Vapa Media opastaa sinua matkalla halki verkon viidakon. Mikäli haluat saada verkkopresenssisi kerralla kuntoon, tiedät olevasi oikealla sivulla.

How to get your digital magazine funded (and still complain about it)

How to get your digital magazine funded (and still complain about it)

Today Tommaso De Benetti shares his experiences of online publishing with us: ”For reasons mostly unknown, me and the French never got along very well. It’s history, it’s soccer, it’s Carla Bruni cowardly changing her citizenship: I cannot say.”

Recently, however, I found a reason to love appreciate them once more: Ulule.

As US based comptetior Kickstarter, Ulule’s idea is to help people fund their projects, being them short movies, music records, or, in my case a digital magazine.

Players, that’s the name, is – simply put – the magazine me and the rest of the editorial team wanted to read. Incidentally, an Italian magazine like that just didn’t exist, so putting it together was a no-brainer. Players speaks about media: movies, music, books, games, web. More specifically, the idea is to select stuff we find amusing and offer it to our audience. If we review something bad (and we do), it’s probably because it’s just spectacularly bad.

Before launching we were torn about the business model to adopt. We wanted to make it visually beautiful, and written with quality in mind. All this requires a lot of work: we didn’t want to make money out of it, but at least we wanted not to lose money in the process. How to get something back when people are used to have everything for free on the web? Luckily enough, most of the collaborators had other projects or initiatives going on: some are renown journalists, some are running podcasts, others made their name on forums where users were overlapping our target audience. We then decided to see if we could inspire trust in at least a core group of followers and get them to support us with some expenses. The bet was won: we reached (and surpassed) our goals in both the fundraising campaign we set up on Ulule (see Campaign 1 and 2).

In our model supporters get special rewards, the most important of which is preview access to the new issues of Players. All the others get the magazine for free, but 15 days later.

All nice and good then? Not quite.

First of all: Ulule protects the identity of supporters slightly too well. Despite the instructions in the FAQ and reminders everywhere, most of them forgot to leave their data in the form. Since you do not even get their emails before the project is fully founded, we faced the problem of understanding who is who before granting preview permissions for the new issues of Players.

Secondly: the project does not get funded and there is no exchange of money if the goal is not reached within the deadline. It does make sense (if you need 5000€ for a movie and you collect 1000€, most likely you have to change your plan), except that the deadline has to be agreed with Ulule’s team. Don’t get me wrong: they are extremely kind, but I have the feeling they do not completely understand how hard is to get Italians to pay for anything. As a matter of fact, we reached our goals just in time in both cases, and we had to help it a bit.

Third and most important reason for malcontent: a project like ours need a fundraising without a deadline (we are selling subscriptions, in a way), and crowdfunding platforms are simply not flexible enough for that (yet).

So, as much as I am amazed that we collected more than 1100€ in just two months from voluntary donations, we will try something different from now on. What we found out so far is that freemium models can work even for small projects, if people trust you and the product is exciting enough. Justhow long we can keep new supporters coming, that’s a story you will read here in a few months.

Tommaso De Benetti  is a young and dynamic lover of media and communications living in Helsinki. Spending most of his time discussing the industries of games and music, he runs Writing Bold, a freelance copywriting service about technology. He’s also a regular employee at Microtask, one of the leading companies in the field of crowdsourcing and distributed work. 

10.02.2011
Tommaso Debenetti

Kommentoi artikkelia

Viimeisimmät blogaukset

Brändättävänä 338 424 km2 metsää ja järveä

Maabrändit ovat siirtyneet digitaalisiin kanaviin. Haastattelimme ammattilaisia mielikuvan rakentamisesta verkossa ja siitä, kuinka Suomikuvaa välitetään somessa.

Kylmä ja kaukainen maa täynnä pelkkiä poroja. Tällaisesta Suomikuvasta Taloudellinen tiedotustoimisto (TAT) tahtoo hankkiutua eroon kertomalla suomalaisen elinkeinoelämän menestystarinoista ja innovaatioista. TAT:iin kuuluva Finnfacts tekee suomalaisia pk-yrityksiä ja startupeja tunnetuksi kansainvälisellä kentällä ja Good News Finland-uutispalvelu tuottaa positiivissävytteisiä yritysuutisia verkkosivullaan ja sosiaalisessa mediassa.

– Emme markkinoi yrityksiä, vaan luotamme journalistiseen tarinankerrontaan. Hyvien uutisten ja laadukkaan sisällön kautta on helppo lähteä liikkeelle. Tarinat nuorista, innostuneista yrittäjistä ovat aina suosituimpia, kertoo verkkoviestintäpäällikkö Sara Vihavainen.

Vihavaisen mielestä Suomi on hyvä tuote, jota on helppo myydä. Maan tunnettavuuden lisääminen on hänen mielestään tärkeää, sillä Suomesta ei voi kiinnostua, ellei ensin tiedä, mistä on kyse.

– Vahvistamme mielikuvia edelläkävijyydestä ja innovaatioista. Vaikka Nokialle kävi kuten kävi, mielikuva teknologisesta osaamisestamme säilyy, ja sen päälle on helppo rakentaa, hän sanoo.

Kohderyhmänä modernit humanistit

Visit Finlandin tärkein tehtävä puolestaan on inspiroida matkailijoita jo haaveiluvaiheessa. Markkinointitoimet pohjaavat tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Meillä on rajoitetusti resursseja, joten olemme panostaneet kohderyhmätutkimukseen. Tulosten pohjalta olemme ristineet ideaalikohteemme moderniksi humanistiksi, eli yli 25-vuotiaaksi korkeakoulutetuksi, joka on jo käynyt läpi perusmatkakohteet, ja haluaa kokea jotain aitoa, sanoo sosiaalisesta mediasta vastaava sisällöntuottaja Eva Kiviranta.

