

anne+ventelä

Kaikki rakastavat Raymondia

RAY on pitänyt huolta itsestään ja digistrategiastaan. Sen asiakaslehti Raymond säväyttää verkossa niin toteutuksellaan kuin sisällöilläänkin.

Raha-automaattiyhdistys RAY on lanseerannut asiakaslehdestään Raymondista digitaalisen version, joka näyttää ja tuntuu hyvältä. RAY:n digilehden toteutus lyö laudalta monen mediatalon verkkolehdet ja onnistuu tarjoamaan myös mielenkiintoista sisältöä.

Kolikon kaksi puolta

RAY toimijana tuntuu sisältöstrategian kannalta ristiriitaiselta ja ongelmalliselta. Sen monopoliasema raha-automaattitoiminnan harjoittamisessa asettaa sille kaksijakoisen roolin toisaalta uhkapelien promoottorina ja toisaalta peliongelmien ratkojana. Toimituspäällikkö Tero Salonen kertoo, että Raymondissa RAY:n kaksi puolta yhdistyivät luontevasti.

– Raymondissa lähestymme molempia ääripäitä voimakkaasti tarinan kautta. Yhteiskunnallisten aiheiden puolella sisällöt ovat kiteytyneet sydäntä särkeviin tarinoihin, kun taas pelaamiseen ei suhtauduta mitenkään glorifioivasti vaan sitä tarkastellaan uteliaasti kulttuurisena ilmiönä, Salonen avaa lehden lähestymistapaa.

Elämä on peli

Raymondin sisällöissä on laadukkaalle lehdelle vaadittavaa syvyyttä. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja artikkeli tuloerojen vaikutuksesta ruokavalioon istuu luontevasti penkkiurheilua ja pokeriturnauksia käsittelevien kolumnien viereen. Vaikutelma on niin onnistunut, että useampikin on erehtynyt luulemaan Raymondia joksikin aivan muuksi kuin RAYn asiakaslehdeksi.

– Raymondin ydinajatuksen voisi ehkä tiivistää lauseeseen ”elämä on peli”. Monet aiheet kumpuavat pelaamisen maailmasta. Yhteiskunnalliset teemat linkittyvät näihin luontevasti, eikä teennäisiä aasinsiltoja ole tarvinnut luoda. Ylipäätään Raymond katsoo maailmaa avarasta ja uteliaasta näkökulmasta, jossa peli on usein mukana, Salonen kiteyttää.

RAYn asema kahden maailman kansalaisena tiivistyy täydellisesti sivuston pääartikkeliin The Strip, joka esittelee Las Vegasin kahta puolta. Yhteiskunnan ongelmat elävät pääkadun alla viisi metriä amerikkalaisen unelman alapuolella kun taas kolikon kääntöpuolelta löytyy loputonta luksusta ja jetset-elämää.

Konsepti jättää tilaa luovuudelle

Raymondia on ollut tekemässä suuri joukko freelancereitä, jotka ovat Salosen mukaan olleet avainasemassa lehden synnyssä. Juttujen konseptit ovat tarkkaan mietittyjä, mutta jättävät tekijöille luovaa vapautta ja vastuuta.

– Kukat kukkivat kun niitä hoitaa. Suomessa on mahtavia freelance-tekijöitä, joita aivan kaikki eivät kohtele hyvin. Raymondissa ja sen vision toteutuksessa näkyy mielestäni ilmapiiri, jossa työ on parhaimmillaan vapaata leikkiä, Salonen analysoi.

Sana asiakaslehti tuo mieleen väkisinväännetyn, puisevan omakehulehden, jota ei juuri tee mieli avata. Raymondissa tästä ei näy jälkeäkään, vaan sen visuaalisuus ja sisältöjen monipuolisuus tekevät siitä houkuttelevan kokonaisuuden. Raymondin printtiversio onkin voittanut palkintoja eri yhteisöjä ja niiden pelimaailmoja käsittelevillä jutuillaan.

Samaa menestystä on helppo povata myös sen digitaaliselle versiolle, joka yhdistää printeistä tutun laatusisällön ansiokkaaseen tekniseen toteutukseen. Viimeperjantaisen lanseerauksen jälkeen Raymond on ehtinyt saada runsaasti ylistävää palautetta, eikä ihme. Raymond toimii jokaisella tasolla.

