Vapa Media opastaa sinua matkalla halki verkon viidakon. Mikäli haluat saada verkkopresenssisi kerralla kuntoon, tiedät olevasi oikealla sivulla.

How to get your digital magazine funded (and still complain about it)

How to get your digital magazine funded (and still complain about it)

Today Tommaso De Benetti shares his experiences of online publishing with us: ”For reasons mostly unknown, me and the French never got along very well. It’s history, it’s soccer, it’s Carla Bruni cowardly changing her citizenship: I cannot say.”

Recently, however, I found a reason to love appreciate them once more: Ulule.

As US based comptetior Kickstarter, Ulule’s idea is to help people fund their projects, being them short movies, music records, or, in my case a digital magazine.

Players, that’s the name, is – simply put – the magazine me and the rest of the editorial team wanted to read. Incidentally, an Italian magazine like that just didn’t exist, so putting it together was a no-brainer. Players speaks about media: movies, music, books, games, web. More specifically, the idea is to select stuff we find amusing and offer it to our audience. If we review something bad (and we do), it’s probably because it’s just spectacularly bad.

Before launching we were torn about the business model to adopt. We wanted to make it visually beautiful, and written with quality in mind. All this requires a lot of work: we didn’t want to make money out of it, but at least we wanted not to lose money in the process. How to get something back when people are used to have everything for free on the web? Luckily enough, most of the collaborators had other projects or initiatives going on: some are renown journalists, some are running podcasts, others made their name on forums where users were overlapping our target audience. We then decided to see if we could inspire trust in at least a core group of followers and get them to support us with some expenses. The bet was won: we reached (and surpassed) our goals in both the fundraising campaign we set up on Ulule (see Campaign 1 and 2).

In our model supporters get special rewards, the most important of which is preview access to the new issues of Players. All the others get the magazine for free, but 15 days later.

All nice and good then? Not quite.

First of all: Ulule protects the identity of supporters slightly too well. Despite the instructions in the FAQ and reminders everywhere, most of them forgot to leave their data in the form. Since you do not even get their emails before the project is fully founded, we faced the problem of understanding who is who before granting preview permissions for the new issues of Players.

Secondly: the project does not get funded and there is no exchange of money if the goal is not reached within the deadline. It does make sense (if you need 5000€ for a movie and you collect 1000€, most likely you have to change your plan), except that the deadline has to be agreed with Ulule’s team. Don’t get me wrong: they are extremely kind, but I have the feeling they do not completely understand how hard is to get Italians to pay for anything. As a matter of fact, we reached our goals just in time in both cases, and we had to help it a bit.

Third and most important reason for malcontent: a project like ours need a fundraising without a deadline (we are selling subscriptions, in a way), and crowdfunding platforms are simply not flexible enough for that (yet).

So, as much as I am amazed that we collected more than 1100€ in just two months from voluntary donations, we will try something different from now on. What we found out so far is that freemium models can work even for small projects, if people trust you and the product is exciting enough. Justhow long we can keep new supporters coming, that’s a story you will read here in a few months.

Tommaso De Benetti  is a young and dynamic lover of media and communications living in Helsinki. Spending most of his time discussing the industries of games and music, he runs Writing Bold, a freelance copywriting service about technology. He’s also a regular employee at Microtask, one of the leading companies in the field of crowdsourcing and distributed work. 

10.02.2011
Tommaso Debenetti

Kommentoi artikkelia

Viimeisimmät blogaukset

Sisältöstrategia ja vastausten kiehtova maailma

Mikä sisältöstrategian kehittämisessä on kiinnostavinta? Vastaukset, tietysti.

Sisältömarkkinointi on media-alankin kontekstissa luonteeltaan erityisen nopeatempoista, jatkuvaa ja alati kehittyvää.

Yleisöt ovat valmiita kuluttamaan sisältöä nyt ja jatkuvasti – eivät siihen asti kunnes kampanja päättyy tai vasta silloin kun uusi tuote tulee markkinoille.

Muutos aiheuttaa sen, että kohderyhmää kiinnostavan ja bisnestä tukevan luovan ratkaisun löytämiseen on entistä vähemmän aikaa ja resursseja. Täytyy tietää jo hetki sitten, mitä kuluttaja haluaa nähdä nyt. Hetkikin liian myöhään, niin peli on menetetty.

Tilanne kärjistyy suorastaan mahdottomaksi, mikäli vastaukset avainkysymyksiin ovat hukassa:

  • Mitä tavoitteita asetamme sisällöillemme?
  • Mitä meille keskeisin kuluttajaryhmä odottaa sisällöiltämme?
  • Miltä menestys sisältömarkkinoinnissa näyttää?

Näihin kysymyksiin pyritään löytämään vastaus hyvän sisältöstrategian avulla. Vastausten avulla päästään konseptoimaan sisältöjä, joiden tuottaminen nopeampaa, edullisempaa ja tuloksellisempaa, kuin yksittäisten ja irrallisten sisältöjen kohdalla.

Hyvin tehty ja kohderyhmätutkimukseen perustuva sisältöstrategia mahdollistaa tuotantoprosessin, jossa konseptointia ei aloiteta joka kerta tyhjästä. Hyvän sisältöstrategian avulla voidaan siis keskittyä sisällöntuotannossa olennaiseen, ja päätöksenteolle projektin tienhaaroissa löytyy aina selkeät suuntaviivat.

Siispä sisältöstrategian laatimisessa kiehtovinta ovatkin juuri vastaukset. Selkeät vastaukset yrityksen tavoitteista, selkeät vastaukset kuluttajien odotuksista ja selkeä näkemys suorituskykymittareista.

Vaikka kyse on perusasioista, puuttuu sisältömarkkinoinnin tavoitteet ja etenkin mitattavuus useasta projektista. Harmillisen usein niiden puuttuminen huomataan vasta projektin puolivälissä.

Sisältömarkkinoinnin – kuten kaiken markkinoinnin – taustalta täytyy löytyä liiketoimintaa tukevat tavoitteet ja koko yrityksen on niihin sitouduttava.

Tavoitteiden asettaminen, kohderyhmien motiivien ymmärtäminen ja oman asiakaskohtaamisen vision määrittely antavat vastauksia, joiden avulla sisältömarkkinoinnin teho valjastetaan.

Suosittelen lämpimästi hyppäämistä vastausten kiehtovaan maailmaan. Voit huomata, että loikka ei ole edes kovin suuri – jo muutaman olennaisen kysymyksen esittäminen muutamalle avainhahmolle on hieno alku.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 28.1.2015.