Yksi Visit Finlandin keskeisistä toimintakentistä on sosiaalinen media. Kohderyhmiin kuuluvat englanninkieliset, japanilaiset, venäläiset ja kiinalaiset, ja jokaisella kohdekielellä on omat somekanavansa.

– Japanilaisessa Facebookissa on aivan kreisi meininki. Siellä käyttäjät ovat todella sitoutuneita ja kaikki, mitä ylläpito postaa, saa tuhansia tykkäyksiä, kertoo Kiviranta.

Vuorovaikutus ja dialogi entistä tärkeämpiä

Visit Finlandin nimi ponnahtaa yleensä pinnalle tempauksien yhteydessä. Niistä suosituin on Finngenerator, käyttäjälle suomalaisen nimen luova sovellus, joka lanseerattiin kampanjoinnin tueksi Aasiassa, ja jonka suosio yllätti tekijänsä positiivisesti.

– Tähän mennessä sivustolla on generoitu yli 2 miljoonaa suomalaisnimeä. Vaikka markkinointimme ei periaatteessa suuntaudu kotimaahan, ovat suomalaisetkin jakaneet sivua innokkaasti, Kiviranta sanoo.

Organisaatio käyttää edelleen vanhanaikaista printtimainontaa, mutta Kivirannan mukaan markkinointitoiminnot siirtyvät entistä enemmän verkkoon ja saavat uusia muotoja.

– Toki levitämme omaa sanomaamme, mutta nykyään vuorovaikutus ja dialogi ovat entistä tärkeämpiä. Nykyään matkailuorganisaatiot eivät enää hallitse mainettaan yksin. Tämän takia teemme yhteistyötä eri medioiden ja verkkovaikuttajien, kuten bloggaajien ja Instagram-käyttäjien kanssa, jotta saamme luotua maastamme mahdollisimman monipuolisen kuvan, Kiviranta summaa.

Ruotsalaiset ovat tyypillisesti meitä kaikessa valovuosia edellä, mutta kuinka länsinaapurimme on onnistunut tuotteistamaan itsensä? Tule kuulemaan 20.–21.11. järjestettävään Nordic Content Forumiin, kuinka Ruotsi-instituutin digitaalisen viestinnän manageri Per Gårdehall työskentelee sähköisissä kanavissa edistääkseen Ruotsikuvaa ympäri maailman. Ilmoittautumisaikaa on viikon loppuun asti: nordiccontent.eu.

Kuva

Niskalenkki verkkoasiakkaista – ja miten se otetaan oikein

Asiakkaalle tarjottu aito ilo, hyöty tai inspiraatio vaikuttaa voimakkaimmin ovipumpun lauluun, kirjoittaa Vapan sisältöstrategi Noora Tavares.

Mikä erottaa hyvän sisällöntuottajabrändin huonosta? Hyvä kohtaa asiakkaansa vähemmän itsekkäin motiivein.

Vaikka brändien sisältömarkkinoinnin tavoitteena on oltava myynnin lisääminen, täytyy sisällön vastata aidosti asiakkaan tarpeisiin ja tavoiteisiin. Tuotelätinä ei toimi vaan asiakkaalle tarjottu aito ilo, hyöty tai inspiraatio vaikuttaa voimakkaimmin ovipumpun lauluun.

Kutsun efektiä digitaalisen tunnejäljen luomiseksi: kun asiakas tuntee jotakin myönteistä sisältöjesi parissa, haluaa hän viettää brändisi kanssa aikaa – pitkäkestoisesti ja jatkuvasti.

Tämän helpon logiikan malliesimerkki on brittiläinen muoti- ja kauneusbrändien verkkokauppa Asos.com. Asos on loistava esimerkki myös erinomaisesta – ja menestyksekkäästä – liiketoiminnasta verkossa.

Asosin sivuilla vierailee kuukausittain yli 20 miljoonaa eri kävijää ympäri maailman ja aktiivisia asiakkaita sillä on yli 7 miljoonaa. Eikä ihme. Asos kun ei ole vain verkkokauppa, se on elämyssivusto, jolla sen asiakkaat inspiroituvat, saavat tietoa, kohtaavat mielipidevaikuttajia ja pääsevät itse osallistumaan keskusteluun.

Asosin digisuosion 4 kulmakiveä

1. Monipuolinen asiakaslähtöinen sisältö, monessa kanavassa

Asosin koko verkkopresenssi perustuu aktiiviseen sisällöntuotantoon useissa eri kanavissa.

Suuret massat on tavoitettu Facebookissa, jossa sisältö on helppoa selailtavaa. Instagramissa Asos hyödyntää useita eri tilejä, jotka yhdessä luovat kokonaisvaltaisen lifestyleuniversumin aiheista kiinnostuneille.

Twitter on puolestaan omistettu celebrity gossipille, jonka kyljessä muoti-ilmiöt seuraavat luontevasti. Asosilla on käytössään myös PinterestGoogle+Tumblr sekä blogi ja oma digilehti.

Tärkeintä on, että jokainen kanava vastaa asiakkaan tarpeeseen saada lisää – ja näinpä kaikkialta asiakas ohjataan Asos.comiin ostoksille.

2. Kuratoitu sisältö ja blogiyhteistyö

Kaikkea markkinointia ei tarvitse aina tehdä itse. Aikana, jona vertaisarvioihin perustuvat sivustot ovat useille tuote- tai palveluarvioiden ensisijaisia lähteitä, kannattaa paukut satsata oikeisiin puolestapuhujiin.

Asos tekee aktiivista bloggaajayhteistyötä. Se on myös nimennyt sivuilleen useita Asos-suunnittelijoita, joiden tyyliä, kuratoituja valintoja ja shoppailuvinkkejä voi seurata eri puolilla sivustoa. Lähestyttävyys ja samastuttavuus antavat kuraattoreiden sanalle usein brändin omaa sanomaa vahvemman painoarvon.