 

Kuva: kuvankaappaus sivulta raymond.fi

Näyttökuva 2014-10-14 kello 13.24.21

Ja sitten #viski tapahtui

#viski on osoitus siitä, miten erilaisessa maailmassa osa viranomaisista ja kansalaisista elää. Ilona Hiila analysoi viikonlopun viski-gatea.

Viski-sana kiersi kulovalkean tavoin sosiaalista mediaa viime lauantaina. Taustalla oli Helsingin Sanomien uutinen, jonka mukaan Aluehallintovirasto oli kieltänyt kahdelta bloggaajalta sanan ”viski” käytön. Uhkana oli Kaapelitehtaalla järjestettävän Olut ja –viski –expon lupien takaisinotto ja näin ollen koko tapahtuman peruuntuminen. Myös tapahtuman rekisteröity nimi jouduttiin muuttamaan pelkäksi Olut-expoksi.

Ensin muutamme messut, sitten puistot

Ottamatta sen enempää kantaa siihen, onko uusi laki alkoholimainontaa järkevällä tasolla vai ei, lähestyi viranomaisten väitetty käytös orwellimaisia mittasuhteita. Ensinnäkin, tapahtuman nimen oli rekisteröinyt ja hyväksynyt Patentti-ja rekisterihallitus. Toisekseen, bloggaajat olivat saaneet terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valviralta hyväksynnän tapahtumasta kirjoittamiseen.

Sosiaalisessa mediassa herännyt närkästys ei näkökulmani mukaan johtunutkaan vain uudesta alkoholilaista vaan viranomaisten tulkinnasta sekä Helsingin Sanomien kuvaamasta mielivaltaisesta käytöksestä. Aluehallintoviranomaisten käyttämän logiikan mukaan joudumme nimittäin miettimään uusiksi myös muun muassa Sinebrychoffin puiston, Finlandia-talon sekä Koskenkorvan kunnan nimet. Ne kaikki kun ohjaavat vaikutuksille altista suomalaista viinapirun saloihin.

Uusi vaikuttaminen ei tavoittanut viranomaisia

Vaikka sunnuntaina mediaan ilmestyi artikkeleita, joiden mukaan koko juttu oli Helsingin Sanomien huonoa uutisointia, on ilmiö kiinnostava kuluttaja- ja kansalaiskäyttäytymisen kannalta. Viski-ilmiö ei nimittäin ole vain esimerkki alkoholilain kiemuroista vaan todellinen herätys siitä, miten erilaisessa yhteiskunnassa osa viranomaisista ja kansalaisista elää. Mitä nuoremmasta ikäpolvesta on kyse, sitä enemmän he ovat valmiita kyseenalaistamaan valtiovallan, organisaatioiden tai yritysten päätöksiä ja tuomaan ne esiin myös julkisesti. Sosiaalista mediaa on haukuttu ”tykkäysvaikuttamiseksi”, mutta onko kansalaisilla tai kuluttajilla ennen Facebookia, Twitteria tai Instagramia ollut parempia mahdollisuuksia tuoda mielipiteitään julkisuuteen ja löytää samanlaisesti ajattelevia ihmisiä?

Verkon vaikutusmahdollisuuksien vähätteleminen juontaa juurensa aikakaudelle, jolloin vaikuttaminen oli synonyymi äänestämiselle, mielenosoituksille tai fyysiselle avustamiselle. Tänä päivänä vaikuttaminen on kuitenkin myös asioiden julkituomista, keskustelua sekä sitä, että joukkoistamme osaamistamme asioiden taakse, joilla ei välttämättä ole edes virallista organisaatiota tai järjestöä takanaan. Yritysten ja valtiovallan on herättävä uuteen aikakauteen ja mietittävä miten he voivat organisoida omaa toimintaansa vastaamaan muuttunutta maailmaa. Parhaassa tapauksessa joukkoistamisen voimat voidaan valjastaa yhteiseen hyvään tai esimerkiksi brändin kehittämiseen.

Ravintolapäivä, Siivouspäivä ja viikonlopun viski-gate ovat osoituksia siitä, että vaikuttaminen on tiedon levittämistä, ajatuksen tasolla yhteisenä rintamana seisomista ja lopulta fyysisessä tilassa tapahtumaa osallistumista. Veikkaan nimittäin sitä, että Olut (ja v*ski) –expo tekee tänä vuonna kävijäennätyksensä – kiitos Aluehallintoviranomaisten tehokkaan piilomainontakampanjan.

Kirjoittaja on Vapa Median perustaja ja yrityksen kehitysjohtaja, joka aikoo vierailla lokakuun lopussa järjestettävässä olut- ja v*skitapahtumassa.

