Vapa Media opastaa sinua matkalla halki verkon viidakon. Mikäli haluat saada verkkopresenssisi kerralla kuntoon, tiedät olevasi oikealla sivulla.

How to get your digital magazine funded (and still complain about it)

How to get your digital magazine funded (and still complain about it)

Today Tommaso De Benetti shares his experiences of online publishing with us: ”For reasons mostly unknown, me and the French never got along very well. It’s history, it’s soccer, it’s Carla Bruni cowardly changing her citizenship: I cannot say.”

Recently, however, I found a reason to love appreciate them once more: Ulule.

As US based comptetior Kickstarter, Ulule’s idea is to help people fund their projects, being them short movies, music records, or, in my case a digital magazine.

Players, that’s the name, is – simply put – the magazine me and the rest of the editorial team wanted to read. Incidentally, an Italian magazine like that just didn’t exist, so putting it together was a no-brainer. Players speaks about media: movies, music, books, games, web. More specifically, the idea is to select stuff we find amusing and offer it to our audience. If we review something bad (and we do), it’s probably because it’s just spectacularly bad.

Before launching we were torn about the business model to adopt. We wanted to make it visually beautiful, and written with quality in mind. All this requires a lot of work: we didn’t want to make money out of it, but at least we wanted not to lose money in the process. How to get something back when people are used to have everything for free on the web? Luckily enough, most of the collaborators had other projects or initiatives going on: some are renown journalists, some are running podcasts, others made their name on forums where users were overlapping our target audience. We then decided to see if we could inspire trust in at least a core group of followers and get them to support us with some expenses. The bet was won: we reached (and surpassed) our goals in both the fundraising campaign we set up on Ulule (see Campaign 1 and 2).

In our model supporters get special rewards, the most important of which is preview access to the new issues of Players. All the others get the magazine for free, but 15 days later.

All nice and good then? Not quite.

First of all: Ulule protects the identity of supporters slightly too well. Despite the instructions in the FAQ and reminders everywhere, most of them forgot to leave their data in the form. Since you do not even get their emails before the project is fully founded, we faced the problem of understanding who is who before granting preview permissions for the new issues of Players.

Secondly: the project does not get funded and there is no exchange of money if the goal is not reached within the deadline. It does make sense (if you need 5000€ for a movie and you collect 1000€, most likely you have to change your plan), except that the deadline has to be agreed with Ulule’s team. Don’t get me wrong: they are extremely kind, but I have the feeling they do not completely understand how hard is to get Italians to pay for anything. As a matter of fact, we reached our goals just in time in both cases, and we had to help it a bit.

Third and most important reason for malcontent: a project like ours need a fundraising without a deadline (we are selling subscriptions, in a way), and crowdfunding platforms are simply not flexible enough for that (yet).

So, as much as I am amazed that we collected more than 1100€ in just two months from voluntary donations, we will try something different from now on. What we found out so far is that freemium models can work even for small projects, if people trust you and the product is exciting enough. Justhow long we can keep new supporters coming, that’s a story you will read here in a few months.

Tommaso De Benetti  is a young and dynamic lover of media and communications living in Helsinki. Spending most of his time discussing the industries of games and music, he runs Writing Bold, a freelance copywriting service about technology. He’s also a regular employee at Microtask, one of the leading companies in the field of crowdsourcing and distributed work. 

10.02.2011
Tommaso Debenetti

Kommentoi artikkelia

Viimeisimmät blogaukset

Huomioimalla yhteisön onnistut Instagramissa

Instagram on nopeimmin kasvava visuaalinen sosiaalinen media, missä erityisesti nuoret viihtyvät. Tästä huolimatta Instagramista ei tiedetä juuri mitään. Kuka on kaikkein seuratuin Instagramissa? Entä kaikkien aikojen suosituin kuva? Näitä tilastoja ei palvelu julkaise.

 

Haastattelimme Janne Amunétia, luovan toimiston Kauasin luovaa johtajaa, ja pureuduimme Instagramin yhteisöllisyyteen sekä palvelun mystiikkaan. Amunét, tuttavallisemmin Instagramissa @ineverstoppedlooking, on sekä laajalti seurattu Instagramin sisäpiiriläinen, että yrityksille Instagram-kampanjoita suunnitteleva ja toteuttava taho. Sille, miksi Instagram ei julkaise tilastoja saattaa olla hyvä syy.

Instagram julkaisee tilastoja palvelustaan hyvin vähän ja vähin äänin, mistä luulet tämän johtuvan?

– Palvelun mystiikkaa ei ehkä haluta rikkoa. Instagramissa itseäni ja kanssakäyttäjiäni viehättää löytämisen riemu: ehdotetut käyttäjät -toiminnon tai hashtagien kautta löydetyt käyttäjät, jotka jakavat samat kiinnostuksen kohteet. Näin löydettyjen Instagrammaajien kautta polku kasvaa ja itselle kiinnostavien asioiden sekä elämäntyylien ympärille kehittyneet pienet yhteisöt hahmottuvat. Jos lista seuratuimmista käyttäjistä julkaistaisiin, pienemmät mikroyhteisöt saattaisivat kadota.

Saako jostain selville Instagramin absoluuttisesti seuratuimmat käyttäjät?

– Kyllä. Sivusto nimeltä web.stagram.com julkaisee listaa seuratuimmista käyttäjistä.

happywanderesclub

 

Entä tykätyimmät kuvat?

– Ei, mutta muuta tietoa kyllä löytyy. Trending-toiminto löytyy Instagramista ja se ehdottaa kuvia perustuen käyttäjän lähipiiriin sekä maailmanlaajuisesti trendaaviin kuviin. Iconosquaresta ja web.stagram.com -sivustolta löytyy maailmanlaajuinen trending-tilasto sekä suosituimmat hashtagit.

Miten saada eniten irti Instagramista?

Saadakseen eniten irti Instagramista, yrityksen tulee ymmärtää palvelun ydintä, eli mitä se tarjoaa kuluttajille. Amunétin mukaan hashtagit muodostavat eräänlaisia polkuja, jotka kuluttajan tulee itse löytää.