Asos antaa arvoa myös potentiaalisille puolestapuhujilleen. ”Blogger we love” -sivullaan se nostaa esiin mielestään kiinnostavia bloggaajia ympäri maailmaa. Ja ei, kyseessä ei ole mainosyhteistyö. Olettaa sen sijaan voi, että tällainen selänrapsutus toimii jopa mainosta parempana myynninedistäjänä.

3. Kuluttajien osallistaminen sisällöntuotantoon

Kukapa ei haluaisi kuulua some-uskottavan brändin sisäpiiriin? Tällaisen mielikuvan Asos on onnistuneesti luonut oman #AccessAllASOS-ohjelmansa ympärille. Ohjelman tavoitteena on saada aktiivisia sisällöntuottajia Asoksen äänitorviksi halki verkon kanavien.

Ohjelmaan valikoituvat Asosin mukaan vain harvat ja valitut Asos-fanit – mikä tekee sisäpiiriin pääsemisestä entistäkin houkuttelevampaa. Palkkioksi aktiivisesta sisältöjen tuottamisesta sisäpiiriläiset saavat kutsuja muotinäytöksiin sekä tuotepalkintoja.

Pieni hinta valtavasta näkyvyydestä ja arvokkaasta sitoutumisesta brändiin.

4. Toimiva mobiilisivu ja -sovellus

Asosin monikanavaisuus toteutuu myös mobiilissa. Sekä sen mobiilisivun että -sovelluksen käyttöliittymät ovat erinomaisia: helppokäyttöisiä, navigoitavia ja visuaalisia. Ja mikä parasta, sisältöjen selailu mobiilisivulla on ennennäkemättömän helppoa.

Mitä Asoksen verkkotekemisestä sitten voi oppia? Ainakin sen, että sitouttava sisällöntuotanto vaatii resursseja näkyäkseen myyntiluvuissa asti. Ne resurssit on lisäksi ohjattava sellaisten sisältöjen tuottamiseen, jotka tekevät asiakkaasi elämästä piirun verran parempaa.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 12.11.2014.

Noora+K-Tavares_Marmai_edattu

Vilpitön meininki viehättää suomalaisia sosiaalisessa mediassa

Eilisiltana valtakunnan suosituimmat sosiaalisen median sisällöt palkittiin toista kertaa Some Awardseissa. Mitä voittajat kertovat suomalaisten sisältömieltymyksistä?

Kotimaisten verkkoaktiivien kerma kokoontui eilisiltana Aller Median järjestämään Some Awards 2014 -gaalaan, jossa rankattiin kuluneen vuoden sosiaalisen median vaikuttajia. Tuomariston esivalinnasta yleisö sai äänestää suosikkejaan.

Gaalan pääpalkinnon, The Some 2014 -tittelin, eli parhaan sosiaalisen median ilmiön ja vaikuttajan pystin lunasti kyläkauppias Sampo Kaulasen luotsaama Jounin Kauppa. Yli satatuhatta Facebook-tykkääjää kerännyt, blogissammekin aiemmin käsitelty ilmiö vetoaa yleisöön kotikutoisuudellaan ja teeskentelemättömyydellään. Kaulanen heittäytyy spontaaneihin tempauksiin, juttelee Facebookissa niitä näitä ja lataa Instagramiin kuvia, joiden takana ei ole mainostoimiston stailausta tai Photoshop-filttereitä.

– Jounin kaupalla on hassutteleva kylähullumeininki. Kauppias voi ilmoittaa lähettävänsä yhden karkkipussin maailmalle, ja saa sillä tuhansia tykkäyksiä. Se on sellaista lapasenlämmintä tekemistä, josta tykkäämällä käyttäjä osallistuu eräänlaiseen sosiaaliseen yhteisöön. Vaikka en itse kuulu Facebook-sivun tykkääjiin, se on niin suosittu, että se nousee uutisvirtaani, kommentoi Kaarle Hurtig.

Persoonallisuus ratkaisee

Somea työkseen kuluttava viestintäyrittäjä Hurtig näkee palkittuja yhdistävänä tekijänä vahvan persoonallisuuden.

– Suomessa on vihdoin herätty siihen, että sosiaalisen median ydin löytyy henkilöistä itsestään. Mitä vähemmän annat valtamedian formatoida omaa tekemistäsi ja mitä enemmän ilmennät omaa persoonaasi, sen paremmin menestyt. Paras tulos syntyy, kun antaa itselleen luvan tehdä asioita vapaasti.

Vuoden someilmiöksi tituleerattu Musta Barbaari on Hurtigin mielestä tästä hyvä esimerkki. Vaikka Barbaarissa huomaa amerikkalaiskulttuurin vaikutukset, hän tekee omannäköistään mediaa.

– Hän on tajunnut hyödyntää koko pakettia: hyvännäköinen bodattu kroppa on edukseen kuvissa, kun taas musiikki ja mielipiteet taipuvat Facebookiin ja Twitteriin.

Ei some-eliitille

Suosituimman someaktiivin pystin napannut Alexander Stubb tekee Kaarle Hurtigin mukaan hyvää koko yhteisölle. Selfiet ovat omiaan antamaan pääministeristä, ja poliitikoista yleensäkin, helposti lähetyttävän kuvan.

– Stubbin voittoon vaikutti tietenkin se, että hän on ensimmäinen tweettaava pääministeri. Hän jakaa mielipiteitä, mutta omasta mielestäni poliitikkojen someaktiivisuus on yksinomaan positiivista. Se auttaa arkipäiväistämään päätöksentekijöitä ja rikkomaan suomalaista myyttiä meistä ja niistä, eli ”Arkadianmäen rötösherroista”.

Enemmistöä vuoden Some Awards -voittajista voisi luonnehtia viihdyttäviksi. Minkälaiset muut tyypit voisivat menestyä, pohtii Hurtig.