Marmai_Mikko_Rummukainen

Voita digitaalinen sitoutumiskammosi

Ärsyttävä ylimääräinen taakka – vai uuden liiketoiminnan mahdollisuus? Se on ihan asenteesta kiinni, miten digin kokee.

”Ei ehdi todellakaan twiittaamaan työpäivän aikana.”

”Ei mitään saumaa kirjoittaa jotain blogia.”

”Kertakaikkiaan ei ole aikaa vastailla somessa asiakaspalautteeseen.”

… sanoi ehkä jokainen työssäkäyvä länsimainen ihminen, joka on aloittanut työelämässä ennen Facebookia, Twitteriä ja Linkediniä. Kunnes koitti aika, jolloin meidän piti voittaa sisäinen muutosvastarintamme ja ruveta ajattelemaan digitaalisesti, mobiilisti, sosiaalisesti – sekä ennen kaikkea asiakaslähtöisesti. Meidän pitää voittaa digitaalinen sitoutumiskammomme ja heittäytyä digitaalisuuteen siten, että asiakkaallamme on hyvä ja lämmin olo.

Miksi digi koetaan kuormittavaksi?

Digitaalinen suhde on kuin mikä tahansa tuore suhde. Se tuli pyytämättä sisään, mullisti arjen ja yritystoiminnan. Sitä myllerrystä ei aina jaksaisi, se on ihan ymmärrettävää. Ainoa pysyvä asia tässä maailmassa on muutos. Digitaalinen suhteemme muuttuu koko ajan, se vaatii meiltä hirveästi, mutta antaa myös monin verroin takaisin. Ihan kuin uudessa suhteessa, sen tapoja pitää oppia sietämään ja muovata omiakin särmiä suhteeseen sopivaksi.

Väitän, että digitaalisen suhteen kuormittavuus syntyy siitä, kun vanha ei enää toimi ja uutta toimintatapaa ei ole vielä löytynyt.

Emme voi liimata väkisin hyviä digitaalisia palveluja ja sisältöjä sellaisiin rakenteisiin, joissa suhteen perusteellista valmistavaa pohjatyötä ei ole tehty kunnolla. Vanhojen kuvioiden räjäyttäminen tai perusteellinen remontti ei tunnu houkuttelevalta. Ihminen joutuu epämukavuusalueelle, mutta siellä yleensä kaikki kasvu tapahtuu. Siellä me synnymme uudelleen.

Muutos alkaa siitä, että myöntää oman vastahankaisuutensa, nihkeytensä ja avaa silmänsä sille tosiasialle, että digitaalisuus edellyttää työtä ja sitoutumista.

Joko yritys päättää panostaa tosissaan digitaalisuuteen, tai sitten ei. Valitsisitko mieluummin elämän katkerana erakkona vai ihmisten parissa siellä, missä he ovat?

Hyväksyntä ja muutos

Sitoutuminen alkaa jostain. Oma pää pitää saada aluksi oikeaan asentoon (lue: oma verkkopresenssi, kanavat ja niiden roolit).

Päätät ottaa ensimmäiset uudet askeleet, luottaa ja katsoa rauhassa, mitä tuleman pitää. Voi tulla vastustusta, välillä saattaa jaksaminen loppua.

Mikä uusi asia sujuisi ihan itsestään? Harjoittelemalla, sitoutumalla ja tekemällä saa kuitenkin yleensä tuloksia. Niin myös tässä lajissa. Anna siis yrityksellesi ja asiakkaillesi mahdollisuus hyvään, kehittyvään, kasvavaan ja kestävään digitaaliseen suhteeseen.

Kirjoittaja Laura Kokko (@lauraisti) on Vapa Median sisältöpäällikkö, joka haluaa auttaa yrityksiä kohtaamaan asiakkaansa digikanavissa tuottavalla ja onnellisella tavalla.

Kuva: 白士 李 / Lisenssi CC BY 2.0

14737934381_2b16115725_k

Edessä päätösten vuosi

Viivästyneet päätökset tulevat välillä huomattavasti kalliimmaksi kuin ”sen oikean valinnan” odottaminen ja pitkittynyt puntarointi, toteaa Vapan toimitusjohtaja Ida Hakola.

Vaalikevät lähestyy. Sen huomaa julkisen keskustelun ohella niin suorissa briiffeissä kuin julkisissa tarjouspyynnöissä.

Monella organisaatiolla on agenda joka halutaan saada kuulluksi tänä keväänä. Ja sattuneesta syystä Arkadianmäelle pyrkivien odotetaan kuuntelevan näitä signaaleja tarkkaavaisesti.

Tulevaa vuotta voidaankin varmasti kutsua valintojen vuodeksi: pitkittynyt kestävyysvaje on seurausta huonosta päätöksentekokyvystä.

Poikkeuksellista kyllä ehdokkailta odotetaan jo vaaleissa konkreettisia toimenpide-ehdotuksia ja valintoja velkaantumisen pysäyttämiseksi. Popkornit esille!

Onko huono päätös parempi kuin ei päätöstä ollenkaan?

Ironia loppuaan lähestyvän vaalikauden suhteen on se, että todennäköisesti mikä tahansa päätös talouden korjaamisen suhteen olisi ollut parempi kuin tällä hetkellä vallitseva päätöksenteon pitkittyminen.

Tästä päästäänkin filosofiseen kysymykseen: onko päätöksenteko aina arvo itsessään? Johtaminenhan on käytännössä päätöksentekoa: onko päättämättömyys suurempi epäonnistuminen kuin huonoon vaihtoehtoon päätyminen?

Sama kysymys on alati ajankohtainen myös yritysmaailmassa: viivästyneet päätökset tulevat välillä huomattavasti kalliimmaksi kuin ”sen oikean valinnan” odottaminen ja pitkittynyt puntarointi.

Kuuntelin muutama päivä taaksepäin sitä kuinka eräs suhteellisen tunnettu kuluttajaorganisaatio on ottamassa vasta nyt ensiaskeleitaan sosiaalisessa mediassa ja digitaalisissa kanavissa ylipäänsä. Miksi he ovat odottaneet? Koska kuudenkympin korvilla oleva toimitusjohtaja ei ole aikaisemmin nähnyt mitä uudet kanavat voisivat organisaatiolle tarjota.

Pitkittyneen päätöksen hinta on aina suhteellinen.

Sosiaalisen median kanavia saa pystyyn milloin tahansa, mutta kuinka ottaa kiinni neljän–viiden vuoden aikana potentiaalisesti karttunut presenssi? Entä opit liittyen hyviin sekä huonoihin kokemuksiin organisaatiolle sopivista keinoista tavoittaa asiakkaita verkossa?