– Kun löydät oikeat hashtagit, jotka yhdistävät oikeisiin ihmisiin – löydät oikeat yhteisöt. Olet sitten kiinnostunut silloista tai kuppikakuista, Instagramista löytyy varmasti joku joka on kiinnostunut samoista asioista. Kun löydät yhden instaajan, jolla on mielestäsi hyvä meno ja katsot mitä hashtageja tämä käyttää, seuraat niitä, löydät uusia ja hiljalleen teeman ympärille kehittyvä yhteisö alkaa hahmottua. Pienen porukan hashtagit ovat usein laadukkaimpia kuin isot, jotka hukkuvat massaan. Kun toimit Community first –periaatteella eli kommunikoit aidosti ihmisten kanssa, löydät oikeat keskustelut.

Miten yritys voi käytännössä saada eniten irti Instagramista?

– Yrityksille palvelussa toimii vähän eri mekaniikka. Hyvä case-esimerkki on Langly, Instagramissa @langly, amerikkalainen pieni kameralaukku- ja asustebrändi, jolla on tällä hetkellä 72601 seuraajaa. Langly loi yhden hashtagin #letsgosomewhere, jonka kautta se tavoitti oikeat mielipidejohtajat – joukon vahvasti Instagramia hyödyntäviä retkeilijöitä ja seikkailijoita. Kyseiset mielipidejohtajat rupesivat käyttämään Langlyn hashtagia. Tämän ansiosta Langlyn Instagram-sisältö on täysin joukkoistettua: seuraajien parhaita kuvia, jotka ovat merkitty Langlyn hashtagilla.

– Parasta mitä yritys voi tehdä Instagramissa on tukea Instagramin käyttäjiä. Palvelussa on jotain jokaiselle, eli todennäköisesti joku elää brändisi edustamaa elämäntyyliä jo valmiiksi. Yrityksen kannattaa löytää nämä brändilähettiläät ja toimia yhdistävänä linkkinä käyttäjien välillä. Instagramin kautta voi tehdä parhaimmassa tapauksessa erittäin onnistunutta kohdennettua markkinointia, kannattaa siis olla kunnianhimoinen seuraajien laadun suhteen eikä haalia seuraajia sattumanvaraisesti.

kauasxblacksands

 

Mille toimialoille Instagram on hyödyllisin sosiaalinen media?

– Pienen ja tarkan kohderyhmän tavoittaa helpoiten Instagramista. Mainonnan kohdentamismahdollisuudet ovat hyvin suuret: on mahdollista löytää 1000 hyvää mikrobloggaajaa, joilla jokaisella 10 000 seuraajaa. Instagram ei ole kuitenkaan hyödyllinen vain marginaalikohderyhmän omaaville tai konkreettisia tuotteita valmistaville yrityksille. Kaikki yritykset, joilla on selkeä brändi, jota voi kuvata visuaalisesti voivat hyödyntää palvelua. Jopa pankki- ja vakuutusalan yritykset voisivat tehdä upeaa visuaalista materiaalia, jos nämä kuvaisivat esimerkiksi kaikkea, mitä palvelu voi mahdollistaa. Koska Instagram tavoittaa automaattisesti kansainvälisen yleisön, saattaa maantieteellinen kohdentaminen olla hankalampaa.

Vapa Median oma Instagram-asiantuntija Jyri Rasinmäki @rasinmaki tiivistää palvelun hienouden:

– Tapasin yhdessä tilaisuudessa henkilön, joka harrastaa trail runningia eli pitkän matkan juoksua luonnossa. Myöhemmin, kun aloin seuraamaan Lauria (@lauri_trails) Instagramissa, bongasin myös feedin täyttävän trail running – fiilistelyn. Jo samalla viikolla kävin myös itse kokeilemassa metsäjuoksua asfalttihölkän sijaan. Juoksemisen ja kuvaamisen lomassa tiivistin sen hetkiset ajatukseni Instagramin merkityksestä: Instagram is for inspiration. Parasta mitä Instagramissa voi tehdä on inspiroiminen ja inspiroituminen. Kiinnostavien asioiden kultivointi pitää kuvavirran raikkaana ja ihmiset aktiivisina. Ja koska inspiroitumisen moottori on lopulta ihmisen sisällä, paras keinoa lisätä inspiroitumista on aktivoida ihmisiä. Instagram on ennen kaikkea tekijöiden alusta, ei katselijoiden. Tästä näkökulmasta myös yritysten pitäisi hyödyntää Instagramia.

 

Kuvat: Kuvankaappaus Janne Amunét/@ineverstoppedlooking//Instagram

afterlight

Se Mainio Tinder-Kataloogi

Deittisovellus Tinder on löytänyt lokeronsa suomalaisten arjessa. Vapan asiantuntijat tarjoavat Tinder-kataloogin applikaation kanssa haparoimisen tueksi.

Alkuvuodesta kirjoitin blogiimme deittisovellus Tinderistä ujon hyväksyvään sävyyn. Paljon on vettä virrannut sittemmin.

Kuulopuheiden, empiiristen havaintojen ja mainostoimisto Miltton Creativen analyysin perusteella applikaatio on löytänyt tiensä sekä nuorison että edistyksellisen varttuneemman väen sydämiin.

Nyt puuttuu enää opastava, aukikirjoitettu Tinder-tietous. Self-help –opuksia ja Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen kansijuttua odotellessa Vapa Median asiantuntijat keräsivät Tinder-kataloogin keskeisestä sanastosta sekä ilmiöistä kesälaitumille hyödynnettäväksi.

Väistä sudenkuopat ja nosta kesädeittikokemuksesi sille nextille levelille:

Kukkivat stereotypiat

Muutamaan kuvaan perustuvasta riikinkukkoilusta kuoriutuu esiin riemastuttavia säännönmukaisuuksia. Ei-niin-vanhan kansanviisauden mukaan ei ole Tinderin voittanutta, jos haluaa löytää eteisen peilin kautta otetun kuvan paidattomasta nuoresta miehestä. Myös eksoottisissa matkakohteissa sekä erikoisissa harrastuksissa poseeraaminen on voimissaan sukupuolesta riippumatta.