 

Kuva: Filckr.com/Sam Howzit

9215637633_92ec17eb8f_z

Growth hacking – kasvua keinolla millä hyvänsä

Growth hacking on trendikäs termi. Niin trendikäs, että sitä käytetään usein ilman sen tarkempaa määrittelyä.

Growth hacking on monelle tuttu, mutta silti kovin vieras termi. Kasvun hakkerointia on määritelty monilla eri tavoin. Suurin osa määritelmistä asettaa growth hackerit jonnekin markkinoinnin ja bisneskehityksen välimaastoon, ja yhteistä määritelmille on erilaisten, innovatiivisten työkalujen yhdistäminen kasvun ehdoilla.

Avoimuutta uudelle ja väsymätöntä kokeilua

User intelligencen Janne Lohvansuu näkee growth hackingin avoimuutena omalle tietämättömyydelle toimivista malleista. On ymmärrettävä miten vähän oikeastaan tietää ja kokeiltava rohkeasti.

–Growth hacking merkitsee minulle palavaa halua löytää optimaalinen toimintamalli. Tämä ei rajoitu vain markkinointiin vaan optimaalista mallia on etsittävä kaikissa liiketoimintaa tukevissa toiminnoissa, Lohvansuu selittää.

Kokeileva, uusia keinoja etsivä asenne on yksi kaikkia growth hackingin määritelmiä yhdistävä tekijä. Lohvansuun mukaan sisältömarkkinoinnin ja growth hackingin suhde on läheinen. Laadukas, rohkea sisältö on tehokas tapa päästä yleisön tietoisuuteen ja tehdä omaa tuotetta tai palvelua tunnetuksi.

–Sisällöillä on aina ollut iso rooli, kun asiantuntija haluaa käydä keskustelua yleisönsä kanssa. Asiantuntijan mielipiteet ja näkemykset ovat niin arvokkaita, että lukija on valmis maksamaan saadakseen lisää, Lohvansuu valottaa sisältöjen merkitystä kasvun luomisessa.

Hakkerointi vaihe vaiheelta

Reaktorin Design Dayssä puhunut media- ja bisnestrategi Ryan Holiday määrittelee growth hackingin ”markkinoinniksi, jos se keksittäisiin nyt, eikä 150 vuotta sitten” ja growth hackerin työtehtäviksi ”kaiken, mikä palvelee kasvua”. Holidayn mukaan growth hackingiä voi kuvata viisivaiheisena syklinä:

  1. Paras mahdollinen tuote kohdeyleisölle. Markkinointi on alkanut perinteisesti vasta tuotteen valmistuttua. Growth hacking aloittaa prosessin jo aiemmin. Kohdeyleisön tuntemus ja tuotteen muovaus sille sopivaksi helpottaa tulevia ponnisteluja.
  2. Growth hack. Seuraavaksi on keksittävä omalle tuotteelle sopiva growth hack, keino, jolla tuotteelle saadaan käyttäjiä. Keinot voivat olla mitä vain hyödyntämättömiä mahdollisuuksia, joilla kasvua saadaan aikaan.
  3. Viraalinen noste. Ensimmäisen käyttäjäjoukon löydyttyä on kysyttävä, kuinka saada lisää mahdollisimman pienin resurssein. Hyödyntää voi esimerkiksi olemassa olevien käyttäjien joukkoa.
  4. Optimointi ja käyttäjien säilyttäminen. Jo voitettujen käyttäjien säilyttäminen on vähintään yhtä tärkeää kuin uusien saaminen. Analysoimalla käyttäjäpalautetta ja tilastoja voidaan optimoida palvelua ja käytetyt voimavarat hyödynnetään maksimaalisesti.
  5. Aloita alusta. Growth hackingiin sisältyy ajatus jatkuvasta kehittymisestä ja kasvusta. Palvelua on kehitettävä edelleen ja keksittävä yhä uusia tapoja viedä oma toiminta uudelle tasolle.

F**k the system

Esimerkkejä uuden ajan growth hackingistä on paljon. Holiday listaa muun muassa Facebookin, Twitterin ja AirBNB:n malliesimerkeiksi uudenlaisten keinojen käytöstä kasvun ja menestyksen takaamiseksi. Lohvansuu puolestaan tiivistää growth hackingin esimerkkiin kirjailija Tim Ferrissin kirjasta ”4-hour Chef”.