Ääriesimerkki hitaasta päätöksenteosta ja reagoinnista ympäristömuutokseen on Kodak, joka maksoi hitaista liikkeistään koko liiketoiminnan hinnan.

Kohti parempaa päätöksentekoa

Tieto on tärkeä työkalu, joka ohjaa päättäjää eteenpäin. Eräässä Forbesin artikkelissa käsiteltiin tiedon hierarkiaa ja päätöksenteossa hyödynnettäviä tiedon eri tasoja.

Ne ovat luotettavuusjärjestyksessä seuraavat:

  1. Tieto – testattu ja tutkimuksissa tunnistettu
  2. Informaatio – kehittyneempi, jäsennellympi datakokonaisuus
  3. Data – raakadataa, statistiikkaa, yksittäisiä havaintoja
  4. Mutu – kokemusten ja vaiston varassa mennään

Näitä kaikkia hierarkian portaita tarvitaan päätöksenteossa ja myös yrityksen oman digitaalisen strategian määrittelyssä.

Dataa on olemassa jo nyt uskomattomia määriä – kaikki yritykset saavat sitä kuukausitasolla eri raporttien muodossa –, mutta siitä merkittävän informaation tai tiedon johtaminen nähdään vieläkin vaikeana.

Arvokkaalla kokemuksella voi päästä päätöksenteossa pitkälle, mutta esimerkiksi verkkoyleisöjen käyttäytymisen ymmärtäminen edellyttää monipuolista analytiikkaa ja siitä johdettuja johtopäätöksiä.

Ensimmäisen strategisen päätöksen tulisikin aina liittyä valintojen teon helpottamiseen eli sitä helpottavan taustatiedon hankkimiseen. Jos päätöstä tehdään sumussa, tarvitaan tietoa joka tukee johtajan matkaa kohti oikeaa päätöstä.

Digitaalisten hankintojen lyhyt muistilista

Kun puhutaan yrityksen digitaalisen läsnäolon rakentamisesta uskon, että lähes poikkeuksetta johonkin päätökseen tuleminen on arvo itsessään.

Verkossa opitaan paljon tekemällä, toteuttamalla ja seuraamalla näiden tekojen aiheuttamia reaktioita. Toki on olemassa parempia ja huonompia päätöksiä. Tuloksellisia ja huonosti menestyviä kampanjoita.

Tässä kolme pääasiaa jotka kannattaa pitää mielessä kun lähdetään rakentamaan digitaalista läsnäoloa – oli kyse sitten oman verkkosivun uudistuksesta tai sosiaalisen median aktivoinnista:

1. Tavoite ennen tarjouspyyntöä: Älä pyydä tarjousta ennen kuin tiedät mitä tavoittelet uudistuksella tai uudella palvelukonseptilla.

Saat todennäköisesti ehdotuksia, mutta ne saattavat tukea eri tarkoitusperiä ja olla näin ollen vertailukelvottomia. Mieti, millaista toimintaa toimenpiteillä tavoitellaan ja miten niiden toteutuminen ilmenee yrityksen kanavissa.

2. Tiedä ketä tavoittelet: Kaikille tehtävä markkinointi ei toimi.

Määrittele ja valitse kohderyhmät joita puhuttelet. Jos yrityksen sisällä ei ole tätä tietoa, hanki se ulkoa. Ja pian! Demografisten kohderyhmien sijaan hanki tietoa siitä, mistä kohderyhmät ovat kiinnostuneet ja millainen tieto motivoi heitä liittyen yritykseen.

3. Katso eteenpäin: Seuranta, analytiikka ja muu tuotettu tieto ovat tärkeitä päätöksentekoa ohjaavia työkaluja, mutta ne heijastavat aina nykytilannetta tai mennyttä aikaa. Älä keskity vanhoihin toteutuksiin vaan käytä tietoa näkemyksen muodostamiseen.

Usein vaikuttavimmat ideat ovat niitä joita muut eivät ole vielä kokeilleet.

Tehdään tänäkin vuonna rohkeita päätöksiä, niitä tarvitsemme kaikki.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 15.1.2015.

Ida+Hakola_web

Yksi sisältö uunista ulos

lintmachine

Timanttisen sisällön luomiseen tarvitaan kohderyhmien tuntemista, suunnitelmallisuutta ja luovaa otetta. Jottei sisältö kuitenkaan päätyisi mustaan aukkoon, on mietittävä myös kanavia sekä sisällön ja käyttäjän ensikohtaamista.

Ah, se tunne! Sisältö on suunniteltu, tehty, korjattu, ja lopulta loistava idea on saatu naputeltua pakettiin artikkelin, videon tai infograafin muodossa. Lopputuote on valmis julkaistavaksi ja jaettavaksi. Olisi helppoa ajatella, ettei mikään voi mennä enää pieleen.

Mistä sitten johtuu, että ihmiset eivät löydäkään sisällön pariin? Tehdyn työn ja mainion lopputuloksen jälkeen ei ole mitään niin turhauttavaa kuin huomata etteivät he, joille viesti on tarkoitettu, kulutakaan sisältöä. Sisällöt eivät pääse niille asetettuihin tavoitteisiin ja usko niiden toimivuuteen saattaa horjua.

Ongelma muodostuu usein silloin kun sisällön julkaisuun ja jakamiseen ei panosteta tarpeeksi. Timanttinen sisältö ei riitä, vaan on huomioitava että oikeastaan sisällön elinkaari alkaa siitä kun se julkaistaan. Resursseja on siis allokoitava sisällön tuotannon ja suunnittelun lisäksi sisällön löydettävyyteen sekä kanavien toimivuuteen eli siihen mitä tapahtuu kun sisältö on tuotettu.

Oikea kanava oikealle sisällölle

Yhden esteen sille, etteivät kohderyhmät tartu sisältöihin voi muodostaa kanavat joissa ne julkaistaan, niiden valinta ja käyttö, tai pikemminkin kanavien suunnitelmallisen käytön puute.

Jo ennen sisällön valmistumista pitäisi olla selvillä missä kanavissa se julkaistaan ja jaetaan. Kanavavalintojen tulisi puolestaan perustua niiden luonteeseen, eli siihen mihin tarkoitukseen kohderyhmät kanavaa käyttävät. Jos kanava ei ole sisällölle sopiva, se ei palvele kohderyhmiä eikä näin ollen organisaation tavoitteita ja voi pahimmillaan karkottaa seuraajia.