Vahinkotykkäys

Joskus sormi lipeää. Aloittelevaa tinderöijää vahinkoflirtti, varsinkin matchiin johtava sellainen, saattaa hirvittää. Ei ole kuitenkaan syytä huoleen. Nyt ollaan internetissä. Ei ole pakko puhua, jos ei halua.

Yläfemmat

Entä sitten, kun vastaan tulee hyvä ystävä? Entä sitten, kun tilanne päätyy matchiin? Kiusallista? Ei – ainoastaan yläfemmat. Heheh, säkin täällä, hyvää duunia. Heh.

Vauhtisokeus

Voi käydä niin, että kokeneen tinderöijän sormi kehittyy vikkeläksi ja silmä kriittiseksi. Hätäisen hylkäysmoodin kytkeytyessä päälle saattaa huomata sekunnin murto-osan liian myöhään, että punaisen kortin sai Juuri Se Maailman Kiinnostavimman Näköinen Muukalainen. Seuraa pienimuotoinen morkkis. Tähän ei ole parannuskeinoa. Kannat menetettyjen mahdollisuuksien painon harteillasi hautaan saakka.

Double tap

X poistaa Y:n matcheistaan vain tykätäkseen Y:n kuvasta heti uudestaan. Y:tä saattaa hämmentää. Turhaan – kyseessä on vain double tap. Kenties X haluaa toistaa Y:n matchaamisesta seuranneen endorfiinihumalan. Tai vaihtoehtoisesti hän ”kartoittaa” matchin ”vakavuutta”.

Haaliminen

Osalla käyttäjistä on pyrkimyksenään pelata Tinder läpi, ts. hankkia kaikki käyttäjät matcheiksi varastoonsa niitä kertaakaan harventamatta. Mitä maalissa odottaa, sitä ei kukaan vielä tiedä.

Tinder-väsymys

Länsimaisen tieteen mukaan evoluutio ei ole vielä ehtinyt muokata aivojamme kelvollisiksi Tinder-käyttöön. Nykyihminen joutuukin helposti sekaannukseen valtaan kohdatessaan liian monet treffit saman viikon sisällä tai yrittäessään osallistua liian moneen paikallaan junnaavaan keskusteluun kerrallaan. Tällöin iskee Tinder-väsymys. Ratkaisumalleja on kaksi: a) sulje puhelin ja katkaise SIM-kortti tai b) keskity.

Tinder-pettymys

Haasteita riittää vielä silloinkin, kun tinderöijä lopulta ottaa ratkaisevan askeleen tavatakseen uuden tuttavuutensa Tosielämässä. Match saattaakin tuottaa pettymyksen: hän voi näyttää ihan eriltä. Tai olla tosi outo. Sitä se on – riskei on otettava.

Ja sitten ne kivat jutut

Jos edellä mainituista pääsee yli, on Tinder aika kiva tapa tavata ihmisiä. Voitte esim. mennä jätskille tai ottaa äkkilähdön maailmalle. Ja kirmailla kesäniityillä. Rohkeasti vaan!

tindermeme

Crème de la meme muuttaa sponsoroinnin

DigiFest NYC 2014

 

Internet-julkkikset ja meemit lavalle tuova DigiFest on selvä osoitus siitä, kuinka viihdekulttuurimme on murroksessa.

Kymmeniä tuhansia Instragram-kuvia ja saman verran Twitter-päivityksiä.

Kirkuvia teinejä. Nuoria poikia, joiden päätoiminen tehtävä on näyttää hyvältä selfiessä.

Näistä on tehty yhdysvaltalainen DigiTour-tapahtumakiertue, jossa esiintyvät nettiaikakauden julkkikset.

 

Meemit lavalla

Niille, jotka ovat teineinä rämpineet festarimudassa nähdäkseen lempibändinsä esiintyvän, voi DigiFestin kaltainen tapahtuma vaikuttaa absurdilta.

Onko joku todella valmis maksamaan siitä, että näkee Youtubesta, Instagramista tai Twitteristä kuuluisuuteen singonneita nettitähtiä lavalla?

Kyllä on. Tarkalleen ottaen yli 100 000 ihmistä, viidessä eri kaupungissa ja kahdessa eri maassa.

Vaikka muutaman kympin maksava peruslippu ei olekaan kallis, on se suhteutettava tapahtuman tarjontaan.

DigiFesteille ei nimittäin tulla katsomaan bändejä tai nauttimaan ruokakojuista – vaikka Youtubesta bongattuja ”nettibändejä” tapahtumasta löytyykin. Tapahtuman ainoa tarkoitus on marssittaa lavalle meemien keksijöitä ja nettijulkkiksia, joiden tehtävänä on jutella yleisön kanssa, tanssia taustamusiikin tahtiin tai yksinkertaisesti vain näyttää söpöltä.

Koska esiintyjät ovat singonneet tähteyteen muun muassa videoimalla pumpulipallojen tasapainoilua päänsä päällä, ei tähdiltä odoteta muuta kuin nettiaikakauden käytöstä: villiä sekoilua, awesome-sanan viljelyä ja yleisön rakastamista.

DigiFestin kattauksen perusteella laulajat, näyttelijät tai urheilijat ovat kohderyhmälle yhtä kiinnostavia kuin Mozart, Rembrandt tai Greta Garbo. Museomateriaalia siis.

 

Kulttuurin tuho vai uusi aalto?

Kun meemijulkkiset aiheuttavat samanlaista hysteriaa kuin historian suurimmat pop-tähdet, on selvää, että jokin populaarikulttuurissa on muuttunut.

Festivaali on täydellinen osoitus siitä, kuinka nuorisoidolit eivät jatkossa synny välttämättä kaukalon reunalla tai levytysstudiolla.

Internet-julkkikset ovat tehneet populaarikulttuurille saman kuin mitä bloggaajat tekivät medialle – lähestyttävämmän.

Nettiaikakauden idolit ovat yhä maanläheisempiä, tavallisempia ja yllättävämpiä. Kaikilla on mahdollisuus ”breikata”, mutta tähden on lunastettava paikkansa joka ikinen päivä. Levy per vuosi –taktiikka ei toimi jos menestys luodaan kanavassa, joka perustuu jatkuvasti uusiutuvalle sisällölle.