– Jos menestyksen kriteerinä on vain hauskuus ja viihdyttävyys, sosiaalinen media on ymmärretty väärin. Arman on viihdyttävä, mutta onko se somekäytön paremmuuden mittari? Mikäli keskitytään vain viihdyttävyyteen, silloinhan paras somepersoona on se, joka kääntää suomeksi netin hauskimmat internetvitsit, mutta tämä tuskin on oikeasti parasta somesisältöä, hän sanoo.

Hurtigin mielestä sosiaalista mediaa voi hyvin rankata, mutta suhtautuu some-eliitin syntymiseen varauksella.

– Pidän siitä, että somesisältöjä seurataan, mutta samalla kulttuuri pitäisi mielestäni pitää arkisena. Käyttäjille ei tulisi rakentaa julkkisstatusta, vaikka sitähän nämä gaalat tavallaan tekevät. Somen kauneus piilee kuitenkin sen demokraattisessa luonteessa.


Some Awards 2014 -voittajat
:

The Some 2014: Sampo Kaulanen ja Jounin Kauppa
Vuoden someyllättäjä: Sampo Kaulanen ja Jounin Kauppa
Vuoden someaktiivi: Alexander Stubb
Vuoden someviihdyttäjä: Arman Alizad
Vuoden someyritys: MTV
Yksittäinen sisältö: Smoukahontas – What languages sound like to foreigners
Vuoden someilmiö: Musta Barbaari
Vuoden Tubettaja: Mentaalisavuke
Vuoden Sometapahtuma: Tubecon
Vuoden TV-ohjelma: Docventures
Somen paras julkisyhteisö: Rakennusvirasto
Erikoismaininta 2014: Uusi Lastensairaala 2017

Pääkuva: AOP, Aller

Kuva: OP, Aller

Lyö somella rahoiksi

Onko yrityksesi herännyt digitaaliseen aikaan ja viestii asiakkailleen sosiaalisessa mediassa? Hienoa! Seuraavaksi pitäisi miettiä, miksi sitä tehdään, ja mikä tärkeintä, voisiko sillä kasvattaa kassavirtaa.

Kun olet tehnyt päätöksen viedä yrityksesi someen, saatat viettää viikossa useita työtunteja hiomalla nasevia Twitter-päivityksiä ja etsimällä mielenkiintoista sisältöä linkattavaksi Facebookiin. Riittääkö, että tykkäykset ja jaot kasvattavat brändin tunnettavuutta, vai voisiko jopa ajatella, että hyvät somesisällöt näkyisivät kassassa asti?

Ehdottomasti voi, toteaa Vapan sisältöstrategi Santeri Niemi.

– Sisällöntuotantoon panostettaessa on liiketaloudellisesti järkevää, että sille asetetaan tavoitteita ja odotetaan tuloksia. Bisnesajattelussa on tärkeää pystyä osoittamaan rahallinen hyöty, mutta yhtä lailla toiminta voi tuottaa muita liikevaihtoa tukevia asioita, kuten generoida liidejä ja antaa välitöntä palautetta uusista tuotteista.

Tuhat Facebook-fania enemmän ei välttämättä käänny lisätuloiksi samassa suhteessa. Sosiaalisen median kanavissa yksittäiset toimijat hukkuvat helposti muiden käyttäjien virtaan. Seuraaminen ei aina altista asiakasta brändin viestille.

– Hype on toki mukavaa, mutta yrityksellä on aina liiketoiminnallinen tavoite. Me Vapalla uskomme siihen, että somea oikein käyttämällä kaikelle sisällölle voidaan antaa tavoitteita tukeva rooli.

Menestyksekkäälle sosiaalisen median käytölle ei Niemen mukaan ole yksioikoista reseptiä, vaan se määrittyy brändin ja kohderyhmän mukaan.

– Ei varsinaisesti ole olemassa väärää tekemistä, mutta sisältö saattaa olla väärää kyseiselle kohderyhmälle. On yrityksiä, joille suorat mainokset ja tarjousten esitteleminen toimii, ja toisaalta on niitä, joille on kannattavampaa tuoda esiin osaamistaan substanssin kautta.

Kunnioita, kommunikoi ja tunne kohderyhmäsi

Älypuhelinyhtiö Jolla kuuluu niihin yrityksiin, joiden sometaktiikkana on olla vähemmän markkinointihenkinen ja enemmän yhteisöllinen ja keskusteleva. Aktiivinen sosiaalisen median yleisö kuuluu yrityksen toiminnan ytimeen. Jollan ympärille on syntynyt omistautunut faniryhmä ja innokas kehittäjäyhteisö, joiden paikallisryhmiä on Ghanassa asti. Toimintaa kehittävistä ja yrityksen sanaa levittävistä faneista Jolla saa rahan arvoista hyötyä, kertoo viestintäjohtaja Juhani Lassila.

– Aktiivisimmat käyttäjät tuottavat meihin liittyvää sisältöä ja levittävät sanomaamme esimerkiksi blogeissa. Voi siis sanoa, että yhteisö on osa Jollan dna:ta, sanoo Lassila.

Jollalla on oma sosiaalisen median tiimi, joka tuottaa verkkosisältöjä ja seuraa, mitä yhteisöissä tapahtuu.

– Tiimimme seuraa minkälaiset sisällöt leviävät, kuinka yhteisö käyttäytyy ja osallistuu keskusteluun. Tärkeintä someläsnäolon kannalta on tuntea kohdeyleisönsä, kunnioittaa sitä ja osata kommunikoida sitä puhuttelevalla tavalla, Lassila sanoo.

Nordic Content Forumissa 20.-21.11. Juhani Lassila kertoo lisää siitä, kuinka Jolla rakensi ympärilleen uskollisten seuraajien yhteisön. Tule kuulemaan myös kuinka tanskalainen laivanvarustamoyhtiö Maersk Line on Social Media Manager Davina Rapaportin luotsaamana hyödyntänyt mijoonaa Facebook-tykkääjää ja 112 000 Twitter-seuraajaa kaupallisten voittojen tekemiseen. Viikko aikaa ilmoittautua, lue lisää ja varmista paikkasi: nordiccontent.eu.