–Ferriss selvitti kustannusyhtiön boikotin jakamalla eksklusiivisen paketin lisämateriaalia kirjaansa BitTorrentin kautta. Epätavallinen lähestymistapa toimi ja pakettia ladattiin yli 300 000 kertaa! Luovuttamisen sijaan Ferriss muutti pelin sääntöjä, Lohvansuu kertoo.

Growth hacking on yhdistelmä vallitsevan järjestelmän haastamista, yrittäjäasennetta, nykyaikaisia markkinointitekniikoita, liiketoimintamalleja, teknologian hyödyntämistä ja innovaatiota. Hieno nimi sisältää vähintään yhtä hienon viestin: kaikki vaikuttaa mahdottomalta ennen kuin joku sen tekee.

Aihetta käsitellään lisää Nordic Content Forumissa, jossa Lohvansuu käsittelee growth hackingin käyttöä ajatusjohtajuuden tavoittelussa.

keyboard-65042_640

Endgame – Google keksi kirjan uudelleen

Google on laittanut liikkeelle parhaat voimansa ja tavoitteena on projekti, joka muovaa koko viihdeteollisuuden tulevaisuutta.

Googlen omistama Niantic Labs lyö hynttyyt yhteen hittikirjailija James Freyn kanssa. Freyn uuden nuorille aikuisille suunnatun trilogian yhteyteen luodaan Augmented Reality –mobiilipeli, joka sijoittuu kirjan maailmaan. Endgame –trilogian ensimmäinen osa on julkaistu ja pian mobiilikauppoihin on odotettavissa myös uusi peli.

Kyseessä ei ole mikään tavanomainen pelihanke tai myyntikampanja.

 Peli yhdistää tarinan ja todellisuuden

Kunnianhimoisessa hankkeessa perinteinen kirjallisuus kohtaa huipputeknologian. Jokaisen kirjan mukana julkaistaan interaktiivinen ongelmanratkaisuun perustuva arvoitus, jossa lukija-pelaajat ratkovat kirjasta ja pelistä löytyvien vihjeiden avulla kadonneen avaimen arvoitusta. Oman älyn lisäksi tarvitaan myös muiden lukijoiden apua.

Kuukausia kestävän moniosaisen tehtävän ratkaisijalle on luvassa puolen miljoonan arvoinen kulta-aarre. Aarre tulee olemaan julkisesti esillä luodinkestävässä lasiarkussa, josta se jaetaan voittajalle, kun peli päättyy. Myös palkintojenjakotapahtumasta tulee oma mediaspektaakkelinsa, joka näytetään livenä Youtubessa. Tulevaisuudessa siintää myös Endgame-elokuva.

Viihteen tekemisen vallankumous

Hanke on valtava ja pyrkii luomaan täysin integroidun, kokonaisvaltaisen multimediakokemuksen, joka nivoutuu Freyn trilogiaan ja sen maailmaan sijoittuviin novelleihin. Google käyttää kokemuksen luomiseksi koko arsenaalinsa hakukoneen optimoinnista ja Youtube-videoista koordinaattien kartoittamiseen, sosiaaliseen mediaan ja mobiilipeliin.

Endgame-kokonaisuus on täysin uudenlainen tapa lähestyä julkaisua ja viihteen tekemistä ylipäänsä. Teknologia näyttelee projektissa valtavaa roolia, mutta se ei ole pääasia. Endgamen keskiössä on loistava sisältö, Freyn tarinankerronta, joka on rakennettu monia alustoja hyödyntäen.

Yritysten ja markkinoinnin kannalta Endgamen tarjoama sisäänrakennettu monikanavaisuus on huikea mahdollisuus kohderyhmän tavoittamiseen. Toisaalta uusi toimintaympäristö vaatii uutta otetta. Miten ujuttaa omia sisältöjä kirjaan tai peliin saati niiden yhdistelmään ilman häiritsevää mainonnan tuntua? Voivatko brändätyt sisällöt tulla luontevaksi osaksi kokanisuutta vai onko niiden tyytyminen oheistuotteen tai pakollisen pahan rooliin?

Tulevaisuuden tarinoita?

Projekti on mielenkiintoinen avaus uudenlaiseen sisällöntuotantoon lisätyn todellisuuden näkökulmaa hyödyntäen. Viime vuosina peliala on vallannut markkinoita elokuvan ja kirjallisuuden kustannuksella. Endgame pyrkii muuttamaan markkinoiden sääntöjä ja asettamaan näkyvän benchmarkin, jota lähdetään tavoittelemaan ja ylittämään.