Vaikka DigiFestin kaltaiset tapahtumat voivat vaikuttaa ”perinteisen” kulttuurin ystävästä naurettavilta, ei festivaalin merkitystä suunnannäyttäjänä kannata aliarvioida. Tänä vuonna tapahtuma kerää yli 100 000 kävijää ja ensi vuoden tavoitteeksi on otettu 250 000 myytyä lippua.

On selvää, että lipun hinta on poissa muusta populaarikulttuurin kulutuksesta, sillä kohderyhmä on pääosin viikkorahoilla elävää teinikansaa.

 

Uusi kulttuuri muuttaa sponsorisopimuksia

Mitä tekemistä DigiFestin kaltaisella tapahtumalla on yritysten markkinoinnin ja mainonnan kanssa?

Yritykset ovat kautta aikojen käyttäneet julkkiksia, urheilijoita, laulajia ja muita perinteisiä tähtiä puolesta puhujinaan. Isoimpia sopimuksia on hiottu varovaisesti ja yksi tähtien päätehtävistä on ollut kantaa yrityksen logoa esimerkiksi pelipaidassa.

Jos meemifanikulttuuri kasvaa, on yritysten muutettava sponsorointitaktiikkaansa. Tulevaisuudessa yritysten ei kannata odotella, että tähti on teinilehden kannessa vaan meemijulkkis on bongattava jo silloin kun supertähteys on vasta syntymässä. Lisäksi yhteistyön on oltava jotain muuta kuin logoja ja tapahtumissa patsastelua.

Idolit on osallistettava sisällöntuotantoon ja yhteistyön tulee olla jatkuvaa –  ovathan netti-idolit valmiiksi luontaisia sisällöntuottajia.

Esimerkkejä uudenlaisesta ja uudenlaisien julkkisten hyödyntämisestä on tarjoillut tähän mennessä yksi suomalainen yritys, Veikkaus.

Organisaatio onnistui tunnistamaan ilmiöksi nousseen Smoukahontaksen hyvissä ajoin ja osallistamaan tämän sisällöntuotantoonsa ennen kuin naisesta tuli superjulkkis.

Nopea reagointi, verkkosisällön vaivattomuus ja toiminnan rohkeus mahdollistivat, että Veikkaus ehti apajille hyvissä ajoin ennen muita.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 25.6.2014.

Kuva: Kuvankaappaus/Digifestnyc.com

DigiFest NYC 2014

En halua valittaa, mutta uskokaa jo: generaattori-kampanjoilla on usein nolot seuraukset

Generaattori-kampanjat menevät usein päin pläsiä, eikä DNA:n Mähösen meemigeneraattori ollut poikkeus. Mistä näitä kampanjoita oikein tulee?

 

DNA lanseerasi kesäkuun alussa mainoksissaan esiintyneeseen Mähönen-hahmoon perustuvan meemigeneraattorin. Mähönen on mies, joka haluaa omien sanojensa mukaan ratkaisuja, ei ongelmia. Omituinen, mutta sympaattinen Mähönen on valittaja, joka tekee DNA:n mainosfilmeissä huomioita elämän hankaluudesta. Elämä on hankalaa, mutta onneksi DNA helpottaa.

DNA:n meemigeneraattorissa tarjottiin yleisölle erilaisia Mähös-kuvia, joissa kuluttajat pystyivät lisäämään oman jatkeensa ”en halua valittaa” –letkautukselle.

Viimeistään 18.6.2014 generaattorissa oli muun muassa tällaisia meemejä.

 

Paka liittymä   bf732fbead13a5dc3a4f1a1f4888fa78 dd4f6704a97beb36802ed8418ea62c93

 

Toisin sanoen generaattori ei ollut onnistunut, vaan asiakkaat aukoivat laiskasti meemeillään päätään, ja tilannetta kuvaavin meemi on tämä:

 

Ei kiinnosta

Ketään ei kiinnostanut.

 

En halua valittaa, mutta…

Oliko tarkoitus, että asiakas voi tuntea itsensä oman elämänsä Mähöseksi ja valittaa juhannussäästä? Oliko tämä uusi tapa kerätä asiakaspalautetta julkisesti? Emme voi tietää. Varmaa on se, ettei sää ole asia, joka asiakkaalle tulee ensimmäisenä palveluistasi mieleen, jos mahdollisuus on valittaa.

18.6. iltapäivällä generattoriin alkoi ilmestymään kiukkuisia meemejä, joissa penättiin, miksi oma meemi oli poistettu generaattorista. Joku oli laitettu moderoimaan palvelua ja poistamaan negatiivisia Mähös-meemejä.

Tänään, 19.6.2014, Mähönen oli lähtenyt viettämään juhannusta ja turha moderointi loppui. Hyvä näin.

Juhannuksen viettoon

 

Rahaa palaa

Eihän tässä mitään uutta ole. Tapausta Mähönen muistuttavia generaattori-viritelmiä ja osallistavia some-hassuttelu -kampanjoita mahtuu lähimenneisyyteen monta. Atrialla, Maraboulla ja Juissilla on kaikilla ollut enemmän tai vähemmän nolosti päättynetiä joukkoistamis-generaattoreita. Kuitenkin kiusallisiin sisällöntuotannon osallistamisyritys oli ehdottomasti #myNYPD, kun New Yorkin poliisi pyysi ihmisiä lähettämään kivoja, toimintaansa liittyviä kuvia Twitterin edellämainitulla tagilla.

Vaikka DNA:n meemigenerattorista tuskin koitui sen suurempia imago-haittoja, turhaa rahaa meni moderointiin ja niin asiakkaita kuin varmasti työntekijöitäkin harmistui. Tällä kertaa kalliin generaattorin kustannukset peittosivat mitä luultavimmin sen tuotot.

 

Miksi ei etene?

Generaattorithan ovat sosiaalisessa mediassa algoritmien lemmikkejä. Miten tätä voimakasta työkalua kannattaa hyödyntää? Miksi menneisyyden nimigeneraattorit ovat menneet päin honkia?