 

Hand_Drawn_Social_Media_Shapes_by_WebTreatsETC

Kekseliäästä Insta-kampanjasta Keskimaahan – parhaita sisältöjä lokakuulta

Vapalla seurataan ahkerasti mielenkiintoisia sisältötoteutuksia. Kokosimme toimistomme väkeä tässä kuussa puhuttaneita sisältötoteutuksia yhteen listaan.

Huomasitko, kun eilen tuli uusi video brändiltä X? On muuten aika siisti!” on usein kuultu keskustelunaloitus Vapan toimistolla. Sisältökampanjoista ja yksittäisistä sisällöistä riittää juttua, ja siksi kokosimme yhteen tämän kuun aikana tavalla tai toisella vapalaisia puhuttaneita toteutuksia myös muiden nähtäville.

1. DNA:n leijalautailutempaus

DNA:n 4G-kampanjan osana nähtiin 100 minuutin haaste, jossa leijalautailija Juuso Tilaéus tavoitteli Suomenlahden ylitystä Tallinnasta Helsinkiin ennätysajassa. 100 minuutin tavoite ei lopulta aivan täyttynyt, mutta uusi maailmanennätys syntyi – ja DNA keräsi varsin mittavan medianäkyvyyden. Kampanjassa on samanlaisia piirteitä kuin Red Bullin eeppisessä Stratos-hypyssä. Ennätykset kiinnostavat aina, mistä kertoo myös Juuson ja DNA:n saama huomio eri kanavissa.

2. New Zealand Airlinesin turvaohjeistus

New Zealand Airlines julkaisi lokakuussa ”eeppisimmän turvaohjeistuksen ikinä”. Itseään Keskimaan viralliseksi lentoyhtiöksi tituleeraavan yhtiön video sijoittuu Hobitti-elokuvan maisemiin ja siinä esiintyy elokuvista tuttuja hahmoja ja henkilöitä Sir Peter Jacksonista Elijah Woodiin.

Hobitti –elokuvan kanssa tuotettu video on ajankohtainen uuden elokuvan ensi-illan lähestyessä ja tekee lentomatkojen pakollisesta pahasta viihdyttävän kokemuksen, joka jää mieleen. New Zealand Airlines on tehnyt vastaavaa aiemminkin, hyvällä menestyksellä. Toimiva konsepti kehittyy ja sisällöt niiden mukana. New Zealand Airlinesin uusi video lyö edellisen laudalta, aivan kuten kuuluukin.

3. Varusteleka ilman räjähdyksiä

Hieman NZ Airlinesiä pienemmälläkin budjetilla voi tehdä toimivaa sisältöä. Varustelekaa on käytetty esimerkkinä hyvästä sisältömarkkinoinnista jo väsymykseen asti. Sen tyyli on yleensä ylilyövän äijämäinen – tissit ja räjähdykset ovat olleet Varustelekalle arkipäivää. Uusi video osoittaa, että kohdeyleisön puhuttelu onnistuu heiltä myös ilman ylilyöntejä.

Skrama -eräveitsen esittely on yksinkertainen toteutus, jonka pääosissa on itse eräveitsi ja sen käyttö. Videon koruton tyyli puree eräilystä innostuneisiin ja video onkin kerännyt muutamassa päivässä yli 10 000 katselukertaa.

4. Mercedes-Benz USA: @gla_build_your_own

Mercedez-Benz on vienyt Instagramin käytön uudelle tasolle. Kampanja @gla_build_your_own tarjoaa käyttäjille kokemuksen, jota yleensä näkee vain brändien kotisivuilla: räätälöinnin. Kuvia selailemalla ja valitsemalla itseä miellyttäviä ominaisuuksia, käyttäjä päätyy kuvaan omiin tarpeisiin ja mielihaluihin räätälöidystä Mercedes-Benz GLA:sta.

Mersulle on pakko nostaa hattua.Instagramista ei nimittäin löydy räätälöintiominaisuutta, joten kampanja koostuu lähes 250 erikseen luodusta profiilista ja niiden kaikista mahdollisista yhdistelmistä. Kampanja on lähtenyt hyvin käyntiin ja herättänyt heti mersu-fanien mielenkiinnon.

Näyttökuva 2014-10-24 kello 10.32.25

5. Ikea – Happy Hälloween

Lokakuun lista ei olisi täydellinen ilman pakollista Halloween-sisältöä. Ikean Halloween-video on samalla kunnianosoitus Stanley Kubrickin kauhuklassikolle Hohto, joka jatkaa Ikean viihdyttävien videoiden sarjaa onnistuneen Apple-parodian jälkeen. Aiheeseen sopivasti kauhuteeman avulla tuodaan esille Ikean myöhäisillan shoppailumahdollisuutta ja eri palaset loksahtavat kohdalleen kuin Läck-hyllyä kootessa.

 

Löysitkö parempia? Ilmianna hyvät sisältötoteutukset kommenttikentässä, ehkäpä hehkutamme niitä ensi kerralla!

Näyttökuva 2014-10-24 kello 12.52.48

Kuluttajat brändiä kehittämässä

Paulig käynnisti syksyn aikana brändipersoonansa, Pauligin Paulan, uudistamisen. Uuden äänen löytämisen avuksi otettiin kohderyhmä, eli diginatiivit nuoret kuluttajat.

Jo kauan on hoettu, että asiakas on aina oikeassa. Valveutuneet brändit ovat ymmärtäneet tämän myös viestinnässään. Kuluttajat valitsevat brändit, joiden kanssa ovat vuorovaikutuksessa ja usein valinnan perusteena on samastuttavuus ja läheisyys omaan arkeen.