Jos kohderyhmien kanavien käyttöä ei vielä perinpohjaisesti tunne, kanavavalintaan yksinkertaisena vinkkinä toimii oman kanavakäytön tarkastelu: miksi käytän kanavaa, mitä odotan löytäväni sieltä ja millaiset sisällöt siellä ärsyttävät. Omaa käytöstä voikin peilata sihen, miten yrityksen sisältöjä pitäisi jakaa. Vaikka kyseessä olisi yrityksen viesti, kohderyhmänä ovat aina yksilöt, jotka käyttävät eri kanavia tyydyttääkseen jonkinlaisen tarpeen.

Tarkastelemalla omaa kanavakäyttöäni tulisi minun sisältöä jakaessani panostaa Twitterissä mielipiteiden ja oppien jakamiseen, Facebookissa arkipäivän vinkkeihin ja kuulumisiin, Instagramissa lähestyttävyyteen, ja suorien kanavien kuten whatsappin ja tekstiviestin käyttöön silloin kun haluan vastaanottajan heti kiinni.

Koukuta ensikohtaamisella

Kanavan käyttäjät ja sen luonne ohjaavat myös sitä, millainen ensikohtaaminen sisällölle ja kohderyhmälle on optimaalisin. Ensikohtaaminen muodostuu mitä useimmin sosiaalisen median kautta, copyn ja/tai kuvan kautta. Sisällön ja kanavan lisäksi onkin kriittistä miettiä, miten tämä kohtaaminen tehdään käyttäjälle koukuttavaksi.

Helpoin tie olisi jakaa samaa sisältöä, samassa muodossa ja samalla copylla eri kanavissa. Copy tulisi kuitenkin nähdä iskurepliikkinä: toimivaan kannattaa panostaa ja niitä on hyvä olla muutama reservissä eri tilanteita varten. Twitterissä kohderyhmää voi houkutella sisällön pariin esimerkiksi mielipiteellä tai väitteellä, kun taas Facebookissa kuvan rooli ja sen yhteys copyyn korostuu.

Tiedon luonteen lisäksi on tärkeää miettiä millaisessa tunnetilassa kohderyhmät käyttävät eri kanavia. Instagramissa vietetään aikaa, haetaan piristystä päivään kun taas Twitterissä ollaan usein tiedonjanoisempia ja sitoutuneempia. Onkin mietittävä millainen muoto sisällöstä toimii missäkin kanavassa. Pelimiehen tavoin on myös sisällön taivuttava moneksi kohderyhmänsä tarpeiden mukaisesti.

 

Kirjoittaja @kristiinasofia on Vapa Median sisältöstrategi, jonka mielestä timanttinen sisältö ansaitsee timanttisen elinkaaren.

Kuva: Flickr lintmachine / lisenssi CC BY-NC-SA 2.0

Hei verkkoviestijä, takaisin nuotiopiiriin!

7012611863_19963cbf65_k

Verkkoviestinnän sokkeloisessa maailmassa on joskus hankala muistaa, että ihmisille viestiminen ei ole luolamiehen logiikkaa monimutkaisempaa.

Vastaanottaessamme viestejä erilaisten viestimien välityksellä, olemme edelleen genetiikaltamme hyvin lähellä maailman ensimmäisiä ihmisiä.

News feed oli olemassa jo 50 000 vuotta sitten – tuolloin se oli nimeltään leirinuotio. Taitavat tarinoitsijat kertoivat nuotion äärellä omasta päivästään, kuten me nyt Facebook, Instagram ja Twitter -profiileissamme. Sama tarve viestiä tarinoiden keinoin, ja tuoda jotakin mystistä arkipäivän realismiin, elää meissä edelleen.

Yritys ei ole enää kaukainen instituutio, se voi yhtälailla istua nuotiopiiriin – kuunnella ja kertoa tarinoita. Perinteinen ylhäältä alaspäin tapahtuva markkinointiviestintä on sosiaalisen median myötä kokenut murroksen. Tilanne on oivallinen yritysten ja asiakkaiden välisen keskustelun kannalta. Keskellä digitaalista aikaa – kaukana luolamiesten leirinuotioista – onkin tärkeää muistaa ihmisen perustarve kuulla ja kertoa tarinoita.

Yrityksen tarina

Yritykset ovat alkaneet kertoa tarinaansa verkkosivuillaan ”yrityksen tarina” -osiossa. Osio saattaa onnistua kertomaan yrityksen mission, vision, arvot, osan historiaa ja asiakaslupauksen, mutta itse tarina jää usein heikoksi.

Tärkeintä ei kuitenkaan ole tarinan sisältö, vaan miten ja kuka sen kertoo. Yrityksen tarinaa ei voida päättää johtoryhmän kokouksessa. Sen tulisi kirjoittaa kaikki ne ihmiset – asiakkaat ja työntekijät – jotka viettävät aikaa yrityksen palveluiden ja tuotteiden parissa.

Miksi yritys ei voi kertoa tarinaansa yksin? Nuotiopiirissä ihminen kertoo tarinoita ihmiselle. Parhaiten vetoavat tarinat ovat sellaisia, jotka sisältävät aitoja kokemuksia, joihin pystymme samaistumaan. Tarinat, jotka herättävät meissä tunteita. Tarinat, jotka ovat jollain tavalla merkityksellisiä.

Vedä tunteella

Steve Jobs teki teoriasta tarinaa peilaamalla laitteen teknisiä tietoja siihen, että miltä se tuntuu, kun asiat tapahtuvat sormen pyyhkäisyllä. Koko Applen syntytarina, jossa pienestä, luovasta ja rohkeasta yrityksestä tuli sympaattinen sankari, vetoaa samaistuttavana tunteisiin.

Sankaritarinaan nojaa myös Nike, joka on ottanut nimensä kreikkalaiselta voiton jumalattarelta. Nike kertoo viestinnässään tunteisiin vetoavia sankaritarinoita urheilijoista. Mutta sen sijaan, että nostaisi heitä jalustalle yksin, Nike nostaa sinne myös sinut, luomalla tunteen, että myös sinä pystyt samaan. Lainaus Niken mainosvideolta vuodelta 2013: ”Jos osaat pelata pöytätennistä, voita lajin paras, voita hänen valmentajansa, voita Serena Williams.”

Miksi yrityksen viestinnän tulisi herättää tunteita? Jo nuotiopiirissä on tiedetty, että tunteisiin vetoaminen saa aikaan enemmän kuin asiasisältö. Kun tarina herättää tunteita, kuten sympatiaa, iloa tai hämmästystä, kuuntelija samaistuu siihen. Hän kokee, että tarina koskee häntä.