Siksi, ettei asiakasta eikä konseptia olla otettu kunnolla huomioon.

Esimerkki hyvin toimineesta generaattori-kampanjasta on Visit Finlandin nimigeneraattori. Sen sijaan, että oltaisiin ajateltu vain oman palvelun näkökulmasta, Visit Finland ajatteli asiakasta. Mitä arvoa asiakkaalle on höpöily-generaattorista? Miksi joku sellaista käyttäisi? Puhtaan huvin vuoksi. Siksi generaattorissa pyritäänkin keksimään käyttäjälle suomalainen nimi, eikä suomalaiseen nähtävyyteen liittyvä sightseen-reitti tai uusi turistibussin logo.

Jos perimmäinen tarkoituksesi on viihdyttää, kukaan ei nettikiusaa, spämmäile tai auo päätään generaattorissasi. Ei digihassuttelua digin takia.

 

 Kuvat: kuvankaappaukset DNA:n meemigeneraattorista

Olisinpa itse keksinyt tämän kampanjan – NAT

Mitä katsotuimpien mainosfilmien lista kertoo?

Zlatan

 

Ovatko pitkät tarinat todella tämän hetken trendi mainosfilmeissä? Mitä mashup-filmit kertovat videosisältöjen kuluttamisesta? Lue mitä sisältöjen ammattilaiset ajattelevat viimevuotisen Cannes Lions -mainoskisan jälkeen katsotuimmista mainosfilmeistä.

 

Ruotsalaislehti Resumé julkaisi TOP 10 –listan  YouTuben katsotuimmista mainosfilmeistä viimevuotisen Cannes Lions -mainoskisan jälkeen.

Listan mainokset olivat huomiota herättävän pitkiä: jokainen mainos on vähintään minuutin kestoinen. Markkinointi & Mainonta -lehti päätteli, että mainosfilmien pituus kertoo tarinoiden voimasta.

Tämä tarkoittaa, että katsojia kiinnostavat filmit, joissa on tarina.

Ovatko tarinat todella kymmenen klikkimonsterin salaisuus vai vaikuttavatko muut tekijät pitkien mainosfilmien suosioon? Mitä narratiivien ammattilaiset ajattelevat post-Cannes 2013 –listasta? Summasin Vapa Median asiantuntijoiden mielipiteet yhteen.

 

Raha ja idea

Suurin osa Top 10 -listan filmeistä olivat suuren budjetin mainosfilmejä, kuten arvata saattaa. Laatutuotanto on tässä sarjassa standardi, eikä mikään saavutus. Silti silmään pistävät mahtipontiset toteutukset, joissa seiniä murskataan sekä huippu-urheilijoita parveilee sinne tänne.

Vaikka yksi First Kiss listaan mahtuukin, ei tilaa pienen budjetin filmeille juuri löydy. Voittava yhdistelmä on loistava idea yhdistettynä suureen budjettiin.

 

Mashup vs. tarina.

Listan kymmenestä filmistä puolet on toteutettu mashuppina, eli yhdistelemällä monia eri filmejä nopeassa rytmissä. Yli minuutin keskipituus voisi kertoa enemminkin mashup-pätkien viehätysvoimasta, kuin tarinoiden voimasta.

Mashup-filkkojen viehätys perustuu monille katsojille tuttujen elementtien vauhdikkaaseen yhdistelyyn. Esimerkiksi Youtube Rewind: What does 2013 say? –filmistä jokainen löytää jotain itselleen tuttua.

 

”Pitkä mainosfilmi ei merkitse automaattisesti filmiä, jossa on tarina, sillä tarinan voi kertoa lyhyestikin.”

 

Listan mashup-pätkien kollaasimaisuus ja musiikkiin rytmitetty leikkaus ammentaa musiikkivideokuvauksesta. Nopeasti visuaalista sisältöä kuluttava MTV-sukupolvi vaatii nopeamman rytmin. ”Ei lyhyempää kuin 7s. pätkiä” -sääntö on heitetty romukoppaan ja leikkausrytmi tuntuu kiihtyvän vuosi vuodelta.

TOP 10-listasta voi huomata kaksi temaattista ääripäätä: kirkkaanväristen tapahtumien nopeatempoisen tykityksen sekä rauhallisen värimaailman hitaan tarinan. Vaikuttaa siltä, että mainosfilmien tarinankerronta on kaksinapaistunut ADHD-mashuppehin ja hidastempoisiin klassisiin mainostarinoihin.

Joko katsojat ovat jakaantuneet hitaus-faneihin ja levottomia leikkauksia rakastaviin tai katselutarpeet eriytyneet. Varmaa on ainakin se, ettei keskinkertaisuudelle tai epämääräisyydelle ole mainosfilmien kerronnassa enää tilaa.

 

Urheilu & tähdet

Urheilu on teemana silmiinpistävän suosittu ja kolme listan kymmenestä filmistä nojasivat täysin urheilijoiden viehätysvoimalle. Vuoden katsotuin Crispin Porter + Boguskyn Turkish Airlinesille tekemä Kobe v Messi: The Selfie –mainosfilmi on tästä malliesimerkki.

Van Dammessa, kuten myös Niken Footballin Winner Stays -filmissä yhdistettiin starat ja heidän ominaisuutensa brändiin liitettäviin mielikuviin. Vaikka suurempaa tarinaa ei mainoksissa ollut, filmeissä käytettiin taitavasti julkkiksia vahvistamaan brändimielikuvaa.

Urheiluteema toimii. Jalkapallo-faneja on ympäri maailman ja monet latailevat omiakin videoitaan YouTubeen. Kanava on näin luonteva paikka tavoittaa kohderyhmä.

Mainosfilmisi tarvitsee YouTube-suosioon siis: rahaa ja toimivan idean, klassisen hyvän tarinan tai ylettömän taitavan mashup-toteutuksen sekä Zlatanin.

Tai edes jonkun näistä.

 

Kuva: cvrcak1/Flickr

Zlatan

Apps4Finland – järkeä Suomelle

Tänä vuonna kuudetta kertaa järjestettävä Apps4Finland on avoimen datan innovaatiokilpailu, jolla halutaan aikaansaada tietotekoja. Lue kilpailusta, josta on noussut muun muassa veronmaksua selkeyttävä Verokuitti-palvelu.