Kuluttajat eivät myöskään ole passiivisia, vaan haluavat vaikuttaa tuotteisiin ja palveluihin, joita käyttävät. Ottamalla kuluttajat mukaan brändin uudistukseen varmistetaan, että tuo toive täyttyy. On kuitenkin tärkeä muistaa, ettei osallistaminen ole vain irrallisia markkinointitoimenpiteitä vaan yhtenäisiä linjavetoja, joilla brändiä viedään eteenpäin.

Pauligin Paulan tyyli löytyy kuluttajien avulla

Pauligin Paula on perinteikäs ja pitkän historian omaava brändi, suomalaisen kahvikulttuurin lähettiläs, joka on toiminut Pauligin yrityskuvan hengettärenä vuodesta 1950 asti. Paula oli alkuaikoinaan koko kansan suosikki ja hyvin seurattu hahmo. Pauligin kuluttajapalvelupäällikkö Kaisa Junikan mukaan nyt on toisin.

–Paula tunnetaan hyvin vanhempien suomalaisten keskuudessa, mutta nuorille aikuisille Paula on tuntematon. Uuden sukupolven myötä kahvihetket ovat siirtyneet verkkoon, kun kahvikupin äärellä selaillaan tablettia ja ladataan kuvia sosiaaliseen mediaan, Junikka kertoo.

Kuluttajat mukana monella tasolla

Paulan uudistuminen dokumentoidaan verkossa. Mukana on joukko bloggaajia ja vaatesuunnittelijoita, joiden ideoista Paulan uusi tyyli syntyy. Uuden tyylin valmistumista seurataan nuorison suosimissa blogeissa ja kohdeyleisö on mukana alusta asti.

–Toivomme, että ihmiset käyvät kertomassa mielipiteitään ja kannustamassa suunnittelijoita ja bloggaajia oikeaan suuntaan. Heidän avullaan Paulasta tulee verkossa toimiva some-barista, joka puhuttelee erityisesti nuorempia kahvinkuluttajia, Junikka selittää.

 

Bloggaajat toimivat tietyllä tapaa myös Paulan esikuvana. Uudistuksen myötä Paulan ympärille rakentuu aktiivinen verkkoyhteisö, jossa nuoretkin kahvinystävät jakavat kahvihetkiään. Paula kehittyy kahvikulttuurin mukana ja nuoret luovat itselleen brändin, johon samastua.

–Paula on ikään kuin tulkki ilmiöiden välissä. Hänen kauttaan kuluttajien mielipiteet kantautuvat meille ja hän nostaa esiin ajankohtaisia kahviin liittyviä juttuja edistäen kahvikulttuuria 2010-luvulle sopivalla tavalla, Junikka tiivistää.

SI-MODA-PAULIG-PAULA-LUONNOS-1

Uutta kahvikulttuuria luomassa

Kahvi on suomalaisille kulttuurisesti tärkeä asia, jonka lähettiläs Paula on. Junikan mukaan Paulan brändin uudistaminen liittyykin keskeisesti suomalaiseen kahvikulttuuriin, eikä yhden yrityksen voi ajatella sanelevan sen kulkusuuntaa.

– Emmehän me välttämättä itse tiedä, mitä kuluttajat ajattelevat ja toivovat. Juuri tämän vuoksi halusimme heidät mukaan uudistukseen. Haluamme, että tämä on kuluttajille relevantti asia, jonka myötä suomalainen kahvikulttuuri kehittyy edelleen, Junikka avaa kuluttajien merkitystä uudistuksessa.

Osallistamista ei tehdä huvin vuoksi tai harkitsematta. Sen taustalla on  ajatus kuluttajien palvelemisesta parhaalla tavalla: nykyajan brändejä ei voi ohjata ylhäältä päin, vaan digiajan kuluttajat tietävät mitä haluavat.

 

Vapa Media on mukana toteuttamassa Paulan uutta tyyliä yhteistyössä Pauligin kanssa.

lauradelille-paula_ennen

Big data, datajohtaminen ja se eka kerta

Big datan on kuvailtu olevan tällä hetkellä kuin teiniseksi. Kaikki siitä puhuvat, harvat ovat oikeasti kokeilleet ja ne jotka ovat, liioittelevat suuresti.

Big data tekee tuloaan liiketoimintaan. Useasti ison datan ongelmana on kuitenkin epävarmuus siitä, miten datamassoja voitaisiin omassa liiketoiminnassa hyödyntää. Selvääkin selvempää näyttää olevan kuitenkin se, että big data tulee muuttamaan kaiken.

MIT Sloanin kesällä 2013 teettämässä tutkimuksessa, johon osallistui 2037 yritysjohtajaa, 87% vastaajista piti analytiikan hyödyntämistä tärkeänä organisaation kehityksen kannalta. Jo aiemmassa tutkimuksessa havaittiin, että 67% yritysjohtajista näkee analytiikan käytön luovan ainakin kohtuullista kilpailuetua yritykselle. Datalla johtamisen nähdään olevan tehokas vaihtoehto työntekijän kokemukseen ja intuitioon perustuvalle johtamiselle.

Paljon dataa, paljon mahdollisuuksia

Nykyään dataan kiinnipääseminen tai datan hankinta ei olekaan ongelma, vaan päinvastoin. Tiedon määrää saattaa olla valtava ja ongelmaksi muodostua datamassan järkevä hyödyntäminen. Vaikka tiedon seasta saatetaan löytää kaavamaisuuksia, tulee liian äkkipikaisesti muodostettujen johtopäätösten kanssa olla tarkkana, varsinkin ennustuksia tehdessä.

Millaisia mahdollisuuksia valtavat datamassat, olkoot ne Facebook-tykkäyksiä tai verkkokaupan myyntidataa, sitten tarjoavat liiketoiminnan kehittämiseen tai asiakkaiden kohtaamiseen verkossa?