Tunteet ohjailevat elämäämme. Jokainen rakastunut ihminen tietää, mistä on kyse. Positiivisten tunteiden valtaan joutunut ihminen on saanut kasvoilleen vaaleanpunaiset linssit, jolloin järki jää sivurooliin. Ihminen ei voi muuta kuin antaa tunteiden viedä mennessään.

 

Kirjoittaja on Vapa Median sisällöntuottaja, joka uskoo tarinoiden voimaan.

Kuva: Flickr Jack Zalium / lisenssi CC BY-NC 2.0

7012611863_19963cbf65_k

Kaipaatko treeniä? Vapa Media etsii harjoittelijoita vuodelle 2015. Hae ja tule valituksi!

Vapa hakee digitaalisesta viestinnästä kiinnostuneita harjoittelijoita vuodelle 2015. Harjoittelijat saavat näköalan sisältötoimiston arkeen ja tilaisuuden kehittää omia kykyjään ohjatussa ympäristössä. Tutustu avoinna oleviin paikkoihin ja hae parhaiten omaa osaamistasi ja mielenkiintoasi vastaavaan harjoitteluun.

Vapa Media on Suomen johtava sisältötoimisto, joka auttaa yrityksiä kohtaamaan asiakkaansa verkossa. Tarjoamme reilun 20:n asiantuntijamme voimin asiakkaillemme strategista konsultointia, kanavien luovaa konseptointia sekä täyden palvelun sisällöntuotantoa. Asiakkaitamme ovat Suomen arvostetuimmat ja isoimmat brändit.

Meidät tunnetaan myös työpaikkana, jonne hakeutuu loistotyyppejä, joilta voit oppia paljon. Parhaimmillaan opimme myös sinulta jotakin!

Nyt haemme digitaalisesta viestinnästä kiinnostuneita harjoittelijoita vuodelle 2015. Harjoittelijat saavat näköalan sisältötoimiston arkeen ja tilaisuuden kehittää omia kykyjään ohjatussa ympäristössä. Haemme erilaisia osaajia tiimikohtaisesti erilaisia kyvykkyyksiä painottaen. Tutustu alla oleviin työkuvauksiin ja kohdista hakusi parhaiten omaa osaamistasi ja mielenkiintoasi vastaavaan harjoittelupaikkaan. Nähdään haastattelussa!

HAUSSA: Analyyttinen harjoittelija tutkimus- ja strategiatiimiin

Vapa Median tutkimus- ja strategiatiimi keskittyy asiakasymmärryksen rakentamiseen sekä strategiseen suunnitteluun. Tiimi työskentelee kohderyhmätutkimuksen, analytiikan- ja mittauksen, brändikehityksen ja sisältöstrategian parissa. Teemme tiivistä yhteistyötä asiakkaidemme kanssa ja autamme heitä kehittämään digitaalista presenssiään.

Harjoittelijat tulevat avustamaan strategia- ja tutkimustiimiä erilaisissa asiakashankkeissa. Harjoittelijan päävastuuna on tiedonhaku, kohderyhmätutkimuksissa avustaminen sekä tiimin sisältöstrategien työn tukeminen.

Etsimme harjoittelijoita, joilla on jonkin verran kokemusta joko laadullisesta tai määrällisestä tutkimuksesta (esim. kandidaatin työ / pro gradu -tutkielma), analytiikasta (GA) tai digitaalisesta viestinnästä. Edellytämme hakijalta proaktiivista otetta työtehtäviin, aitoa kiinnostusta digimedia-alaan sekä energistä asennetta uuden oppimiseen.

Harjoittelujakson pituus on neljä kuukautta. Lisätietoja löydät ilmoituksen lopusta.

Hakemukset ja lisätiedot liittyen strategiatiimin harjoittelupaikkaan:
Ilona Hiila
ilona.hiila@vapamedia.fi
puh: 040 146 7144

HAUSSA: Internet-ajan graafikkoharjoittelija konseptointitiimiin

Konseptointitiimi rakentaa asiakkaille sisältölähtöisiä palveluita digitaalisiin ympäristöihin. Käytännössä tiimi ideoi, suunnittelee ja tuottaa digitaalisia julkaisuja, verkkosivuja ja sosiaalisen median toteutuksia Suomen kiinnostavimmille yrityksille ja etenkin tulevaisuuden kiinnostavimmille toimijoille.

Mikäli haluat saada kokemusta käytännön asiakastyöstä ja toimimisesta nopeatempoisessa työyhteisössä, hakeudu meille töihin. Tarjoamme neljän kuukauden intensiivijakson, jonka aikana saat harjoittaa grafiista osaamistasi tuottamalla visuaalisia toteutuksia eri digitaalisiin ympäristöihin verkkoalustoilta videoihin. Työskentelet AD:n alaisuudessa, joka ohjaa ja valvoo työtäsi. Pääset osallistumaan kykyjesi mukaan konseptointityöhön ja voit pommittaa AD:n lisäksi myös muita tiimin jäseniä visaisilla kysymyksillä ja oppia siten mahdollisimman paljon uutta.

Edellytämme hakijalta graafista osaamista ja verkkoon sopivaa hyvää visuaalista ilmaisukykyä. Painotamme haussa kiinnostusta digitaalisiin toteutuksiin. Kokemus verkkosivujen, applikaatioiden tai sovellusten rakentamisesta tai osallistumisesta tällaisiin projekteihin nähdään erittäin suurena plussana.

Harjoittelujakson pituus on neljä kuukautta. Lisätietoja löydät ilmoituksen lopusta.

Hakemukset ja lisätiedot liittyen konseptointitiimin harjoittelupaikkaan:
Jyri Rasinmäki
jyri.rasinmaki@vapamedia.fi
puh. 050 306 6036

HAUSSA: Some-orientoitunut harjoittelija sisältömarkkinoinnin tiimiin

Sisältömarkkinoinnin tiimi suunnittelee ja tuottaa asiakkailleen kiinnostavia ja koukuttavia verkkosisältöjä sekä sisältökampanjoita digitaalisiin kanaviin.

Harjoittelijana olet olennainen osa tiimiämme, ja pääset osallistumaan sisältötyön jokaiseen työvaiheeseen aina briiffistä suunnitteluun ja tuotantoon. Harjoittelujakson aikana pääset tekemään töitä Suomen suurimpien brändien kanssa, ideoimaan uudenlaisia toteutuksia ja sisältöjä useisiin eri kanaviin, kirjoittamaan tekstejä artikkeleista copy-teksteihin ja Facebook-postauksista videokäsikirjoituksiin.