 

Ajattele isojen organisaatioiden raportteja, selvityksiä ja dokumentteja: niitä on massoittain. Maailmanpankin tekemän selvityksen mukaan suuri osa kirjoitetuista asiakirjoista ei tule koskaan luetuksi. Ne sisältävät silti hyödyllistä informaatiota. Samaan aikaan yritykset, kansalaiset, opiskelijat ja yksityishenkilöt tarvitsevat ja etsivät tietoa.

 

Kuvittele, jos organisaation tietovarannot saataisiin linkitettyä toisiinsa niin, että tieto kumuloituisi kasvaessaan. Ja että tietoon olisi helppo päästä käsiksi niin, että luovalla yhdistelyllä uusia palveluita ja tehokasta ongelmanratkaisua syntyisi nopeammin ja enemmän. Tämän ovat kuvitelleet myös Apps4Finlandin järjestäjätahot: Suomen Verkkodemokratia Ry, Forum Virium Helsinki sekä Open Knowledge Finland.

 

”Apps4Finland-kilpailun ytimessä ovat uudet teknologiaa, dataa ja ihmisiä yhdistävät tietoteot”, sanotaan kilpailun verkkosivuilla. Nyt halutaan jotain käytännönläheistä, innovatiivista ja toimivaa.

 

Innosta, Hahmota, Vaikuta ja Mahdollista

Apps4Finland 2014 lanseerattiin viime perjantaina 6.6.2014, josta alkaen kilpailutöitä voi lähettää 3.11.2014 saakka. Työt voivat olla hyvin eri muotoisia. Tervetulleita ovat kilpailun nimestä huolimatta niin sovellukset, datan avaukset, visualisoinnit kuin ideatkin. Ainoa työn sisältöön liittyvä vaatimus on, että siinä käytetään vähintään yhtä suomalaista tai muuten suomalaisille merkityksellistä avointa data-aineistoa tai rajapintaa.

 

Apps4Finland jakaantuu neljään pääsarjaan: Innosta, Hahmota, Vaikuta ja Mahdollista. Lisäksi kilpailussa jaetaan kumppaniorganisaatioiden toimesta haastepalkintoja ja tänä vuonna valitaan myös ensimmäistä kertaa yksi yleisön valitsema päävoittaja.    

 

 

Apps4Finland aikataulu

 

 

 

Julkisensektorin selkeyttäjäksi tai arjen helpottajaksi

Monen Apps4Finlandissa pärjänneen työn menestys ei ole loppunut kilpailuun, vaan palvelun kehittämistä ollaan jatkettu. Näkövammaisten elämää helpottava Blindsquare on vuoden 2012 voittaja ja se valittiin digimediasovellusten kehittäjiä palkitsevassa World Summit Awardseissa 2013 maailman parhaaksi sarjassa e-Inclusion & Empowerment. Myös Verokuitti-palvelu on noussut suosioon kilpailun jälkeen. Palvelu kertoo arkisella tasolla, paljonko olet maksanut erilaisiin tarkoituksiin ja laskee käyttäjälle henkilökohtaisen verokuitin.  

 

Data, jota ei avata on typeryyttä – data, jota ei yhdistellä luovasti on myös typeryyttä

Tänä vuonna Apps4Finlandissa on mukana yhä enemmän kumppaniorganisaatioita ja dataa on saatavilla sen mukaisesti. Kumppaniorganisaatiot, joita ovat muun muassa YLE, Ilta-Sanomat, Valtiovarainministeriöja Tilastokeskus, palkitsevat kilpailutöitä haastepalkinnoilla omista lähtökohdistaan. Esimerkiksi Ilta-Sanomat valitsevat parhaan datajournalistisen työn.

 

Kuten Apps4Finlandin tuomariston puheenjohtajana toimiva Mikael Junger lanseeraustilaisuudessa sanoi: ”Avattu data, jota ei käytetä, on tuhlausta. Suljettu data, jota ei avata, on typeryyttä”. Tilaisuudessa esitettiin myös älykäs kommentti siitä, ettei oikeita innovaatioita synny palvelemalla erillisten organisaatioiden tarkoituksia. Jos eri organisaatioiden avointa dataa ei voi hyödyntää ristiin, ei oikeita innovaatioita synny.

 

Kuvat: Open Knowledge Foundation/Flickr, kuvankaappaus/Apps4Finland

Muokattu 13.6.2014 klo 13:25:  Moves2Taltioni -kilpailutyön takana ei ollut itse Moves-app, vaan työ hyödynsi Movesin avointa rajapintaa.

Avoin data

Onko some-sivusi kauppapaikka vai yhteisö?

Kuluttajat tykkäävä yritysten sivuista yleensä kahdesta syystä. Joko saadakseen tietoa tarjouksista, tuotteista ja palveluista tai koska brändi herättää heissä tunteita.

Molemmat ryhmät ovat arvokkaita, mutta heitä on palveltava eri sisällöillä. Se kumpaa ryhmää sinun tykkääjäsi edustavat riippuu sekä toimialasta että brändistäsi.

Kohdenna mainokset niitä haluaville

Kun dataa voidaan hyödyntää jo hyvinkin tarkasti, ei mainosviestejä kannata enää lähettää kaikille. Ne seuraajat ja tykkääjät, jotka eivät ole ostoaikeissa ärsyyntyvät helposti liiallisista kaupallisista viesteistä.

Esimerkiksi Twitter tarjoaa yrityksille mahdollisuuden kohdentaa mainoksiaan räätälöidylle yleisölle. Ominaisuus käyttää yritysten keräämiä tietoja käyttäjistä Twitterin ulkopuolella (yrityksen omilla nettisivuilla ja muissa kanavissa) ja yhdistää analytiikkaa räätälöidäkseen kullekin sisällölle relevantin yleisön.

Twitterin mukaan myös tulokset ovat merkittäviä: jo beta-vaiheessa räätälöity yleisö kasvatti sitoutunutta käyttäytymistä 45 %.