Usein datan arvo nousee esiin vasta muussa yhteydessä tai käyttötarkoituksessa kuin mihin sitä on aiemmin tarkoitettu sovellettavan. Esimerkiksi liikuntasuorituksista lokaatiodataa keräävien sovellusten, kuten Sports Tracker ja Moves, data, jonka alkuperäinen tarkoitus on helpottaa urheilijaa parantamaan liikuntasuorituksiaan, on otettu hyötykäyttöön kaupunkisuunnittelussa. Datan avulla voidaan tarkasti selvittää, mitä reittejä ihmiset käyttävät kulkiessaan kaupungissa. Ratkaisevaksi tekijäksi datan käytössä nouseekin analyytikon terävä ajattelu sekä datasta löytyvien kaavamaisuuksien luova hyödyntäminen mitä erilaisimmissa konteksteissa.

Useimmat kanavat ja alustat, kuten Facebook, tarjoavat jo käyttökelpoisia mittareita esimerkiksi käyttäjädatan seurantaan. Pelkkä alustakohtainen mittarointi ei välttämättä kuitenkaan riitä, mikäli yritys toimii monikanavaisesti verkossa. Useasta kanavasta dataa yhdistettäessä analytiikkadatan luonne muuttuu big datan kaltaiseksi ja tämän analysoimiseksi tarvitaan jo järeämpiä työkaluja. Samalla analytiikka kuitenkin mahdollistaa liiketoiminnalle merkityksellisempien ilmiöiden, kuten vaikkapa sisältöjen vaikutuksen seuraamisen, pelkän kanavakohtaisen mittaroinnin sijaan.

Esimerkiksi kampanjoiden vaikuttavuutta mitattaessa verkkoliikenteeseen, sosiaalisen median käyttäjiin tai ostokäyttäytymiseen liittyvästä datasta voidaankin löytää esimerkiksi brändille tärkeitä sanansaattajia, ehdotuksia uusille tuotteille tai jopa täysin uudenlaisia kohderyhmiä.

Analytiikan avulla parempiin sisältöihin ja asiakaskohtaamisiin

Kampanjoiden ja tempausten vaikuttavuuden analysoinnin lisäksi jatkuva mittaus auttaa yritystä seuraamaan oman viestintä- tai sisältöstrategiansa toteutusta ja tämän kautta parantamaan asiakaskohtaamistaan verkossa. Vapa Medialla tiimimme yhtenä tehtävänä onkin analytiikan avulla auttaa yritystä kehittämään jatkuvaa sisällöntuotantoaan ja tätä kautta parantamaan esimerkiksi asiakkaiden yritykseen liittämää brändimielikuvaa. Jatkuvan sisältöjen vaikuttavuuden analysoinnin tärkeimpänä tehtävänä on pyrkiä vastaamaan, kuinka yrityksen asettamiin strategisiin tavoitteisiin on ylletty ja kuinka käytännön työtä tulisi kehittää, jotta tavoitteisiin yllettäisiin entistä paremmin.

Yrityksen ymmärtäessä analytiikan vahvuudet ja opettelemalla hyödyntämään niitä, pystyy se kartoittamaan asiakkaidensa todellisia tarpeita. Jopa sellaisia, joiden olemassa olosta yrityskään ei vielä tiennyt. Uusien tarpeiden tiedostaminen taas mahdollistaa täysin uusien ratkaisujen tarjoamisen asiakkaalle.

 

Kirjoittaja on Vapa Median sisältöanalyytikko, jolle pelkät Facebook-tykkäykset eivät riitä.

Social_Network_Analysis_Visualization

Aika palvella digitaalisesti? Kysy itseltäsi nämä kysymykset

Jos etsit yrityksesi asemaa digitaalisten ja fyysisten palveluiden väliltä, pidä huolta, ettet päädy tekemään lyhytkatseisia ratkaisuita tunnepohjalta.

Moni keskustelu digitalisaatiosta on keskustelua käyttötottumuksista. Tämä vuorostaan on tunnepohjaista ja kulttuurisidonnaista – lyhytkatseistakin.

Paperiin ja tavarataloihin tottuneet kuluttajat pitävät säilyttämisen arvoisena jotain sellaista, mistä näiden digitaalisiin vastineisiin mieltyneet eivät ole kiinnostuneita.

Aidosti toimivia ratkaisuita etsittäessä haksahdetaankin helposti laastariratkaisuihin, jotka tukevat tuttuja, totuttuja tarpeita. Lähtökohta on tietenkin väärä. Siksi kannattaa ottaa etäisyyttä omiin lähtökohtiinsa ja kysyä itseltään pari kysymystä.

1. Ketä tavoittelet, ja miksi?

Painetun lehden eduiksi mainitaan usein se, että lehden voi taittaa kainaloon tai sivuja voi repiä talteen. Nämä ominaisuudet voivat menettää arvonsa, jos mietitään sitä, mitä tuotteella halutaan saavuttaa.

Painettu lehti ajaa asiansa, jos sillä tavoitellaan syventymistä tai viihtymistä. Uutisen välittämisen nopeudessa ja tavoittavuudessa internet on ylivoimainen.

Mieti siis toimintasi perimmäistä syytä. Mitä tavoittelet, keiden parissa? Miten eri jakelukanavat edistävät tavoitteitasi?

2. Mitkä ovat toimintasi vahvuuksia?

Fyysiset ja digitaaliset toiminnot kilpailevat eri vahvuuksilla. Nettikauppa on auki vuorokauden ympäri, vaihtoehtojen määrä on loputon. Silti ostopäätöksen tehtyään tuotetta joutuu odottamaan muutamasta arkipäivästä viikkoon. Kivijalasta voi kävellä ulos tuotteen kanssa.

Siksi murrosvaiheessa kannattaa pitää mielessä eri jakelukanavien luontaiset vahvuudet. Niillä ominaisuuksilla ei kannata lähteä kilpailemaan, joilla jo lähtöviivalla jää jälkeen.