Olet hakemamme henkilö, jos:

o Olet innostunut, rohkea ja proaktiivinen diginatiivi
o Hallitset laajan kirjon erilaisia somekanavia ja appeja Instasta Whatsuppiin ja Tumblriin, ja tuotat vapaa-ajallasi aktiivisesti näihin sisältöä
o Seuraat ja fanitat brändejä verkossa ja olet kiinnostunut erilaisista sisältömahdollisuuksista eri kanavissa
o Olet erinomainen kirjoittaja ja hallitset suomen kieliopin
o Digitalisaatio kiinnostaa, ja olet motivoitunut oppimaan uutta sisältömarkkinoinnin saralta.

Harjoittelujakson pituus on neljä kuukautta. Lisätietoja löydät ilmoituksen lopusta.

Hakemukset ja lisätiedot liittyen sisältömarkkinointitiimin harjoittelupaikkaan:

Noora Tavares
noora.tavares@vapamedia.fi
puh. 044 505 8383
Lisätietoja puhelimitse torstaina 15.1. klo 13-14

Hakuohjeet koskien kaikkia harjoittelupaikkoja

Harjoittelujakson pituus on neljä kuukautta. Harjoittelujaksojen ajankohdat ovat seuraavat:

1. Jakso 1.2.–31.5.2015
2. Jakso 1.6.–30.9.2015

Lähetä vapaamuotoinen hakemus ja CV 20.1.2015 mennessä ilmoituksessa nimetylle yhteyshenkilölle. Kerro hakemuksessasi, miksi olet kiinnostunut tehtävistä ja miksi sopisit harjoittelijaksi juuri kyseiseen tiimiin. Muista myös ilmoittaa, jos suosit tiettyä harjoitteluajankohtaa (jakso 1 tai 2). Kutsumme valitut hakijat haastatteluun tammikuun aikana.

Ilmoitamme lopullisesta valinnasta mahdollisimman pian haastattelujen päätyttyä.

Harjoittelutukemme:

Jos saat harjoittelutukea opiskelupaikastasi: Vapa Media maksaa harjoittelujaksosta kahden kuukauden palkan harjoittelijan oppilaitoksen määrittelemän harjoittelupalkan mukaisesti (yleensä n. 1100 € / kk). Harjoittelijan tulee itse hakea oppilaitokseltaan harjoittelujakson muu palkka.

Jos et pääse harjoittelutuen piiriin: Vapa Media maksaa neljän kuukauden harjoittelujaksosta kokonaispalkkiota 2 000 € eli 500 € kuussa.

VapaWall

Hyvän sisältöanalyytikon viisi vaatimusta

Sisältöanalyytikko on verkkotoiminnan pulssilla ja kertoo, mitkä sisällöt toimivat, mitä pitää kehittää ja mistä luopua, jotta päästään asetettuihin tavoitteisiin. Hän on yhdistelmä humanistia, numeronmurskaajaa ja digimarkkinoijaa, jolla on organisaation menestyksen avaimet käsissään – siksi häntä kannattaa kuunnella.

Sisällöntuotanto, sisältömarkkinointi ja sisältöjen mittaaminen ovat hitaasti, mutta varmasti tulleet organisaatioiden verkkotoiminnan ytimeen. Sisällöntuotanto ei kuitenkaan ole itseisarvo, vaan sillä on oltava päämäärä. Tämän vuoksi sisällölle on asetettava tavoitteita ja näitä tavoitteita on mitattava.

Organisaatioihin ja toimistoihin on syntymässä uusi analyytikoiden joukko, jotka mittaavat ja tarkkailevat sisältöjen tehokkuutta. Tämä työ edellyttää osaamisyhdistelmää, jota on syytä tarkastella lähemmin. Mistä ovat hyvät sisältöanalyytikot tehty? Ainakin he heillä on seuraavanlaista taitoa ja osaamista:

1. Ihmisten käyttäytymisen ymmärrys

Sisältöanalyytikon tulee ymmärtää, miten ihmiset käyttäytyvät, erityisesti verkossa. Harva numero kertoo suoraan miten ja miksi ihmiset tekevät niin kuin tekevät. On nähtävä numeroiden taakse ja tulkittava sisällön kuluttajien motivaatioita ja käyttäytymismalleja. Apunaan voi onneksi käyttää viikoittain ilmestyviä alan julkaisuja ihmisten verkkokäyttäytymisestä ja sisällön kulutuksesta. Tutkimusten seuraaminen tulisikin olla osa jokaisen sisältöanalyytikon perustyötä.

2. Analytiikkadatan ymmärrys

Ei liene suuri yllätys, että analyytikon on ymmärrettävä dataa. Se käsittää niin verkkosivuanalytiikan, sosiaalisen median analytiikan kuin myös viestinnän, markkinoinnin ja myynnin tunnuslukujen ymmärrystä. Vaikka verkossa keskitytään usein seuraamaan vain palveluiden tunnuslukuja, on sisältöanalyytikon ymmärrettävä myös mitä tarkoitusta sisällöt palvelevat. Oleellinen mittari voikin olla esimerkiksi brändimielikuvan muutos tai asiakastyytyväisyyden parannus.

Yhtä lailla on ymmärrettävä, mitä mikäkin analytiikasta saatava tunnusluku tarkoittaa; mitä tykkäykset, jaot, sivulla vietetty aika tai mikä tahansa käytössä oleva tieto viestivät ja mikä on juuri omalle organisaatiolle tavoiteltava tulos. Nykyään pystymme mittaamaan entistä useampaa asiaa entistä tarkemmin, eikä kehitykselle näy loppua.

3. Liiketoiminnan ja -tavoitteiden ymmärrys

Sisältöanalyytikon, kuten kenen tahansa analyytikon, päätuote on hänen tekemänsä johtopäätökset. Ilman ymmärrystä liiketoiminnasta, organisaation tarkoituksesta tai tavoitteista, ei voi tehdä hyödyllisiä johtopäätöksiä. Tavoitteet ja yritysten liiketoiminta ohjaavat myös verkkoon tuotettavaa sisältöä. Sisällön tehokkuutta analysoitaessa on jatkuvasti pidettävä mielessä, mitä sillä yritetään saada aikaan.

4. Sisällön ymmärrys

Sisältöanalyytikon on tunnettava sisällöntuotannon eri osa-alueet ja niiden tarjoamat mahdollisuudet. Vain ymmärtämällä miten sisältöä tuotetaan ja mitä vaatimuksia tekstille, kuvalle ja videolle asetetaan, voi antaa sen kehittämiselle hyödyllisiä suosituksia. ”Ei toimi, tee paremmin” on huono kehitysehdotus. Parempi kehitysehdotus analytiikan pohjalta voisi olla esimerkiksi: ”tekstin punainen lanka katoaa puolivälissä ja 56% lukijoista lopettaa siinä vaiheessa, editoidaan rakenne yhtenäisemmäksi ja tiivistetään asiaa”.