Miksipä ei – esimerkiksi alennusviestit toimivat varmasti parhaiten niille, jotka ovat jo harkinneet tuotteen ostoa yrityksen nettikauppaa selatessa.

Yleisöstä yhteisöksi

Toinen puoli yleisöstä ei kuitenkaan ole mainosviestien perässä. He ovat tykänneet ensisijaisesti siitä mitä brändi heille edustaa. He haluavat samaistua siihen, lainata siltä ominaisuuksia ja esitellä itseään brändin kautta.

Tällöin someyleisöä pitäisikin ajatella nimenomaan yhteisönä, joka rakentuu näiden jaettujen arvojen, ilmiöiden ja mielenkiinnon kohteiden ympärille.

Toimiakseen ja sitouttaakseen täytyy yhteisön tarjota monipuolista sisältöä, joka tuottaa arvoa, viihdyttää ja osallistaa brändille ominaisella tavalla. Hyvin toimiva yhteisö antaa äänen sen jäsenille ja ruokkii sitä positiivista tunnetta, jonka vuoksi brändistä on alun perin tykätty.

Brändiyhteisöt törmäävät kuitenkin usein rohkeuden puutteesta johtuviin uskottavuusongelmiin. Ellei brändillä ole vahvaa omaa ääntä ja selkeästi viestittyjä, erottuvia arvoja, jää yhteisökin valjuksi.

Pelko kertoa vahvasti brändin arvoista ja sille tärkeistä asioista on kuitenkin haitallista. Myös Facebookin uudet algoritmit painottavat laatusisältöjä. Huonoa tai keskinkertaista brändisisältöä ei kannata miellyttämisentoivossa tehdä, sillä se näkyy yhä harvemmalle.

Tykkäysten määrän sijaan täytyykin keskittyä laatuun: rakenna yhteisö, ota kantaa yhteisesti jaettujen arvojen ja ilmiöiden puolesta ja palvele sisällöilläsi niitä, jotka aidosti seisovat brändisi takana.

Se kumpaa ryhmää sinun tykkääjäsi edustavat selviää heitä tutkimalla. Kaupallisia ja arvopohjaisia viestejä ei välttämättä tarvitse erottaa toisistaan kokonaan, mutta sisältöjen suhde on painotettava yleisön motiivien mukaan.

 

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 11.6.2014.

 

Kuva: Thomas Mues/Flickr

Kauppapaikka?

Vapise blogi, täältä tulee uutiskirje!

Blogosfääri on täynnä. Siksi kannattaa kokeilla jotain uutta ja tuoretta –esimerkiksi uutiskirjettä. Eikä tämä todellakaan ollut vitsi.

Viime viikolla ilmestyi historian ensimmäinen Mariamainen. Se on Maria Veitolan henkilökohtainen uutiskirje, jonka ensimmäisessä numerossa on alkusanojen lisäksi kaksi toimituksellista artikkelia. Toinen valaisinten valitsemisesta, toinen kasvojoogasta.

Kevyestä henkilökohtaisesta kokeilusta ei ole kysymys: viikottaisen julkaisun taustalla on viisihenkinen toimitusporukka, ja esimerkiksi ensimmäiseen numeroon tehdyt kasvojoogavideot on kuvattu studio-olosuhteissa.

Samat sisällöt oltaisiin voitu jakaa nettisivuilla tai blogissa – mutta näiden sijaan on päädytty valitsemaan vanha kunnon uutiskirje. Miksi?

“Emme päätyneet tekemään blogia, koska se helposti ohjaa tekemistä tai ihmisten odotuksia tiettyyn suuntaan,” kerrotaan toimituksesta, joka ei Marian lisäksi halua henkilöidä itseään.

Vanha, uusi, uusvanha

On yksi asia, pitääkö lifestyleblogien kenttää konventioihinsa kangistuneena. Fakta on kuitenkin se, että tällä kentällä on vaikea erottautua tai tehdä jotain täysin uutta. Uutiskirjeenä Mariamaisella on huomattavasti paremmat mahdollisuudet erottautua.

Eivätkä hyvät puolet tähän jää.

Uutiskirje pysäyttää. Rajallisena julkaisuna siinä on mahdollista korostaa juuri niitä asioita, joita haluaa.

Tietysti uutiskirje on myös huomattavasti blogia henkilökohtaisempi: se tulee käyttäjän omalle tontille, postilaatikkoon. Samalla suhde tuntuu aktiivisemmalta – Maria Veitola lähettää juuri minulle kirjeen.

Kuitenkin näiden mahdollisuuksien hyödyntäminen edellyttää sitä, että lähettävä taho on valmiiksi vahva brändi. Kuka tahansa ei voi bloggaamisen sijaan alkaa uutisoimaan.

Tavoitteena kannattava liiketoiminta

“Tavoitteenamme on luoda Mariamaisesta kannattavaa liiketoimintaa,” toimitusporukka tiivistää.

Tähän liittyy ”ajanvietteelinen ja viihteellinen ostosten teko”, jota sähköpostin monipuoliset ja aliarvioidut ominaisuudet toimituksen mukaan tukevat hyvällä tavalla.

Näin ensimmäisen uutiskirjeen linkki valaisinmyyjän nettisivuille on esimakua siitä, miten uutiskirjeessä tullaan kokeilemaan sisältömarkkinoinnin ja natiivimainonnan mahdollisuuksia.

Pohjimmiltaan uutiskirje siis taipuu Mariamaisessa käsittelyssä samaan funktioon, jota se on perinteisestikin palvellut: tarjouksista ja tuotteista tiedottamiseen.

Blogiestetiikasta lainaten se kuitenkin tuo vanhan viestikapulan uuteen kilpailuun.

 

Screen Shot 2014-06-05 at 15.26.43

Tubecon – suomituben messias

16.8.2014 Hartwall Areenan valtaa Tubecon: Suomen ensimmäinen virallinen YouTube -tapahtuma, jonka järjestävät suomalaiset YouTuben käyttäjät. Keitä ovat tapahtuman järjestävät tubettajat, miten Tubeconin rahoitus on järjestetty ja millainen on suomalainen YouTube -kulttuuri? Haastattelimme Tubeconin mediavastaavaa ja tuottajakaksikon toista osapuolta, Elise Pietarilaa.