Myös yrityksen näkökulmasta Endgamea kannattaa seurata tarkkaan. Pelien, tekstien ja kuvien kautta monissa kanavissa yhteen nivoutuva, entistä kokonaisvaltaisempi tarinankerronta voi hyvin olla myös brändätyn sisällön tulevaisuutta.

 

Kuva: Flickr/ Alexander Boden

411453602_49363adf71_z

5 askelta verkkosisältöjen kehittämiseen

”Meidän yritys haluaisi tuottaa laadukkaita sisältöjä verkkoon. Osaisitko auttaa?”

Onko verkkosivussa vikaa? Puuttuvatko jatkuvan sisällöntuotannon resurssit tai ideat?  Eikö somessa suju? Miten kohota Googlessa?

Oliko jotain neuvoja antaa?

On.

1) Verkkosivu

Verkkosivu on sisällön koti. Paikka, jonne sisällön on helppo mennä, ottaa vierailijoita vastaan ja viihdyttää heitä. Osoite, jota jakaa mielellään eteenpäin. Osoite, joka kutsuu vierailijat palaamaan. Jos verkkosivulle ei ole helppo tuottaa sisältöä, ei sinne sisältöä varmasti ilmestykään. Se on syytä laittaa ensitilassa kuntoon!

2) Kanavien rooli

Kun verkkosivulla on sisältöjä, niin muissa kanavissa toimiminenkin on helpompaa. Sisällöt eivät kuitenkaan tee kanavatyötä puolestasi. Kanaville pitää määritellä oma rooli: mitä yleisöjä puhutellaan, mitä yleisöjä halutaan puhutella ja millainen sisältö kanavaan sopii? Kanavakonsepti tai kanavaohjeistus pitää löytyä, jotta se on helposti esiteltävissä niin vanhoille kuin uusille työntekijöille.

Miettikää yleisöä ja kanavan alustaa. Facebook, Twitter, LinkedIn ja Instagram tarjoavat kukin oman mahdollisuutensa. Sen mahdollisuuden käyttäminen vaatii kuitenkin aina lisää työtunteja ja resursseja.

3) Edelläkävijän rooli 

Miksi se toinen yritys onnistuu profiloitumaan edelläkävijäksi, vaikka me teemme ihan samaa?

Toinen yritys on ottanut oman asiantuntija-alueensa keskustelun paremmin haltuun. He tuottavat laadukasta asiasisältöä heille tärkeän aiheen ympäriltä. Oikeilla avainsanoilla, oikeanlaisella äänellä sekä yhdistämällä oikealla tavalla substanssiosaamista ja tarinankerrontaa. He käyttävät sosiaalista mediaa myös uuden oppimiseen, kuuntelemiseen ja verkostoitumiseen. Keskustelun ylläpitämisellä on vaikutuksensa: vakuuttua voi yksi jos toinenkin asiantuntijoita ja hyviä lähteitä etsivä.

Tärkeät sidosryhmät kohtaavat yrityksen kaikkialla verkossa. Somessa, Googelssa, muiden sivustojen viittauksissa, median tekemissä jutuissa. Kukaan ei voi hallita, mistä ihminen saa ensikosketuksensa yritykseen.

4) Asennemuutos

Muutoksen pitää tapahtua myös asenteessa ja tekemisen kulttuurissa. Aktiiviset muutoksenviejät pitää löytää innokkaiden konsulttitoimistojen lisäksi yrityksen sisältä! Uuden kokeileminen ja aktiivinen tekeminen – myös epäonnistuminen – opettavat eteenpäin. Kun onnistumisia ja epäonnistumisia on takana, niin työn tuloksia on helpompi esitellä ympärilleen.

5) Sisältöjen kehittäminen 

Kun edellämaininut vaiheet ovat kunnossa, niin sisältömarkkinoinnin kehittäminen ja sisältösuunnittelmien rakentaminen on huomattavasti antoisampaa. Sisältöjen tehon mittaaminen ja jatkuva uuden kokeileminen on syytä pitää koko ajan sisältötyön keskiössä. Tämä on yksi niistä asioista, joissa on tälläkin hetkellä valtavasti eroa eri toimijoiden välillä. Osa kehityksen eturintamassa, osa kovasti kirimässä, joku vasta heräilemässä.

Missä vaiheessa koet itse olevasi?

5 askelta verkkosisältöjen tekemiseen

LUE AIHEESTA