Hyvällä sisältöanalyytikolla on kokemusta sisällöntuotannosta, tai hän toimii vähintäänkin tiiviissä yhteistyössä tuottajien kanssa ja omaksuu näiltä parhaita käytäntöjä.

5. Olennaisen löytäminen massasta

Viimeinen, mutta ehdottomasti tärkein osa sisältöanalyytikon osaamista on olennaisen tunnistaminen. Sisällöntuotannosta, verkkoliiketoiminnasta, viestinnästä tai markkinoinnista vastaavalla henkilöllä on lähes aina tarpeeksi työtä ilman, että hän joutuu lukemaan kerran viikossa tai kuussa 35-sivuisen raportin, johon analyytikko on tunkenut jokaisen nippelitiedon, jonka on onnistunut kaivamaan.

Sisältöanalyytikon raportin tulee koostua tavoitteiden kannalta tärkeimpien mittareiden selkeästä esittämisestä ja hyödyllisistä johtopäätöksistä. Hänen tulee suodattaa raportista epäolennainen. Lukijan tehtäväksi jää johtopäätösten ja suositusten arviointi ja toimeenpano.

Nämä osa-alueet hallitsemalla sisältöanalyytikko on hyödyksi organisaatiolleen tai asiakkaalleen. Harva osaa kaikkea täydellisesti, joten analyytikon työnkuvaan tulisikin kuulua säännöllinen kouluttautuminen ja uuden oppiminen. Lähetä analyytikkosi pariksi päiväksi sisällöntuottajien sekaan tai ota hänet mukaan myyntipalaveriin. Panostuksen tuottona saat parempia sisältöraportteja, joilla kehität verkkotoimintaasi entistä tehokkaampaan ja tuloksellisempaan suuntaan.

Kirjoittaja on Vapa Median sisältöstrategi, joka uskoo sisältöanalyytikoiden perivän maailman.

Kuva: James Royal Lawson / CC BY-SA 2.0

7649183772_a98c86b4b9_b

Opi rakastamaan muutosta

Olisi lapsellista todeta, että kaikki muuttuu. Teen sen silti, kirjoittaa Vapan toimitusjohtaja Ida Hakola.

Muutos jyllää ympärillämme. Verkko uudistaa globaalilla tasolla ansaintalogiikkaa. Markkinointi muuttuu ja ostetun mediatilan roolia koetellaan.

Yritykset muuttuvat markkinoiden mukana. Ihmiset odottavat yrityksiltä uusia asioita. Olisi lapsellista vain todeta, että kaikki muuttuu. Teen sen silti.

Myös vuoteen 2014 on mahtunut paljon muutoksia. Microsoft niittasi naulan Nokia-brändin arkkuun. Mainostoimistot ja mediat jatkavat partneroitumistaan digitaalisten osaajien kanssa.

Syksyn mittaan olemme nähneet lukemattomien sisältötoimistojen esiinmarssin. Tämä tarkoittaa, että myös yritykset haluavat ottaa käyttöönsä yhä enemmän sisältömarkkinoinnin käytäntöjä.

Sisältömarkkinointinäkökulma, eli paremman asiakaskohtaamisen suunnittelu, tarkoittaa myös itsessään muutosta. Yhtäkkiä markkinointia ja viestintää tulisi draivata vahva ymmärrys kohderyhmistä, heitä kiinnostavista teemoista, kanavista ja trendeistä. Tekemisen luonne muuttuu samalla kampanjamaisesta jatkuvaksi ja tarvitaan uudenlaisia tavoitteita sekä mittareita.

Sosiaalisen yrityksen luominen edellyttää ennen kaikkea sisältäpäin tapahtuvaa muutosta. Muuttuminen asiakaslähtöisesti viestiväksi organisaatioksi ei kuitenkaan ole helppoa. Se on usein valtava kulttuurinen muutos.

Muutos on ollut läsnä myös omassa elämässä viime vuoden aikana kun entinen lilliputtiyritys on kasvanut ulos pienistä vaatteistaan.

Vuoteen on tapahtunut monta ensimmäistä kertaa. Ensimmäinen irtisanominen ja irtisanoutuminen, ensimmäinen tiimirakenne ja sen tuoma sisäinen uudelleenorganisoituminen, ensimmäinen fuusio.

Kasvukivut olivat välttämättömiä, kun reilun kuuden hengen ympärille rakennettua kulttuuria asetettiin 20-henkisen organisaation päälle.

Piti luoda uusia käytäntöjä, prosesseja, keskustella avoimesti. Todeta, että yrityksessä on nykyään aika erilaisia ihmisiä, toiveita ja tarpeita.

Lähtötilanteen tarkastelu onkin ensimmäinen tärkeä ensiaskel kohti muutosta.

Mitä olen oppinut muutoksesta?

Muutoksen tekeminen ja tukeminen ei ole aina helppoa, mutta se on usein välttämätöntä.

Jos olet yrityksessäsi tilanteessa, jossa ajat sisäistä muutosta, muista nämä kolme keskeistä asiaa kulkiessasi kohti uutta.

1. Se on kivuliasta

Muutosta voi lähteä tekemään joko uudistumismielessä tai pakon edessä. Toki ensimmäinen vaihtoehto on mieluisampi, mutta molemmissa tapauksissa uutta toimintamallia peilataan aina vanhaan.

Muutos tarkoittaakin aina jossain määrin luopumista vanhasta. Ja vanha merkitsee monelle tuttua ja turvallista toimintamallia. Tämä tekee muutoksesta myös usein kivuliasta. Kipuilua ilmenee lähes aina silloinkin, kun muutosta todella halutaan.

Muutoksen tekeminen vie aina aikaa ja se vaatii jaksotetun konkreettisen suunnitelman siitä, mitkä asiat täytyy olla toisin, jotta muutos on mahdollinen.

Kuva kokonaisuudesta pitää siis piirtää, mutta samalla matka tulee palastella ja toteuttaa jaksotetuissa erissä: On mahdotonta muuttaa kaikkea yhtä aikaa. Aivan kuin on järjetöntä odottaa yrityksen verkkopresenssin muuttuvan päälaelleen yhdessä yössä, tai sitten kun ”uudet sivut ovat auki”.