Viime vuosina myymälätilojen uudistajiksi on ehdotettu digitaalisten sovituskoppien kaltaisia ratkaisuja, jotka päästävät myymälään tulleen asiakkaan vaatteen sovittamisen vaivasta.

Tämänkaltaiset toiminnot eivät ole vastauksia vaan leluja. Niihin päädytään, kun kysytään, miten myymälässä voitaisiin jäljitellä digitaalisen shoppailun tuntua. Sen sijaan pitäisi etsiä ratkaisuita, jotka tukevat molempien kauppapaikkojen parhaita puolia pintaa syvemmältä.

3. Voisitko kokeilla?

Digitaalisuuden vahvuus on keskeneräisyydessä. Mikään ei ole kerralla valmista.

Mieti siis, voisitko itsekin pilotoida. Lopullisia ratkaisuita ei tarvitse löytää heti, sillä jo kevyellä testauksella voidaan saada tarkempi kuva siitä, mitä oikeastaan tulisi tehdä.

Testiversioon tehty investointi maksaa itseään takaisin jokaisen sellaisen asiakkaan muodossa, joka kokee päässeensä osalliseksi ja tulleensa kuulluksi kehitysmatkalla – sillä hänellehän palveluita tuotetaan.

Teksti on julkaistu myös Markkinointi & Mainonta -lehden Kuningassisältöä-blogissa 15.10.2014.

anne+ventelä

Kaikki rakastavat Raymondia

RAY on pitänyt huolta itsestään ja digistrategiastaan. Sen asiakaslehti Raymond säväyttää verkossa niin toteutuksellaan kuin sisällöilläänkin.

Raha-automaattiyhdistys RAY on lanseerannut asiakaslehdestään Raymondista digitaalisen version, joka näyttää ja tuntuu hyvältä. RAY:n digilehden toteutus lyö laudalta monen mediatalon verkkolehdet ja onnistuu tarjoamaan myös mielenkiintoista sisältöä.

Kolikon kaksi puolta

RAY toimijana tuntuu sisältöstrategian kannalta ristiriitaiselta ja ongelmalliselta. Sen monopoliasema raha-automaattitoiminnan harjoittamisessa asettaa sille kaksijakoisen roolin toisaalta uhkapelien promoottorina ja toisaalta peliongelmien ratkojana. Toimituspäällikkö Tero Salonen kertoo, että Raymondissa RAY:n kaksi puolta yhdistyivät luontevasti.

– Raymondissa lähestymme molempia ääripäitä voimakkaasti tarinan kautta. Yhteiskunnallisten aiheiden puolella sisällöt ovat kiteytyneet sydäntä särkeviin tarinoihin, kun taas pelaamiseen ei suhtauduta mitenkään glorifioivasti vaan sitä tarkastellaan uteliaasti kulttuurisena ilmiönä, Salonen avaa lehden lähestymistapaa.

Elämä on peli

Raymondin sisällöissä on laadukkaalle lehdelle vaadittavaa syvyyttä. Aiheet vaihtelevat laidasta laitaan ja artikkeli tuloerojen vaikutuksesta ruokavalioon istuu luontevasti penkkiurheilua ja pokeriturnauksia käsittelevien kolumnien viereen. Vaikutelma on niin onnistunut, että useampikin on erehtynyt luulemaan Raymondia joksikin aivan muuksi kuin RAYn asiakaslehdeksi.

– Raymondin ydinajatuksen voisi ehkä tiivistää lauseeseen ”elämä on peli”. Monet aiheet kumpuavat pelaamisen maailmasta. Yhteiskunnalliset teemat linkittyvät näihin luontevasti, eikä teennäisiä aasinsiltoja ole tarvinnut luoda. Ylipäätään Raymond katsoo maailmaa avarasta ja uteliaasta näkökulmasta, jossa peli on usein mukana, Salonen kiteyttää.

RAYn asema kahden maailman kansalaisena tiivistyy täydellisesti sivuston pääartikkeliin The Strip, joka esittelee Las Vegasin kahta puolta. Yhteiskunnan ongelmat elävät pääkadun alla viisi metriä amerikkalaisen unelman alapuolella kun taas kolikon kääntöpuolelta löytyy loputonta luksusta ja jetset-elämää.

Konsepti jättää tilaa luovuudelle

Raymondia on ollut tekemässä suuri joukko freelancereitä, jotka ovat Salosen mukaan olleet avainasemassa lehden synnyssä. Juttujen konseptit ovat tarkkaan mietittyjä, mutta jättävät tekijöille luovaa vapautta ja vastuuta.

– Kukat kukkivat kun niitä hoitaa. Suomessa on mahtavia freelance-tekijöitä, joita aivan kaikki eivät kohtele hyvin. Raymondissa ja sen vision toteutuksessa näkyy mielestäni ilmapiiri, jossa työ on parhaimmillaan vapaata leikkiä, Salonen analysoi.

Sana asiakaslehti tuo mieleen väkisinväännetyn, puisevan omakehulehden, jota ei juuri tee mieli avata. Raymondissa tästä ei näy jälkeäkään, vaan sen visuaalisuus ja sisältöjen monipuolisuus tekevät siitä houkuttelevan kokonaisuuden. Raymondin printtiversio onkin voittanut palkintoja eri yhteisöjä ja niiden pelimaailmoja käsittelevillä jutuillaan.

Samaa menestystä on helppo povata myös sen digitaaliselle versiolle, joka yhdistää printeistä tutun laatusisällön ansiokkaaseen tekniseen toteutukseen. Viimeperjantaisen lanseerauksen jälkeen Raymond on ehtinyt saada runsaasti ylistävää palautetta, eikä ihme. Raymond toimii jokaisella tasolla.

 

Kuva: kuvankaappaus sivulta raymond.fi

Näyttökuva 2014-10-14 kello 13.24.21

LUE AIHEESTA