 

Suuri innostuksen aalto pyyhkäisi suomalaisen digikentän yli viime viikolla, kun YouTube -tapahtuma Tubecon julkaisi mashup-mainoksensa ja lanseerasi itse itsensä. Tuubi on Suomen nopeimmin kasvavia sosiaalisen median kanavia. Tällä hetkellä YouTubessa on Tubeconin mukaan yli 170 000 suomalaista kanavaa, joiden kautta julkaistiin viime vuonna yli 810 000 suomalaista videota. 2,9 miljoonalla suomalaisvideolla on yhteensä 15 miljardia katselukertaa.

Puhumme siis suursuosiosta. Elise Pietarila, miksi YouTube on niin suosittu Suomessa?

– YouTube -videoita voivat tehdä kaikki ja sisältö vastaa suoraan kuluttajien tarpeeseen. Erityisesti nuoret ovat tottuneet VOD-katseluun (video-on-demand), eivätkä kunnioita tv-kanavien valmiita ohjelmistoja. YouTube tarjoaa työkalun itsensä toteuttamiseen ja sellaisen sisällön luomiseen, joka puhuttelee kuluttajia aidosti. Ensimmäisen kerran 90-luvun reality-tv:n lupaus lunastaa itsensä: ei ole tv- ja elokuva-alan ammattilaisia kertomassa, miten sisältöä tulee tuottaa, vaan ote tekemiseen on omannäköinen ja avantgardistinen.

Tubecon on ikärajaton tapahtuma, jossa aikuiset voi jättää parkkiin. Nuoren iän lisäksi, millaisia ovat tube-idolit ja fanit?

– Suomalainen YouTube-kulttuuri on hyvin yhteisöllinen ja avoin. Kulttuuri on sekä fanituskulttuuri, jossa suosittuja kanavanpitäjiä ihaillaan, että vertaiskulttuuri, sillä suuri osa katselijoista kuvaa myös omaa kanavaa. Suosituimmat tubettajat jakavat muille auliisti neuvoja ja vertaistukea kanavan tekemisestä.

Tubecon pyrkii olemaan tubettajien vuotuinen päätapahtuma Suomessa. Tapahtuman mediatiedotteessa puhutaan tubettajista, joita sadat tuhannet muut nuoret seuraavat netissä joka päivä. Tubecon on perustettu näiden tubettajien aloitteesta. Keitä tarkalleen ovat tubettajat, joiden aloitteesta Tubecon järjestetään?

– Tubeconin salaisessa Facebook-ryhmässä on nyt 120 jäsentä. Pari kuukautta sitten jäseniä oli 20. Tubettajat ovat YouTuben suurkäyttäjäyhteisö, joka ei ole vielä täysin järjestäytynyt. Tubeconin aktiivisia järjestäjiä ovat suomalaiset YouTuben tilatuimmat tekijät kuten Sonja Hämäläinen eli ”Soikku” sekä Eetu Pesonen. Yksi Tubeconin päätavoitteista on juuri mahdollistaa, että nuoret YouTuben –käyttäjät järjestyisivät yhteisönä perustamalla mahdollisesti yhdistyksen tai muun ryhmän, joka antaisi tukea tilanteessa, jossa kanavalla on 120 000 tilaajaa. Tämä on ammattimaiseltakin medialta hyvä suoritus.

Tubettajat olivat tiedotteen mukaan pyytäneet Extreme Duudsoneita ja Madventuresia tuottaneen Risto Kuulasmaan tapahtuman järjestäjäksi. Muita kumppaneita Tubeconilla ovat Not Guilty, Klok, Hartwall Areena sekä Lippupiste. Hartwall Areenan varaus vaatii tiettyä alkupääomaa, ketkä ovat Tubeconin rahoittajat?

– Tubeconilla ei ole rahoittajia, koska uskomme, että areena täyttyy ja yhteistyökumppaneita löytyy yritysten puolelta. Hartwall Areena on hyvä kumppani ja olemme tyytyväisiä siitä, että lipun hinta on saatu painettua mahdollisimman alas 15 euroon. Yritämme Risto Kuulasmaan ja Klokin kanssa löytää tapahtuman kumppaneiksi fiksuja yrityksiä, jotka tuottavat tapahtumalle sekä nuorille mahdollisimman paljon lisäarvoa.

Suomalaisille mainostajille YouTube avattiin viime keväänä 2013 ja tämän jälkeen mainonta on ollut suosittua. Tubecon kertoo tarjoavansa kaupallisen yhteistyömahdollisuuden edelläkävijäbrändeille ja järjestävänsä seminaarin, jossa käydään läpi onnistuneita kaupallisia kumppanuuksia tubettajien kanssa. Pääsevätkö kaikki halukkaat brändit seminaariin keskustelemaan kaupallisista kumppanuuksista?

– Seminaarin saa ostaa lippuja ja kaikki ovat tervetulleita. Tiedotamme asiasta lähiaikoina.

Keskustelupalstoilla ja YouTubessa on pelätty Tubeawardsin palkintojen menevän järjestäjille ja pohdittu tapahtuman maksullisuutta. Myös esiintyjien suhteen on oltu pettyneitä. Erityisesti markorepairsia, viherahoa sekä konarvea kaipaillaan. Miten Tubecon suhtautuu kritiikkiin?

– Muun muassa awardseja kehitellään paraikaa ja mietitään, mikä on hyvä tapa palkita ja motivoida, ketä palkitaan sekä ketkä palkinnoista päättävät. Tubeconin liput ovat hyvin edulliset juuri sen vuoksi, että mahdollisimman moni pääsisi paikalle. Olemme laskeneet lipun hinnan niin alas kuin ison tapahtuman järjestämisen kustannukset sallivat. Ennen YouTube -tapahtumien liput ovat maksaneet noin 7 euroa, joten ilmaisia ne eivät ole olleet ennenkään. Kritiikkiä kuullaan mielellään ja mietitään mikä osa siitä on oppimisen arvoista.

 

Kuva: Tubecon

Tubecon_Team

LUE AIHEESTA