2. Siitä pitää viestiä paljon

Muutoksesta tulee viestiä henkilöstölle ja muille ihmisille, joiden halutaan sitoutuvan uuteen toimintamalliin. Liikaa tuskin voi viestiä.

Visio organisaation tavoittelemasta ihanteellisesta toimintamallista ja määränpäästä on tärkeä välittää eteenpäin. Ihmiset tarvitsevat myös näkyviä tuloksia ja osoituksia siitä, että muutos tapahtuu.

Muutos pitää konkretisoida. Se pitää tehdä näkyväksi.

Parhaillaankin on käynnissä liian monta digitaalista uudistushanketta, joista organisaation jäsenet eivät ole tietoisia. Kuitenkin paljon puhutaan strategiasta jossa koko organisaation odotetaan osallistuvan yrityksen sisällöntuotantoon.

Tämän toteutuminen on vaikeaa, elleivät ihmiset näe omaa rooliaan kokonaisuudessa.

3. Se puhdistaa

Kaiken kaikkiaan suuri muutos edellyttää pysähtymistä ja inventaariota.

Mitä meillä on nyt? Missä olemme hyviä? Mikä on meille tärkeää?

On helpottavaa tehdä valintoja ja todeta, mitä olemme ja mitä emme ole. Tämän jälkeen on myös helpompaa myös pyytää mukaan osapuolia, jotka jakavat samat arvot.

Muutos on lopulta aika puhdistavaa. Siinä päästetään irti huonosti toimivista käytännöistä ja suunnataan katse tulevaan. Se edellyttää sisäistä sitoutumista ja rohkeutta uusiutua.

Tässä vaiheessa vuotta on aika suunnata katsetta tulevaan ja matkata muutosvimmaisesti kohti uutta vuotta.

Onneksi muutosta voidaan kutsua myös kauniimmin kehitykseksi.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 11.12.2014.

Ida+Hakola_web

Neljä porrasta luovuuteen

Miten olla äärimmäisen luova, mutta samalla tehokas? Kuinka ideointi yhdistetään järkevään analyyttisyyteen ja tulokselliseen tekemiseen? Vapa Median tuore konseptisuunnittelija Jyri Rasinmäki pohtii näitä kysymyksiä työkseen, ja elääkseen. Opi, kuinka järki ja tunne paiskaavat iloisesti kättä nelivaiheisessa luovuuden portaikossa.

Maailma tarvitsee rakenteita ja hierarkioita, muuten ei elämästä tule mitään. Vanhan kansan oppien mukaan työ pitäisi erottaa huvista, eikä se ole yhtään pöljempi ajatus. Itse pyrin erottamaan luovuuden järjestä, intuition ratiosta. Näin ne tukevat parhaiten toisiaan.

Erään määritelmän mukaan intuitio merkitsee tietämistä tai ymmärtämistä, sellaista, jossa tieto tiedon kohteesta saavutetaan johdatuksenomaisesti ja ilman järkeilyä. Rationaalisuus taas tarkoittaa järjen, eli ration, käyttöä päätöksentekoon tunteiden, vaistojen ja tradition ohella. Intuition varaan heittäytyminen mahdollistaa luovuuden, kun taas rationaalisudella saavutetaan suunnitelmallisuutta ja perusteltuja ratkaisuja. Miten näitä kannattaa hyödyntää projektin työstämisessä?

WHAT WOULD JACK BAUER DO?

Kun minun pitää valita toteutus satojen tai tuhansien ideoiden joukosta (toim. huom. niitä on aina vähintään näin paljon), turvaudun neliportaiseen malliin, jossa edetään askelittain täydellisestä vapauden tilasta perusteltuun rajaukseen. Tämä tapahtuu vastaamalla järjestyksessä alla oleviin kysymyksiin:

1. What could we do?
Ensimmäisessä vaiheessa luovuus juoksee vapaana, pitelemättömänä. Toimintaa ohjaa halu keksiä vaihtoehtoisia tapoja suorittaa tehtävä. What could we do, mitä kaikkea voisimmekaan tehdä?! Tässä vaiheessa ei pidä rajoittaa vaihtoehtoja. Myöhemmin ajatukset voivat sulautua toisiinsa tai muuttua, tulla alkuperäistä ideaa oikeammiksi. Mutta tässä vaiheessa ei ole tuomaria. Nyt ei tehdä kuningasjakoa, jossa etupenkin pojat jäävät valitsematta. Ensimmäisen vaiheen tarkoituksena on uuttaa julki kaikki mahdolliset ideat ja toteutusvaihtoehdot.

2. What should we do?
Seuraavaksi kysytään: ”Mitä meidän pitäisi ja kannattaisi tehdä?” Nyt palautetaan uudestaan mieleen asiakkaan määrittämät tavoitteet, luetaan taustamateriaali tarkemmin ja mietitään, mistä ideoista olisi hyötyä. Mikä osa tästä ajatuskasasta on kelvollista? Mitkä ideat ovat todella hyödyllisiä, toteuttamiskelpoisia ja toimivia? Osa ideoista karsiutuu pois omaa mahdottomuuttaan tai siksi, ettei niillä ole kosketuspintaa tavoitteiden kanssa. Lopulta kasassa on joukko mahdollisesti jo hyvin valmiita tapoja toteuttaa työ. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että toisen vaiheen läpäissyt massa ei ole riittävää, on palattava lähtöruutuun.

3. What can we do?
Ideoiden jalostuessa on selvitettävä, mitä voimme tehdä? Mahdollisuuksia rajoittavat toimiston ja sen kumppaneiden osaaminen sekä valmius uudenlaisten toteutusten tekemiseen. Toinen merkittävä rajoite on resurssit. Budjetti karsii automaattisesti ideoista osan pois. Ja niin sen pitääkin olla.

4. What do we do?
Viimeinen vaihe on kaikkein kriittisin. Tässä pisteessä on todennäköisesti jouduttu luopumaan omista suosikeista. Samoin niistä kutkuttavista ideoista, joilla ammuttaisiin todennäköisesti vähän ohi maalin. Lopulta jäljelle jää se, mitä tehdään. Kiipeämällä neljä porrasta lopputuloksena ei ole pelkästään timanttinen luova idea, vaan myös dokumentaatio siitä, mitkä toteutusvaihtoehdot jäivät rannalle, ja mistä syistä.

Luovuuden jäsentely on paras tapa paitsi parantaa ajattelutyötä, myös selittää asiakkaalle ja tiimille miten ja miksi ratkaisuja tehdään.

Kirjoittaja on Vapa Median konseptisuunnittelija ja aktiivinen luovuusportaikon hyödyntäjä.

Luovuuden neljä porrasta

LUE AIHEESTA